sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Hoitolaisia ja uimakoulua

Pemutiimi on ollut nyt muutaman päivän hoidossa Jalia ilahduttamassa. Miten tykkäänkään keväästä kun päivät alkaa pidetä ja ilmat lämmetä! Pellolla oli kutakuinkin hankikanto tässä yksi päivä kun lenkille suunnattiin, metsässä/kalliolla ei niinkään. Kookit kyllä mennä tepsuttelivat hangen päällä, mutta Jalin kanssa jouduttiin välillä tarpoa upoksissa. Lähdettiin kulkemaan omia polkuja ja huh kun meinasi olla tosiaan raskasta. Lumikengät olisi olleet tarpeen. Samalla reissulla onnistuin tiputtamaan Elmerin hihnan, täytyy koittaa joku päivä käydä kiertämässä joskos sen vielä löytäisi.
Noni ja koittakaas olla hetki nätisti nii otetaa sievä yhteiskuva!
Saman porukan kanssa ajeltiin testaamaan Vaasan uusi koirauimala. Alma ja Elmeri ovat uimalan jo testanneet, Jalin kanssa mentiin ensimmäistä kertaa. 30min aika oli kolmelle (ensikertalaiselle) koiralle minusta oikein passeli, saivat pitää hyvin taukoja. Cookiet aloittivat ja muut saivat vapaasti hengata allasalueella sillä aikaa. Sopi Jalille hyvin, sai vähän tutustua paikkoihin ja kuunnella kun minä hihkun ja kehun muita uimisesta. Jali tutkaili paikkoja oikein rentona ja kävi välillä katselemassa menoa altaan rampilta.

Taustatietoja. Jalihan ei ui. Se kahlaa ja sinäänsä tykkää kait ihan vedestä, mutta kammoaa selkeästi sitä kun jalat ei enää osu maahan. Aikoinaan ollaan Jyväskylässä käyty koirauimalassa, mutta muistelisin että Jali silloin stressasi paikkaa ja tapahtumaa ja pyrki koko ajan altaalta pois. Ui kyllä kun altaaseen raahattiin.

En siis odottanut Jalilta kummosia. Kaksi ensimmäistä kierrosta olikin varsin kaaoottisia, Jali pyrki altaassa laitojen yli, ui uittajan syliin ja rento uiminen oli aika kaukana. Pidettiin rampilla hetken hengähdystauko ja otettiin uudestaan ja mitenkä hienosti pilkullinen lopulta rentoutui. Uittaja luki minusta tosi kivasti koiraa ja Jali sai tehdä nopeita, lyhyitä kierroksia ja palata rampille kun halusi. Se lopulta teki kiekan, kävi pyörähtämässä rampilla hakemassa parit namit ja kääntyi takaisin altaaseen päin mennäkseen uudestaan ja lähti rampilta uimaan melkeenpä itsenäisesti pienellä tuella. Ei minkäänlaista "apua pakko päästä pois täältä" panikointia vaan päinvastoin. Tuijotin suu auki, että Jali mitä ihmettä! Uittaja tuumasi että viedään Jali oottamaan corgien vuoron ajaksi oven taakse kun tuumasi että voisi saada yhden pilkullisen muuten altaaseen häiriöksi :D Hieno Jali, ihan alkoi tuntua siltä, että sehän voi vaikka näin kypsällä 5v iällä oppia tykkäämään uimisesta!! Ehdottomasti mennään uudestaan :) Kiva kun saatiin näin "lähelle" uimala ja tilat oli rakennettu mielestäni tosi toimiviksi. Voin suositella!

Ja loppuun vielä lissää lenkkikuvia.

maanantai 20. helmikuuta 2017

Agikuvia - Seinäjoki 12.2.

Seinäjoella järjestettiin 11.-12.2. viikonloppuna agikisaviikonloppu. Mun on tehnyt mieli lähteä harjoittelemaan uudella putkella vauhtikuvia, joten mikäs sen parempi paikka treenata kuin pimeä halli ja vauhdikkaat 3lk aksakoirat! Eiku? No haastetta oli ainakin, mutta ihan suht kivoja räpsyjä joka tapauksessa ainakin osa. Kohisee joo, mutta se taitaa olla enemmänkin rungosta kiinni (sit seuraava varustepäivitys...) ja mä en tykkää sellasista muovailuvahaksi käsitellyistä kuvista. Pieni kohina häiritsee vähemmän. Olosuhteisiin nähden varsin jees kuitenkin!

(Ja koska ite haluaisin nähdä enemmän näitä speksejä niin: Canon 600D+Tamron 70-200 
f/2.8 Di VC USD ja suurimmassa osassa kuvista f/2.8. 1/640 ISO 3200)
Lisää kuvia mineistä löytyy täältä ja makseistä täältä. Kuvia tuli räpsittyä jokaisesta luokan koirasta ja melko vähän tuli tehtyä kuvissa karsintaa vaikka olisi kyllä voinut raaemmalla kädellä noita tuolta poimia. Musta kun itestä oli aina niin kiva löytää omaa koiraa jonkun linssin eestä niin josko nämäkin jotain ilahduttavat :)

Jalmar sai tulla mukaan vähän kisahumuun turistina. Ettei se ihan metsity täällä kun koiria tulee vastaan joskus ja jouluna eikä kisoissa olla käyty pieneen ikuisuuteen. Vaan eipä pilkullinen tuumannut hälystä sen kummempaa. Pientä tokontynkää tehtiin huomaamattamme kaiuttimen edessä eikä pilkullista hätkähdyttänyt pätkääkään kun kaiuttimista alkoi kuulua kuulutusta. Pieneen poikaana ois saattanu säikähtää. Ei oikeastaan edes tullut hirveä aksaikävä, vaikka vähän pelkäsinkin. Vaan kyllä mun seuraava aksakoira tulee olemaan mini tai medi kun jotenkin nuo kolmosten kiemurat vaatii koiralta aika paljon. Saatoin esim. ihastua noihin aksabichoneihin! Vaan miksi niin monella kivalla pikkukoiralla pitää olla niin rasittava turkki? Tai miksi niin moni pikkukoira pitää olla sitten terrieri, joka taas ei ehkä luonteensa puolesta ole se mitä hakisin. Jaaaaa, enpä tiedä, ehkä sitten tulevaisuuden murheita.

lauantai 4. helmikuuta 2017

Odota hetki, palvelemme teitä hetken kuluttua!

Mistä tietää, että kevät alkaa lähestyä? No tästä:
Jalin palvelin on ollut lähiaikoina hiukan tukossa. Nenä vie, nenä tuo. Luoksetulossa tapahtuu toisinaan (kröhöm) viivettä ja kun moisesta seurauksena joudutaan käskyn alle mutistaan selän takana "mutta äääiiitiiii, hyvä hajuuuu tuolla, tahtoo!". Poseerauskuvia varten paikkakäskyn alle joutuminen aiheuttaa saman onko ihan pakko mutinan. Ah kevät. Ah urokset, kaikella rakkaudella <3 Joka kevät sama juttu, onneksi ei ole pysyvää :)
Kassokaa, sillä on taas uutta vaatetta (hupsanhei). Aikoinaan agilitytreeneissä meidän treeniryhmässä oli pari vinttiä, joilla oli tällaiset fleecepaidat ja muistan ihastelleeni niitä jo silloin. Törmäsin tähän merkkiin jo jokunen aika sitten, mutten uskaltanut lähteä tilaamaan kun ajattelin että vinttikoiralle suunnitellut vaatteet ei ehkä Jalille istuisi ja en osannut valita oikeaa kokoa. Näin kuitenkin kuvan tällaisesta fleecepaidasta dallulla ja siitä rohkaistuneena päätin tilata meillekin. Päädyin kokoon XL ja pienempi koko olisi saattanut olla parempi. Eipä tuosta liian pitkästä selästä nyt haittaakaan ole ja muuten istuu ihan kivasti niin jääköön palautusrumbat. Jos mietit tilaamista urokselle niin kannattaa ottaa huomioon tuo mahakappale, se kun tulee melko pitkälle. Meillä loppuu juuri kriittiseen kohtaan ja toivon että säilyy puhtaana.

Paitahan on siis DG Outdoor Top Shirt-fleecepaita eli tämä. Rakastan tuota väriä! Halusin ehdottomasti sellaisen joka toimii samalla huomioliivinä päiväseltään eli että tuon talmaatinkin metsästä erottaa. Ja saan samalla kaksi kärpästä yhdellä iskulla kun saadaan myös kaivattua lämmikettä pikkupakkasille. We love it!

ps. Kyllä, täällä on taas lunta :D

lauantai 21. tammikuuta 2017

Happy dog is happy

Aurinko, kaksi kookia, yksi talmaatti ja tilaa juosta <3 Katsokaa mikä ero edellisiin kuviin, minne se lumi taas yhtäkkiä on kadonnut?!
Yllärpyllär kuvvii lisee löytyy täält ko klikkaa.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Pilkkutreffeillä

Jali pääsi näin loman lopun kunniaksi pilkkutreffeille kun käytiin tapaamassa Islaa (Magical Spot´s If I Can Dream). Harmi kun asuvat niin kaukana ettei viitsi ihan milloin sattuu ajella, mutta täytyy yrittää kyllä treffata uudelleen :) Jalihan nyt rakastaa pilkkutyttöjä ja talmaateilla oli ulkona ihan kivat leikit. Sisällä Jalilla alkoi vähän turhaa hormonit hyrräämään ja oli melko levotonta meininkiä, mutta rauhoittu onneksi vähän loppua kohden ja kun sai Islalta palautetta. Huoh, pojat.

Ah kun juoksevat koirat osaavat olla niin kuvauksellisia! Ja Jali oli hyvin kyllästynyt kuvaussessioon eikä oikein ollut poseeraus tuulella niin ryhmäkuvatkin oli mallia kun toinen on nätisti, toinen näyttää siltä että haluaisi olla missä tahansa muualla... Lisää kuvia (niitä "epäonnistuneitakin") voi vilkuilla täältä
Happy face!
Ensi viikolla alkaakin jälleen tuttu arki, mukava kun nämä kelitkin jo vähän hellitti. Kovasti odotellaan jo päivien pitenemistä ja valoa! Kyllä se kesä joskus taas tulee.