21 kesäkuuta 2018

Peltojälkikoulutus, Pirjo Lastikka

Oltiin 20.6. täällä Kauhavalla järjestetyssä peltojälkikoulutuksessa, jossa kouluttajana Pirjo Lastikka. Waldon jäljestäminenhän on tässä kauden edetessä huonontunut, koira on jäänyt mässyttämään pää ylhäällä nameja, pureskellut heiniä, haahuillut, morjenstellut takana tulevia ihmisiä, ei syö, you name it. Ollaan tehty erilaisia testejä, on ollut kokonaan namitettu, on ollut paikoin namitettu, on ollut pidempää tyhjää ja koulutusta edeltävä jälki oli suora kolmella esineellä ja täysin ilman nameja. Waldo oli ihan pihalla, eikä osannut enää edes ilmaista. Pysyi se toki jäljellä, mutta työskentely oli jotenkin huolimatonta ja huonoa. Viimeisellä pätkällä oli kyllä ihan hyvääkin, mutta kokonaisuutena jäi kyllä ihan blääh fiilis. Ilmaisut se on tehnyt pääasiassa tätä yhtä kertaa huolimatta kuitenkin hienosti ja kulmat tarkasti.

Kuvat ei oo kyseisestä koulutuksesta, mutta haittaneekos tuo. Kuvat ottanut Katriina Hautala.
Esittelyssä sanoinkin kouluttajalle, että ongelma on ettei koira yksinkertaisesti osaa enää jäljestää. Käski tehdä koiralle sellaisen jäljen kun normaalisti tehdään. Tein laatikon kahdella kulmalla ja kahdella esineellä, namitin tosin ehkä normaalia enemmän kun jäi kummittelemaan se viime kertainen jälki.

Jännityksellä lähdettiin jäljelle, ei aavistustakaan mitä odottaa. Ja vielä mitä! Koira eteni tarkasti ja motivoituneesti, söi joka askeleelta ja kouluttajakin tuumasi, että anna nyt herran tähen koiralle enemmän liinaa (olin normaalilla nahkahihnalla kun ajattelin, että joudun kuitenkin roikkua kiinni koirassa) ja mitäs ongelmia tässä olikaan? Noh, ensimmäisellä suoralla ollutta esinettä ei halunnut ensin itse ilmaista, pysähtyi kyllä esineelle ja taisi lopulta mennä itse maahan, mutta tämä ei ole tosiaan ollut Waldolle aiemmin ollenkaan normaalia. Lopussa olevan esineen ilmaisi jo hyvin ja itse. Kulmat ei ollut niin hyvät kuin normaalisti (hah, tietty kulmien vuoro!), muttei mitenkään ihan hirveän huonotkaan. Pirjon kanssa juteltiin koko jäljen ajan ja käytiin läpi ideoita, eikä koira häiriintynyt meidän keskustelusta pätkääkään. Se oli niin hieno, etten ymmärrä! Myös tyhjät pätkät meni hyvin ja tarkasti ja vauhti oli kuulema oikein sopiva. Ei haahuillut tai nostellut päätään kuin ehkä kerran kaksi reagoi vähän meidän jutteluun. En tainnut huomauttaa koiraa kuin kerran eikä sekään saanut koiraa hämmentymään/luovuttamaan. Edes toisella suoralla voimakkaassa sivutuulessa ei jäljestänyt jäljen sivussa, vaikka sitäkin on aiemmin tehnyt.
En tiedä oliko syynsä Natural Menulla, jota mulla ei oo ollu aikoihin kun sitä niin huonosti saa. Se on aiemminkin todettu toimivaksi Wallulle jäljellä kun esim nakkeja ei oo syönyt. Vai onko kuivat pellot tuottanu vaikeuksia (koulutusta edeltävänä päivänä satoi vettä)? Yhdessä vaiheessa jäljestettiin myös turhan pitkällä heinällä, sekoittiko se koiran? Noh, oli mitä oli, niin kyllä siellä sitä osaamista on!

Olin itse vähän miettinyt samoja juttuja mitä Pirjokin tuumaili, mutten tiennyt yhtään kuinka lähteä toteuttamaan ajatuksia. Eli motivaatiota ja draivia olisi hyvä saada jäljelle lisää.

Pirjolta saatuja ajatuksia (mahdollisesti sekoittuneena omiini) ylös:

  • Namit voisi piilottaa jäljelle, niin että joutuu oikeasti työstämään ja etsimään. Vaikka jopa vähän kaivaa maan alle.
  • Motivaatiojälkiä!! Koira työskentelee hyvin ja tekniikka hallussa, mutta vähän viettiä ja draivia lisää, FH-jälki on kuitenkin aika pitkä. 
  • "Pistetään dalmatialainen sikailemaan!"
  • Annetaan sen vetää jäljelle eikä otetakaan mitään hallintaa. Aloitus koiran mukaan! Hyvä välillä toki muistutella korrekti tapa.
  • Tee jälki niin että koira näkee kun teet jäljen ja hetsaa siellä talloessa -> jäljestä heti.
  • Useampi lyhyt jälki jossa lopussa superpalkka (testaile mikä se on!)
  • Namipurkille hetsausta. Kaiva koiran nähden maahan ja hetsaa "mitä täällä, tuu kattoon", anna koiran kaivaa purkki -> palkka. Ei tarvi hakea heti alussa hirveää viettiä, riittää että innostuu purkista ja siitä hiljalleen alkaa kasvattaa draivia purkille. Kun toimii muualla kuin jäljellä, piilota purkkeja jäljelle: kaksi askelta vierekkäin, kaiva purkki maahan niin että kansi ehkä näkyvissä, anna koiran kaivaa purkki jäljeltä ylös ja kunnon innostus siitä. Purkkeja voi olla samalla jäljellä useampi. Toimii myös lelulla jos esim pallohullu (mitä Wallu ei oo).
  • Ruoka pelkästään jäljeltä, jäljen lopuksi.
  • Jos haahuilee, pidätä tasaisella vedolla ja höllää kun työstää. 
  • Anna koiran työstää kulmia itse. Jos menee "koiran mitan yli" kulmasta niin jarruta.
  • Ei voida aina nipottaa joka askeleesta kun ei välttämättä edes tiedetä/nähdä missä se jälki kulkee -> luotettava myös koiran työskentelyyn! (kun koiralla jo osaamista?)
  • Esineitä kannattaa tehdä pois jäljeltä, mutta esim loppuesine voi hyvin olla kun ilmaisi sen kuitenkin itse.
  • Ilmaisun jälkeen jatketaan jälkeä niin, että koiran nähden laitat namin seuraavalle askeleelle ja jatkamaan pääsee kun keskittyneesti tuijottaa namia.
  • Jäljestäessä koiralle saa aiheuttaa häiriötä. Ei tarvitse jäljestää hipihiljaa koiraa seuraten, pystyttävä työskentelemään vaikka joku kävelee vieressä/joku juttelee/koira haukkuu...
Ja sitten näitä muiden treeneistä mieleen jääneitä:
  • Ympyrätreenillä koiralta vauhtia pois. Koiraa myös reilumpi huomauttaa ympyrällä kun jos haahuilee on varmasti/todennäköisesti pois jäljeltä, kaaren ulkopuolella.
  • Ympyrää lähdetään tekemään paalulta oikealle (tai vasemmalle), ei siis suoraan eteenpäin! Lopetetaan vähän ennen paalua.
  • Nameja niin kauan kunnes ei tarvitse huomauttaa koiraa jokaisen askeleen ottamisesta. Sen jälkeen nameja pois. Edelleen ympyrällä! Kun ympyrällä onnistuu pidemmät namittomat, siitä suoralle.
  • Jos FH-jälkeä halutaan tehdä niin vaaditaan koiraa ottamaan ne askeleet aina!
  • Jos annetaan pakotetta on muistettava löysätä heti, nypäytys riittää jos ei ota askelta. Eli ei jätetä painetta koiralle -> saattaa saada koiran vetämään kahta kauheammin hihnaa vastaan. Pakotteen jälkeen aina kehutaan kun työskentelee hyvin.
  • Jos koira häslää jäljelle lähetyksessä, rauhoitetaan se ennen paalua esim maahan. 

20 toukokuuta 2018

Koukussa jälkeen ja muita treenailuja

Wallu on ollut ahkerasti jäljellä. En olisi uskonut kuinka koukuttavaa jäljestäminen voikaan olla! Tämän kauden teemana olleet nameista eroon pääseminen, esineet ja kulmat. Pidempiä pätkiä ilman nameja menee paikoin tosi hyvin, paikoin yrittää jäljestää vain toista puolta ja/tai on huolimaton. Pitää muistaa vaatia oikeaa tekniikkaa vaikkei nameja olekaan! Namitetut pätkät menee hyvin ja molemmat puolet poimien. Esineet on olleet viimeisimmän viikon "teema". Viimeisimmässä treenissä (jonka pääteema tosin oli kulmat) ilmaisi kaikki esineet ihan oma-aloitteisesti! Esineelle keskittymistä ja kohdistamista pitää ilmeisesti ottaa vielä, nyt menee maahan ja kääntyy katsomaan, ei kuitenkaan mielestäni vinoon. Nyt kun maahanmeno alkaa hiljalleen löytymään niin aletaan keskittyä tarkemmin siihen esineeseen kohdistamiseen.

Kulmat menee ja ei mene hyvin. Tekee välillä täydellisiä tarkkoja 90 asteen kulmia, kun taas välillä vetää kulman yli. Pitää tarkkailla edeltävää suoraa, meneekö yli aina kun ei ole tarkkana suorallakaan? Waldo jäljestää välillä vähän "takki auki", olen huomannut että ensimmäisen kulman jälkeen yleensä alkaa paremmin keskittymään kun joutuu tehdä töitä jos on huolimattomasti mennyt kulman yli. En oikein osaa välttämättä suunnitella jälkiä järkevästi, mutta miettinyt pitäisikö sille tehdä kunnon haastavia jälkiä useilla kulmilla, löytyisikö tarkkuutta ja keskittymistä sitä kautta? Jäljelle lähestymiseen ollaan löydetty jo hieno rutiini ja malttaa keskittyä paalulle tultaessa ja odottaa (pääsääntöisesti) hienosti kun asetan hihnan ja annan lähtökäskyn. Myös esineiltä jatkaa mielestäni hienosti jälkeä ilman minkäänlaisia apuja, välillä jopa ryökäle yrittää esineeltä varastaa jatkamaan. Esineille ilmaisun viilaamista ja edelleen tarkkuutta ja malttia jäljellä. On sillä vielä jäljestystekniikassa tosiaan opittavaa, mutta eiköhän se siitä!
Ilmotin Wallun myös Seinäjoelle tokon alkeisiin, ihan vaan häiriön takia. Harjoitukset on olleet meille aika helppoja, mutta ehdottomasti tarpeellisia. Koirakoulun tilat on hyvin pienet ja kun kuusi koiraa tekee yhtä aikaa niin tarvittavaa häiriötä saa. Se on niin erilainen kuin Jali, kerran tehtiin ruutuun juoksemista kaksi koiraa kerrallaan niin että toinen juoksi toiseen päähän hallia ja toinen toiseen, väliä ehkä pari, kolme metriä. Kahdesti taisi vähän haikailla toisen luo kun juoksi ohi, mutta kääntyi takaisin kun huikkasin. Jalin kanssa tällaista treeniä en Waldon ikäisenä olisi uskaltanut ottaa ollenkaan! Hyvin löytyi ruutu vieraassakin paikassa. Muuta huomionarvoista rauhallinen paikallaolo. Yksi kerta viidestä vielä jäljellä. Tottis on jäänyt vähän peltojäljen varjoon, maastojutut on jotenkin niin paljon mielenkiintoisempia! Enkä ole vielä oikein löytänyt Waldon kanssa yhteistä säveltä kentällä. Se on niin erilainen kuin Jali. En osaa leikkiä sen kanssa, enkä saa Waldon virettä nostatettua, se tekee jotenkin minun makuun välillä "pikkusievästi" kun kaipaisin enemmän asennetta. Tuntuu, että se mitä se leikkii niin se tekee vain sen takia koska mä haluan, eikä tosissaan palkkaannu. Mikä on kumma, koska se kuitenkin kotona tarjoaa mulle lelua revittäväksi ja oikeasti taistelee, kentällä vaan ei onnistu? Nameilla toki toimii ja sosiaalinen palkkakin taitaa olla Wallulle arvokkaampaa kuin lelut. Ei olla oikein edistytty missään tokossa kun ei olla siellä puolella juuri mitään tehty. Paljon kivempi mennä pellolle kun molemmat tykätään :D Pitäisi sille kuitenkin se BH tehdä jos meinaa kisaamaan pk-puolella, mutta se ei taida olla tämän vuoden juttu ollenkaan. Mikä ei kuitenkaan tarkoita etteikö sitä olisi syytä treenata!
Jali on treenannut rallytokon erotteluja, oikealle puolelle, vasemmalle puolelle ja eteentuloa pelkillä käskysanoilla. Tai näistä lähinnä eteentuloa ei ole osannut kuin käsimerkistä. Edistyy edistyy kun treenaa, jännä juttu :D Sellaista olkkaripuuhastelua lähinnä. Sen lisäksi keskitytty tokon kierron ja ruudun erotteluun. Tutulla kentällä ok, vieraalla ei ollenkaan niin varma. Ruutu vetää puoleensa. Ruudun stopissa ja paikassakin on parannettavaa. Jalin kanssa oon miettiny että käviskö sille sittenki tekemässä sen TK1 tuloksen (jonka luulen olevan suht läpihuutojuttu) ja keskittyis sitten ihan vaan rallytokoon ja jättäisä tokon kokonaan? En oikein tiedä. Mejässäkin kovin valioitumisen mahdollisuus kolkuttelee takaraivossa, joskos sille sitä voittajaluokkaa lähtis treenaamaan. Viime kokeen jälkeen en pidä itsekään katkoja mitenkään mahdottomana, niin hienosti se työsti ja etsi kokeessa, että eiköhän katkollakin osaa työstää! Katsotaan, katsotaan. Ei oteta paineita :)

14 toukokuuta 2018

12 toukokuuta 2018

Mejäkoe Kauhava

Vuoden ensimmäinen verijälki mennään tottakai tekemään kokeeseen! Aurinko porotti ja lämpöä oli yli 20 astetta vaan niin hienosti jaksoi pilkullinen työskennellä vaikka kartturilta meinas usko loppua kun välillä käytiin vähän elukoitten jälkiä tarkastamassa ja vauhtia piisasi... Viime kokeen alun epävarmuudesta ei tietoakaan vaan koira veti jo alkumakaukselle nelivedolla maata viistäen ja eteni paikoin haastavassa maastossa itsevarmasti. Välillä tuntui että pyörittiin ihan miten sattuu, mutta koira työsti jälkeä koko ajan ja kehoituksesta palasi hienosti omilta jäljiltään (maastossa oli runsaasti mm hirven jälkiä) takaisin etsimään oikeaa jälkeä. Oli kyllä rankka reissu, loppujen lopuksi ehkä ohjaajalle kuitenkin enemmän mitä koiralle. Oon oikeesti positiivisesti yllättynyt miten hyvin se jaksoi työstää eikä luovuttanut missään vaiheessa vaikka selkeästi oli paikoin hankalaa.

Tuloksena kuitenkin AVO1 41/50p ja oikeus siirtyä voittajaluokkaan! Tuomarin sanoin "Kyllä sä tosta jälkivalion teet" 😊

Tarkemmat pisteet:
Jäljestämishalukkuus 6/6
Jäljestämisvarmuus 10/12
Työskentelyn etenevyys 7/10
Lähdön/kulmien/makausten selvittäminen 12/14
Käyttäytyminen kaadolla 3/3
Yleisvaikutelma 3/5

"Ohjattu aloitus. Koira jäljestää ilma- ja maavainua käyttäen. Ajoittain vauhti on aivan liian nopeaa ja koira joutuu tehdä tarkistuskaarroksia ilmavirran mukana. Makaukset merkataan hyvin. 1. kulma suoraviivaisesti 2. ulkokautta tarkistaen. Sama toistuu sorkalla, että ajautuu yli ja joutuu tarkistella että tietää minne mennä. Löytää sorkan, josta on kiinnostunut. Vauhtia reilusti pois niin työskentely on määrätietoisempaa ja parempia tuloksia syntyy" Tuomari Kristina Erkkilä.

Hieno Jali on palkkansa ansainnut 😊

Vinkkejä muistiin:
- Etene tipunaskelin äläkä puske koiraa eteenpäin. Hidasta reilusti, koiralle tunne että joutuu kuljettaa sua perässä ja että ohjaaja määrää loppujen lopuksi etenemisestä. Mennään tiiminä.
- Kun vauhti hitaampi, ei ajaudu niin helpolla esim kulmien yli kun jalat vie, työstää paremmin. Koira joutuu tehdä suuren työn kun on ajautunut esim kulman ohi ja joutuu etsiä jäljen uudestaan. Vaikuttaa myös koiran jaksamiseen pidemmillä jäljillä kun energiaa ei kulu turhaan kaahottamiseen ja tarkistuslenkkeihin.
- Muista pitää liina kireällä ja jättää oma häslääminen ja pyöriminen vähemmälle! Jos koira jää pyörimään paikoilleen voit "kelata" liinaa lyhyemmälle ja kun koira jatkaa niin antaa liinan taas liukua pidemmälle.
- Hanskat! Ison koiran jarruttaminen paljain käsin raskasta.
- Koiraa saa kehottaa jatkamaan jälkeä jos selkeästi ajautuu muualle.
- Suopursuja olisi hyvä treenata. Nyt jäljen alussa oli suopursimätäs ja selvästi joutui miettimään että voiko tuosta mennä läpi. Meni kuitenkin vaikka kävi kyllä tsekkaamassa molemmat puolet että kierränkö.

07 maaliskuuta 2018

Kahden koiran treeniä

(Kuvituksena satunnaisia julkaisemattomia lenkkikuvia. Kilometripostaus sisältää pohdintaa Jalin ja Waldon eroista treenatessa ja hieman liikkeiden tämän hetkistä tilannetta.)

Uuden koiran kanssa treenaaminen on jännää. Varsinkin kun Waldo on jotenkin erilainen treenata kuin Jali. Jali on ylipäätään (ainakin vielä) ehkä aavistuksen vilkkaampi, se tekee ja yrittää suuremmalla intensiteetillä. Jalikaan ei ole mikään bortsu, mutta se on kuitenkin jotenkin "hektisempi" kuin pentu ja enemmän sellainen häslääjä. Tekee voimakkaammin. Tiedän millä Jalin vireen saa treenatessa nostettua ja vireen nousu näkyy tietynlaisena epätarkkuutena ja yliyrittämisellä.
Waldo taas. Se on ahne ja se tavoittelee palkkaa aktiivisesti, mutta on jotenkin, hmmmm, mietteliäämpi? En osaa kuvailla, mutta Wallu ei häslää, Wallu ajattelee.  Pieni professori. Waldo ei tarvitse käsimerkkejä kunhan vaan toiminto on ensin saatu jollainlailla aikaiseksi, se oppii hämmentävän nopeaa mitä halutaan ja alkaa sitä tarjoamaan. Tokokurssilla treenattiin liikkeestä seisomista, ohjaaja tuli katsomaan meidän tekemistä ja totesi että te ootte tainnu treenata tätä ennenki? Ei oltu, siinä tehtiin ehkä kolmatta toistoa ikinä. Waldo vaan päättelee niin herkästi mitä nyt treenataan ja alkaa sitä tarjota.
Wallu kuuntelee ja yleistää käskyt paremmin kuin Jali. Esim maahanmeno oli alkujaan hankala, eikä pentu tarjonnut sitä millään. Sain käytöksen aikaan "ryömi jalan alta" tekniikalla ja parin toiston jälkeen se alkoi sitä tarjota ilman mitään apuja. Testasin maahanmenoa jäävänä liikkeestä ja sinne se paukahti maahan ja kesti minulta pientä liikettä. Muistan että tätä tehtiin aikoinaan Jalin kanssa runsailla käsiavuilla, koska Jalin mielestä liikkeestä maahan meneminen on ihan eri asia kuin paikoiltaan.
Tuntuu että tietyt asiat tulee Waldon kanssa ihan itsestään, kuten esimerkiksi paikallaolo. Wallu on jo nyt tehnyt häiriöpaikkiksia niin että heittelen nameja lähelle ja siinähän se pönöttää. Huvitti kun pojat odotti molemmat vierekkäin paikkiksessa ennen pihalle menoa ja heittelin häiriöksi nameja ja herra 6v nosteli kyynäriään kun pentu tyynenä odotti lupaa. Ei tuota ongelmaa pysyä paikoillaan vaikka vieressä toinen leikkisi tai tekisi luoksareita, tietty ajat ja etäisyydet nyt on vielä maltilliset, mutta pystyn hyvin jättää useamman metrin päähän. Luotan pennun paikallaoloon melkein enemmän kuin Jalin...

Waldo on taitava luopumaan ja on jopa huvittavan "tosikko" välillä. Waldolle pystyy helposti opettaa ruutua namikupin avulla ilman pelkoa että se olisi koko ajan karkaamassa kupille. Toisin kuin Jali, jonka on edelleen hankala luopua THE pallosta ja joka jää ihan eri tavalla muutenkin kiinni etäpalkkaan. Waldo on tietyllä tavalla (ainakin vielä) kai tässä asiassa nöyrempi ja Jali röyhkeämpi. Ei se "nöyryys" estä kuitenkaan pöllimästä leivästä päällysiä tai pöydältä ruokaa :D Tuntuu, että Waldolla on parempi impulssikontrolli ja itsehillintä minkä takia esim ne paikallaolot on tuntuneet helpommilta. Wallu ei tunnu kuitenkaan ollenkaan pehmeältä/ohjaajapehmeältä. Melkeenpä päinvastoin.
Veikkaan, että Waltsun kanssa ongelmat saattaa tulla ennemmin vireen ja vauhdin kanssa ja tekniikka tulee helpommin. Luulen että pentu tulee kyllä vielä paljonkin muuttumaan kun ikää tulee lisää ja iso osa käytöksestä on varmaan vielä pentumaisuutta ja tietty erilainen oppimishistoriakin vaikuttaa. Jalillahan nyt on alla jo vaikka ja mitä yritystä ja erehdystä ja huonoa kouluttamista, jolta pennun kanssa toivottavasti ainakin samassa mittapuussa vältytään.
Waldo osaa jo luoksetulon varsin kivasti jättöineen, yhdisti ihan itse lopun perusasennonkin luoksariin. Seuraaminenkin on suht hyvällä mallilla, sain siihen hyvää vinkkiä viime treeneissä. Ollaan vähän juututtu askelsiirtymiin (supertaitava käyttämään myös takapäätä!), pidemmissä pätkissä alussa jätättää ja tuntuu jotenkin "vaisulta" niin olen yrittänyt palkata heti liikkeelle lähdöstä enkä oikein uskaltanut tehdä pidempää kun en halunnut että tekee huonolla asenteella. Saatiin vinkki kuitenkin tehdä pitkiä pätkiä ja palkata kun tulee oikealla paikalla ja kontaktiin, eikä yhtään hidastaa jos koira jätättää ja tämä alkoikin toimia tosi hyvin! Muutamalla toistolla oli meno jo alusta asti paljon reippaampaa kun tajusi mistä sen palkan saa! Waldon seuraamispaikka on tosi kiva, vaikkakin sen asento on mun makuun jotenkin "vaaniva". Toki kun Jaliin vertaan niin Jalihan nyt on toki mallia kirahvi ja seuraa tosi ryhdikkäästi, Waldo on paljon matalampi ja enemmän mallia virtahepo 😂 Waldo tuntuu niiiiiin pieneltä seuraamisessa kun Jaliin vertaa. Kun saadaan suoralla seuraaminen hyvälle mallille niin täytyy koittaa yhdistää käännökset seuraamiseen. En usko että on suuri ongelma.
Waldolla on jo kaikki jäävät aluillaan, maahanmeno ehkä pisimmällä. Seuruuseen en ole niitä juurikaan yhdistellyt, tehty peruutellen ja "seuruussa". Erottelua vaatii, mutta jonkinlaista haisua on kyllä eikä ihan summassa arvo. Kapulan pito on ehkä hankalin tässä vaiheessa, Waldo nostaa kyllä kapulan, mutten kestoa ole saanut. Kädestä ei suostu kuin "maistelemaan" kapulaa, ei tartu kunnolla. Jotenkin samankaltainen vaihe kuin Jalin kanssa 😅 Kyllä se sen vielä joskus tajuaa. Estehyppyä tehty parissa treeneissä, ei ole vielä varma vaan saattaa kiertää, avuilla ok. Ei vaan ole tarpeeksi treeniä alla. Kaukotkin kohtuu hyvällä mallilla, etäisyyttä pitäisi vaan saada ilman että tekniikka kärsii. Tehnyt jonkin verran myös seisomisia. Mitäs muuta siellä alossa onkaan? Liikkeiden puolesta en pitäisi mahdottomana vaikka tämän vuoden aikana liikkeet saataisiinkin koekuntoon, toki palkattomuus ja kesto ja sellaset on vielä mysteeri. Waldo vastaa kyllä Jalia paremmin sosiaaliseen palkkaan ja on tosiaan vähemmän häiriöherkkä. Jännää, katsotaan miten käy.

Jalin kanssa sitä samaa, rallya lähinnä. Sen seuraaminen jännästi edelleen ihan hirveää, koska perusasento on hirveä, koska rallytoko ja laskeneet kriteerit. Mutta havahduin tosiaan että järjestäin on perusasennon paikka muuttunut ihan hirveäksi, melkein joka toiston saa korjata. Perusasennon kriteeri on siis Jalille muuttunut ihan vääräksi, se on siis takaa vino ja väljä ja liian edessä. Sitä se jatkuva oikeasta taskusta palkkaaminen, lukuisat "koira eteen" liikkeet ja omat laskeneet kriteerit teettää. Pitää se tosiaan myöntää että aloitettava perusasennon kanssa tyyliin alusta ja korjattava se paikka jos haluaa seuraamisen kuntoon. Käynyt tosin mielessä että annanko olla, kun rallyyn se on "ihan ok", vaikkakin hankaloittaa kyllä joitain juttuja jos koira painaa ja edistää ja vinottaa.
Oikealla seuraaminen vahvistunut tosi kivasti. Jalkojen välistä puolenvaihto vähän mysteeri, siitä saatiin tosiaan kymppi viimeksi kisoissa kun pysähtyi. Treenikaveri oli sitä mieltä että pysähtyy kun joutuu "koukata" päätään pystystä seuruuasennosta jalkojen väliin, ei aavistustakaan miten korjaan. Jos käskytän ennen kuin avaan jalat, alkaa tarjota takaa puolenvaihtoa. Joku ennakoiva merkki tähän kai pakko keksiä, en muuta keksi ja/tai vahvistettava erottelua. Pitäis koittaa löytää vaikka jonkun muun ison koiran rataa jossa ois puolenvaihto jalkojen välistä, jos sais vinkkejä.

Paljon kivempi treenata tän tyhjän taulun kans, omia virheitään on niin tympeä korjata 😂

10 helmikuuta 2018

Jari Kantoluodon opissa

Seinäjoen SPL järjesti kaksipäiväisen Kantoluodon koulutuksen. Ilmottauduin kuunteluoppilaaksi vaikka olisi  ollut antoisaa osallistua koirakkopaikallakin. Tosin koirakkopaikat oli aika tehokkaasti varattu sakemanneille eli voi olla ettei oltaisi joka tapauksessa päästykkään koirakkopaikoille. Mukana oli vain yksi koirakko kahden belgin kanssa "vääränrotuisena".

Jos edellinen pk-koulutus jossa olin oli Skogsterin pitämä niin Kantoluoto edustaa melkolailla päinvastaista näkemystä. Molemmat pyrkivät saamaan aktiivisen, halukkaasti tekevän koiran, mutta keinot ja näkemys aktiivisesta koirasta on hieman erilainen. Siinä missä Skogster imuttaa, Kantoluoto ei käytä samallalailla houkuttelua vaan koiran omaa keksimistä. Mun mielestä on ihan hyvä käydä erilaisissa opeissa ja kuulla eri näkemyksiä. Voi sitten poimia sieltä ne omaan käyttöön sopivat. Mutta olipa virkistävä ja jotenkin niin superia että pk-puolellakin on tosiaan nää positiiviset koulutusmenetelmät ihan päteviä! Paljon oli tuttuja ajatuksia ja menetelmiä. Tosi miellyttävä kouluttaja, vähän oli puhetta että tulee taas kesällä näille huudeille, täytyy ehkä kärkkyä koirakkopaikkaa!

Seuraavassa koottuja muistiinpanoja ja ajatuksia koulutuspäivistä. Sekoittuneena siis omiin ajatuksiini ja tulkintoihin. Koko ajan tulee mieleen lisää ajatuksia koulutuksesta, täytyy lisäillä muistiin kun tulee mieleen.

  • Koiraa ei houkutella tekemään, koiran tehtävä olla aktiivinen ja saatava ohjaaja aktiiviseksi
  • Houkuttelemalla saadaan koirasta uusavuton, ei kannatella koiraa nameilla ja houkuttelemalla
  • Palkataan koiraa kontaktista, kun koira jää aktiivisesti odottamaan luopumista namikädestä ->toiminnot ja käytös
  • Alussa siis ohjaaja passiivisena ja odottaa että koira ottaa kontaktin, josta palkka, vasta sen jälkeen kun koira jää aktiivisena odottamaan niin lähdetään tekemään käytöksiä
  • Jari tekee asennonvaihtoja luopumisen kautta, nameja käteen ja laskee kättä alaspäin, odotetaan että koira itse tajuaa tarjota maahanmenoa ->palkka, kun tekee tätä varmasti, liitetään valmiiseen toimintoon vihje (tässä koira saa itse tarjota toimintoa)
  • Ympäristö, sosiaalisuus, motivaatio ja suhde/ jokainen näistä oltava kunnossa
  • Koiran mielentila avoin, aktiivinen, luottavainen, ei ennakoi ja arvo (=ajatus palkassa) vaan kuuntelee mitä ohjaaja kommunikoi
  • Ei palkkaa valmiina kädestä, naks kertoo että palkka tulossa
  • Koiran pitää tehdä oikealla toiminta-alueella eli aktiivisena, keskittyneenä, odottaen ohjaajalta käskyä
  • Liian korkea vire ->turhauma ja stressi/ toiminta-alue/ liian matala vire->passiivisuus
  • Koiran pysyttävä toiminta-alueella kaikilla palkoilla, ei säädetä virettä palkalla nostattamalla/hetsaamalla tai lasketa huonommalla palkalla vaan odotetaan että koira laskee tai nostaa itse itsensä toiminta-alueelle (ei patoutunut, paineistunut, ääntele, jännittynyt...)
  • Kun koira itse hakeutuu oikeaan mielentilaan, on se pysyvämpää. Vrt jos koiraa joutuu koko ajan nostattaa tai laskea ohjaajan toimesta
  • Ei padota tai haukuteta-> koiran stressi nousee, purkautuu helposti ääntelyyn
  • Pyritään siihen ettei koira stressaa
  • Koira ei tarjoa itse toimintoja (=turhaumaa, ajatus palkassa) vaan odottaa keskittyneenä käskyjä
  • Jos ennakoi, pyydä sitä toimintoa mitä koira ei odota, pystyttävä kuuntelemaan
  • Minkälaisen tunteen haluat koiralle perusasentoon? Palkkaa halutusta tunteesta ->tunne siirtyy seuraamiseen
  • Älä opeta koiraa palkkaan vaan tekemään ohjaajalle
  • Vauhti tulee kun kriteeri selvä, esim luoksetulosta palkka loppuasennosta, kun koira tietää toiminnon, nopeus tulee itsestään varmuuden mukana
  • Minkälaista aktiivisuutta haluat koiralle?
  • Käytöksen sammuttaminen ->ole kuin tammi
  • Haistelemisesta kieltäminen ei vahvista suhdetta ja halua olla ohjaajan kanssa
  • Vahvista positiivista ->kielteinen käytös häviää/vähenee
  • Tärkeää koiran oma halu olla ja tehdä ohjaajan kanssa, ei rakenneta tekemistä pakolle!
  • Kielloilla, huomauttelulla, pakotteilla rakennetaan tekeminen negatiivisuuden päälle, sitäkö haluat?
  • Jos koiraa koulutettu hetsaamalla ja avustamalla niin saattaa hämmentyä kun odotetaan koiralta aloitetta
  • Seuraamista voi tehdä luopumalla, kädessä nameja ja käsi "imutuspaikassa" tai koiran vasemmalla puolella mutta koira ei saa tavoitella nameja
  • Aktiivisuuteen hakeutuva koira ei ota niin nokkiinsa jännittävästä ohjaajasta, kun koira tietää mitä tekee (hae aktiivisuutta, odota ohjeita) se "handlaa" alueensa ja on itsevarma->helpottaa kisasuoritusta
  • Jos koira tekee väärin, katsottava ensin itse peiliin ->vika ei koirassa vaan joku omassa kouluttamisessa usein pielessä
  • Koira ei voi tehdä, eikä siltä voi vaatia jos ei luota ympäristöön, jos koira varuillaan ympäristöstä, annetaan tutustua siihen rauhassa ja palkataan oikeasta mielentilasta ja aktiivisuudesta
Herätti ajatuksia. Jaliahan on tehokkaasti haistelusta kielletty ja tietyllä tavalla oon nimenomaan kannatellut itse koiran virettä ja nostattanut pallolla. Sitä on kutsuttu tekemään eikä se ole siis itse ollut se aktiivinen osapuoli. Olen nyt koulutuksen jälkeen käynyt hallilla Kantoluodon opit mielessä ja ei se Jali ole mikään ihan katastrofi ollut. Se saattaa kyllä tehdä hallissa haistelukierroksen, mutta tulee kyllä nopeaa kysymään, että niin mitäs sitten? Samoin olen kiinnittänyt huomiota siihen etten turhaa hetsaisi ja nostattaisi koiraa ja vaadin THE pallon kanssa myös kuuntelua ja keskittymistä. Tuntuu tosi hyvältä, varsinkin pallolla palkatessa saan hyvin rikottua Jalin ennakoinnin ja ylivireen/pallotiltin ja se alkaa tosi kivasti keskittymään kun en enää olekaan palkannut sellaisesta yliaktiivisesta turhautuneesta arpomisesta, jollon saan motivaatiota nostettua ilman että tekniikka kärsii. Hyvältä vaikuttaa!

Waltsun kanssa olen yrittänyt myös hakea sitä koiran omaa aktiivisuutta. Waldollahan on teineilyt menossa eli hajut ja muut koirat kiinnostaa. Tänään hallissa ensimmäisellä kierroksella haahuili ikuisuudelta tuntuvan ajan hallissa haistelemassa, välillä kävi hakemassa multa kontaktilla namin ja heti takaisin haistelemaan. Maltoin mieleni enkä houkutellut ja kyllä se sieltä lopulta tuli ja jäi töihin. Huomioitavaa ettei pyydä liian vaikeaa, katoaa heti haistelemaan, ja oikeasti odottaa sen keskittymisen ennen käskyä. Jali tekee samaa, jos epäonnistuu tai on epävarma, alkaa haistella. Nyt tuli paniikissa tehtyä sitä, että pikaisesti yritti käskyttää koiraa kun tuli luo, ennenkuin koira oikeasti oli keskittynyt ja odotti käskyä ja eihän se siinä tiennyt mitä tehdä ja katos taas. Oli muutenkin hankala kun pitkästä aikaa oli treeniseuraa, istuva ja kommentoiva ihminen oli teinistä suuri häiriö. Tuolla hallissa se on ollut ennenkin ja lähtenyt heti hommiin, mutta pitää muistaa että tämmönen pienikin muutos voi olla koiralle tosi suuri. 

Toisella kiekalla haisteli hyvin pienen hetken ja oli sen jälkeen ihan hommissa. Eli kyllä se siitä :) käytettiin häiriö hyödyksi ja tehtiin perusasentoa tän ihanan ihmisen vieressä, oli pienelle hauvavauvalle vaikeaa, mutta miten hienosti keräsi itsensä. Jäi hyvä fiilis. Kokeillaan nyt tän testikappaleen kans miten käy haistelulle jos en siitä huomauta, ideanahan tuo kuulostaa järkevältä ja tottakai haluan että koira itse valitsee tekevänsä mieluummin mun kans hommia. Palveluskoiran kanssa tämä tulee varmaan helpommin, mutta enpä mitään menetä.


21 tammikuuta 2018

Tokon liikkeet pureskellen: Kaukokäskyt

Mitä haluan


  • nopeat, tarkasti suoritetut vaihdot
  • täydelliset liikerajat, ei vajavaisia vaihtoja
  • etu/takajalat pysyy paikoillaan
  • reagoi heti käskysanaan
  • tarkkavainen, ohjaajaanpäin suuntautunut, innokkaasti työskentelevä
  • ei haistelua, vilkuilua, hidastelua
  • vaihdot vain suullisesta käskystä
  • erottelee käskysanat ja suorittaa vaihdot tarkasti
  • ei vaihtojen ennakointia

Mistä voin joustaa

  • nopeus, kunhan suorittaa liikkeet tarkasti käskystä
  • käsimerkit mukaan, alkuopetus vain suullisesti
    • meluisissa halleissa ja kun etäisyyttä alkaa olla enemmän, voi pelkän suullisen käskyn varassa oleva käskytys olla epävarmaa? Kisaako joku vain suullisilla käskyillä?
  • jalkojen täydellinen liikkumattomuus

Miten?

  • liikeradat muistiin toistoilla
  • asentojen vahvistamista ylipäätään muissakin yhteyksissä
  • olkkaritreeniä!
  • kaikkia mahdollisia vaihtoja, mutta keskittyen yhteen kerrallaan
  • etäisyys, kesto, käskysanat, erottelu, häiriöt
  • jalkatargetti tarvittaessa
  • naksutin
  • yritä välttää turhia apuja

Mietittävää

  • erilliset käskysanat vaihtoihin?
    • liikeradat eri vaihdoissa niin erilaiset, onko koiralle selkeämpi että kaikkiin/joihinkin vaihtoihin on eri käskysana
    • oikeiden käskysanojen muistaminen...
    • jos sama käskysana käytössä muuallakin, onko vaikea tarkkailla ja vaatia oikeaa tekniikkaa ja pitää kriteereistä kiinni?
  • etujalkakaukot vai takajalkakaukot?
    • tarjoaa molempia vaihtoja
    • etujalkakaukot helpompi tarkkailla
    • takajalkakaukoissa liikeradat helpommat
    • päätä kummat! Molempia joutuu kuitenkin treenata...

Käskysanapohdintoja

Takajalkakaukot

  • Istu- maahan: maahan, molemmat kädet kämmen alaspäin kohti maata
  • Seiso-maahan: maahan, sama käsimerkki kuin yllä
  • Maahan-istu: istu? sit?, oikea käsi ylös
  • Seiso-istu: istu? Bäk?, oikea käsi ylös, enemmän kohti koiraa etuviistoon?
  • Maahan-seiso: ylös, molemmat kädet kämmenen kohti koiraa sivuille
  • Istu-seiso: ylös, sama kuin yllä

Etujalkakaukot

  • Istu- maahan: down, oikea käsi kämmen koiraa kohti alaviistoon koiraa päin 
  • Seiso-maahan: maahan, molemmat kädet kämmen alaspäin kohti maata (liikerata sama etujalka ja takajalkakaukoissa)
  • Maahan-istu: up, oikea käsi kämmen koiraa kohti sivulta taaksepäin
  • Seiso-istu: istu? Bäk?, sama kuin yllä?
  • Maahan-seiso: ylös, molemmat kädet kämmenen kohti koiraa sivuille (liikerata sana etujalka ja takajalkakaukoissa)
  • Istu-seiso: taa, kahdella kädellä kämmen koiraa kohti "työntäminen"

Älä tee näitä virheitä

  • palkka vain oikein suoritetuista liikeradoista
  • älä jumitu tekemään vain yhtä vaihtoa
  • vire! 
  • älä juutu hetsaamaan ja tekemään vain palkanperässä vaihtoja (been there done that)

Vinkkivideoita


Vinkkejä! Mitä unohdan? :)

09 tammikuuta 2018

Teinipoppia dallumalliin

Wallu on laulumiehiä. Waltsun lempikappale (tai inhokki?!) on Charlie Puthin "How long", jota herätään laulamaan vaikka ollaan nukkumassa toisessa huoneessa. Jännä kappalevalinta, mikään muu biisi ei ole saanut aikaan samaa reaktiota vaikka radio on välillä koko illan päällä. Yhä edelleen hämmennyn kun Waldo ulvoo joka kerta kun biisi tulee radiosta, ei tarvitse miettiä mikä kappale on tällä kertaa radiossa soitossa...
Ja hei, duettona onnistuu myös! Jali ei kappaleeseen reagoi, mutta yhtyy kyllä kuoroon kun pentu "yllyttää".  Jalin lauluääni voittaa kyllä pupsin ääninäytteen 😁
Talenttiin heti kun vähän vielä harjottelevat, muistakaa sitten äänestää meitä 😂

02 tammikuuta 2018

Viime vuoden tavoitteet

Vuodelle 2017 olin asettanut aika maltilliset tavoitteet. Tsekataas miten toteutuivat.
 
  • Me aiotaan pysyä edelleen terveenä. Ensi vuodelle voisi kyllä sen uraattikivikontrollin käydä katsomassa, mutta muuten on oikeastaan rankakin jo kuvattu läpi eikä mitään ihmeellistä pitäisi olla tiedossa. 
    • Ei käyty kontrollissa, mutta ainakin näennäisesti Jali on pysynyt oikein kivasti terveenä. Alkuvuodesta ainoastaan irronnut kannuskynsi hiukan aiheutti saikkuilua, mutta muuten en muista ainakaan mitään erityistä. Waldo noudatti isoveljensä mallia ja myöskin onnistui telomaan etutassun kynnen ja lisäksi ennättänyt huolestuttaa ajottaisella ontumisellaan.
  • Harrastellaan puuhastellaan oman mielen mukaan ja ilman mitään tulostavoitteita. Jos ei huvita treenata mitään niin sitten ei treenata eikä podeta siitä mitään huonoa omaa tuntoa. Mitä sillä on väliä käydäänkö me kisoissa tai menestytäänkö me? En minä tarvitse koiran nimen eteen hirveää tulosrimpsua (joskus huvittaa kun ihmiset joka paikkaan ilmoittaa aina kaikki ne tittelitkin koiran nimen eteen :D). 
    • Eipä tosiaan juurikaan kisattu ja tuntui ettei hirveän aktiivisesti jaksettu treenatakaan. Käytiin suorittamassa kuitenkin toukokuussa hiukan extempore AD-koe ja ehkä yhtä extempore MEJÄ-koe ja rallytokon VOI-luokka. Sen lisäksi oltiin rallytokon VOI-luokassa nollakoirakkona.
  • Testaillaan taas vähän oman mielenkiinnon mukaan juttuja ja opitaan koiran kouluttamisesta ja eri tyyleistä/tekniikoista.
    • No tämä ehkä voipi katsoa toteutuneeksi suoritetulla AD-kokeella ja MEJÄ-kokeella. Missään koulutuksissa ei juurikaan tullut käytyä, muuta kuin Waldon kanssa kävin Skogsterin pentuseminaarissa hakemassa vähän erilaista näkökulmaa.
  • Pidempi vaellusreissu jonnekin. Lappiin? Hetta-Pallas?
  • Enemmän oma tavoite, mutta kehitystä valokuvauksessa ja erityisesti kuvien käsittelyssä. En tiedä onko mun näyttö kalibroitu ihan miten sattuu vai muuten vaan ihan susi kun tuntuu että omat kuvat on välillä ihan ihmeellisiä muilta näytöiltä katsottuna :P
    • Nääh blaaah ja ähh. Edelleen masistelen omaa näyttöä ja yhä enemmän on alkanut houkutella rungon päivittäminen. Välillä tuntuu etten millään enää saa tarkkaa kuvaa ja värit ovat jotenkin latteita, en tiedä auttaisiko esim kennon puhdistaminen (mitä ei ole kertaakaan tässä 4-5 vuoden aikana suoritettu...) vai onko se vika vaan tosiaan käyttäjässä. Jotenkin tuntuu että vanhoja, samalla kameralla otettuja kuvia katsoessa jälki oli paljon parempaa. Sellaisia kivoja kuvia suoraan kamerasta tulee nykyään jotenkin tosi harvoin.
Muuten vuodesta tietty mainittava tuo Wallupallurainen, joka tuli ilahduttamaan ja sekoittamaan arkea.

Vuoden 2018 tavoitteista myöhemmin.

21 joulukuuta 2017

Pilkkupoikien Joulutervehdys!

Vuoden lyhin päivä, kateissa ollut aurinko ja alkanut joululoma innoitti ottamaan kameran mukaan lenkille. Hieno visio oli molemmista tonttulakki päässä, mutta todellisuus iski aika nopeaa kasvoihin (lakit oli huonot eivätkä pysyneet kuin pyhällä hengellä päässä, eivätkä varsinkaan pennun päässä :D) ja jouduin tyytymään toteuttamaan kuvauksen ilman. Pupsin paikallaolo ei edelleenkään ole mitenkään erityisen vahva, mutta helpompi oli pysyä paikoillaan "esteen" takana. Ja kuvasta myös huomaa aika helposti, kumpi on kokeneempi poseeraamaan kameralle, Waltsua lähinnä ärsytti moinen paikalla pönöttäminen :D

Hyvää Joulua ja Huippua Uutta Vuotta 2018!

Toivottelee Waldo Maitonaama ja Jali Mustakorva!