24 syyskuuta 2017

Unohdettu synttärisankari ja treenailua

Ohohopsansaa, Jali se täytti tässä 16. päivä 6 vuotta! Autuaasti olin moisen merkkipäivän unohtanut, ei vanha enää muista. Onnea parhaalle!

Suurpilkku pääsi pääsi hieman synttäreitään ennen Jaana-Kaisan käsittelyyn. Ja oli kuulema tosi hyvässä kunnossa ranka kun vertaa viime käsittelyyn! Yksi fasettilukko niksahti loppukäsittelyssä, mutta muuten oli kuulema kaikki oikein mallikkaasti ja spondarinalkukohtakin kuulema jousti ihan kivasti vielä eikä SI-nivelessäkään sanottavaa. Olipa kiva kuulla! Jaana-Kaisa kyselikin ennen käsittelyä että olenko huomannut mitään erikoista ja piti oikein miettiä että pitkästä aikaa ei ole pistänyt ollenkaan silmään erityisen huonot istuma/makuuasennot. Päinvastoin nyt käsittelyn jälkeenkin olen oikein tarkkaillut miten hienosti se makaa molemmat jalat allaan eikä sillälailla "toinen jalka auki". Varailtiin taas ensi vuoden puolelle valmiiksi uusi aika, parempi aina ennaltaehkäistä ja tekee hyvää tsekkailla tuon spondarinalunkin takia. Miten kiva kun alkaa kroppa pysyä kuosissa eikä aina ole niitä samoja ongelmakohtia! :)
Mitäpä muuta. Waltsu on jatkanut jäljestämistä vaikka sateiset ja märät kelit onkin vähän hidastaneet tahtia. Hää pääsi myös ensimmäistä kertaa tekemään jäljen pellolle. Heinä pellolla oli ehkä puoleen väliin säärtä ja arvelin tämän olevan Wallulle hankalaa kun nameja joutui oikein etsiä. Näääh, suoritti tosi hyvin, mitä nyt olin tallannut askeleet liian lähekkäin mikä teki Waldolle hankaluuksia kun se on jo sen verran iso että etenee jo yhdellä askeleella niin paljon että oli hankala kun lähestulkoon astui aina yhden askeleen yli edetessään. Siispä pidemmät askelvälit ehdottomasti. Vähän oli meno tämän takia hätäilevän oloista, mutta ongelma hävisi kun tein seuraavan jäljen pidemmällä askelvälillä niin että meno oli oikeasti etenevää eikä sellaista töktöks. Teinpä samalla ihan eläinkokeena ensimmäisen 90 asteen kulmankin, jonka Waldo suoritti tosi hienosti! Vaan täytyy malttaa vaan eikä tehdä liian vaikeita.
Viikottaisissa pentutreeneissä Waldo on ollu edelleen hieno. Se alkaa tarjota perusasentoa jo varsin aktiivisesti käsimerkistä, täytyy äkkiä liittää käskyä mukaan ettei juututa käsimerkkiin. Sama homma eteentulossa, tarjoaa hienosti asentoa uudestaan kun otan askeleen taaksepäin. Se on niin hieno ja aktiivinen ja innokas ja ahne ja keskittymiskykyinen etten kestä! Jalin treeneissä jankataan vähän paikoillaan. En jotenkin saa mitään viimeisteltyä loppuun kun vatvon edelleen käsimerkkejä ja käskysanoja ja haluanko häivyttää käsimerkit ja riittääkö että tekee "sinnepäin" vai haluanko että täydellisesti. Rally antaa niin paljon toisaalta anteeksikin että olisi niin helppo mennä sieltä mistä aita on matalin. Tekeminen on ollut aavistuksen päämäärätöntä. No mutta jos jotain niin oikealla puolella seuraaminen on vahvistunut hurjasti ja luulen että se nyt oikeasti käskysanaakin yhdistää toimintoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!