09 tammikuuta 2018

Teinipoppia dallumalliin

Wallu on laulumiehiä. Waltsun lempikappale (tai inhokki?!) on Charlie Puthin "How long", jota herätään laulamaan vaikka ollaan nukkumassa toisessa huoneessa. Jännä kappalevalinta, mikään muu biisi ei ole saanut aikaan samaa reaktiota vaikka radio on välillä koko illan päällä. Yhä edelleen hämmennyn kun Waldo ulvoo joka kerta kun biisi tulee radiosta, ei tarvitse miettiä mikä kappale on tällä kertaa radiossa soitossa...
Ja hei, duettona onnistuu myös! Jali ei kappaleeseen reagoi, mutta yhtyy kyllä kuoroon kun pentu "yllyttää".  Jalin lauluääni voittaa kyllä pupsin ääninäytteen 😁
Talenttiin heti kun vähän vielä harjottelevat, muistakaa sitten äänestää meitä 😂

02 tammikuuta 2018

Viime vuoden tavoitteet

Vuodelle 2017 olin asettanut aika maltilliset tavoitteet. Tsekataas miten toteutuivat.
 
  • Me aiotaan pysyä edelleen terveenä. Ensi vuodelle voisi kyllä sen uraattikivikontrollin käydä katsomassa, mutta muuten on oikeastaan rankakin jo kuvattu läpi eikä mitään ihmeellistä pitäisi olla tiedossa. 
    • Ei käyty kontrollissa, mutta ainakin näennäisesti Jali on pysynyt oikein kivasti terveenä. Alkuvuodesta ainoastaan irronnut kannuskynsi hiukan aiheutti saikkuilua, mutta muuten en muista ainakaan mitään erityistä. Waldo noudatti isoveljensä mallia ja myöskin onnistui telomaan etutassun kynnen ja lisäksi ennättänyt huolestuttaa ajottaisella ontumisellaan.
  • Harrastellaan puuhastellaan oman mielen mukaan ja ilman mitään tulostavoitteita. Jos ei huvita treenata mitään niin sitten ei treenata eikä podeta siitä mitään huonoa omaa tuntoa. Mitä sillä on väliä käydäänkö me kisoissa tai menestytäänkö me? En minä tarvitse koiran nimen eteen hirveää tulosrimpsua (joskus huvittaa kun ihmiset joka paikkaan ilmoittaa aina kaikki ne tittelitkin koiran nimen eteen :D). 
    • Eipä tosiaan juurikaan kisattu ja tuntui ettei hirveän aktiivisesti jaksettu treenatakaan. Käytiin suorittamassa kuitenkin toukokuussa hiukan extempore AD-koe ja ehkä yhtä extempore MEJÄ-koe ja rallytokon VOI-luokka. Sen lisäksi oltiin rallytokon VOI-luokassa nollakoirakkona.
  • Testaillaan taas vähän oman mielenkiinnon mukaan juttuja ja opitaan koiran kouluttamisesta ja eri tyyleistä/tekniikoista.
    • No tämä ehkä voipi katsoa toteutuneeksi suoritetulla AD-kokeella ja MEJÄ-kokeella. Missään koulutuksissa ei juurikaan tullut käytyä, muuta kuin Waldon kanssa kävin Skogsterin pentuseminaarissa hakemassa vähän erilaista näkökulmaa.
  • Pidempi vaellusreissu jonnekin. Lappiin? Hetta-Pallas?
  • Enemmän oma tavoite, mutta kehitystä valokuvauksessa ja erityisesti kuvien käsittelyssä. En tiedä onko mun näyttö kalibroitu ihan miten sattuu vai muuten vaan ihan susi kun tuntuu että omat kuvat on välillä ihan ihmeellisiä muilta näytöiltä katsottuna :P
    • Nääh blaaah ja ähh. Edelleen masistelen omaa näyttöä ja yhä enemmän on alkanut houkutella rungon päivittäminen. Välillä tuntuu etten millään enää saa tarkkaa kuvaa ja värit ovat jotenkin latteita, en tiedä auttaisiko esim kennon puhdistaminen (mitä ei ole kertaakaan tässä 4-5 vuoden aikana suoritettu...) vai onko se vika vaan tosiaan käyttäjässä. Jotenkin tuntuu että vanhoja, samalla kameralla otettuja kuvia katsoessa jälki oli paljon parempaa. Sellaisia kivoja kuvia suoraan kamerasta tulee nykyään jotenkin tosi harvoin.
Muuten vuodesta tietty mainittava tuo Wallupallurainen, joka tuli ilahduttamaan ja sekoittamaan arkea.

Vuoden 2018 tavoitteista myöhemmin.

21 joulukuuta 2017

Pilkkupoikien Joulutervehdys!

Vuoden lyhin päivä, kateissa ollut aurinko ja alkanut joululoma innoitti ottamaan kameran mukaan lenkille. Hieno visio oli molemmista tonttulakki päässä, mutta todellisuus iski aika nopeaa kasvoihin (lakit oli huonot eivätkä pysyneet kuin pyhällä hengellä päässä, eivätkä varsinkaan pennun päässä :D) ja jouduin tyytymään toteuttamaan kuvauksen ilman. Pupsin paikallaolo ei edelleenkään ole mitenkään erityisen vahva, mutta helpompi oli pysyä paikoillaan "esteen" takana. Ja kuvasta myös huomaa aika helposti, kumpi on kokeneempi poseeraamaan kameralle, Waltsua lähinnä ärsytti moinen paikalla pönöttäminen :D

Hyvää Joulua ja Huippua Uutta Vuotta 2018!

Toivottelee Waldo Maitonaama ja Jali Mustakorva!

16 joulukuuta 2017

Nollakoirakkona VOI-luokassa

Liikkeellä ollut pientä rallymasennusta. Rallytokossa liikkeiden määrä lisääntyy koko ajan ja koiralta vaaditaan hirveästi käskyjen erottelua. Se kenen mielestä rally on helppoa ei ole tutustunut ylempiin luokkiin ollenkaan. Uusien liikkeiden myötä Jali on alkanut sekoittaa vanhoja liikkeitäkin ja tuntuu että kaikki hajoaa. Kuulunee asiaankin, kertoo siitä ettei käskyt vielä hallussa, mutta ärsyttävää se silti on. Joka tapauksessa ei ole riittänyt intoa ja motivaatiota laittaa liikkeitä kuntoon.

Kauhavalla järjestettiin  tänään 16.12. lähihallissa rallykisat, jonne meitä pyydettiin nollakoirakoksi. Tuumasin et mitä jottei, mennään hakemaan vikalistaa kun ei järkeä osallistua kisaajana kun tulosta tuskin olisi tulossa. Jali ei ole hallissa ennen käynyt,mutta tuntui olevan kivasti kuulolla kun nollakoirakkona mentiin ensin käytösruutuun. Käytösruudussa edessä istuminen ja siitä -1p PY. Ilmeisesti kun haisteli kerran maata ja vilkaisi radalle. Pääsääntöisesti oli koko ajan sen olonen että odotti minulta tehtävää, joten tyytyväinen olin.

Vein Jalin odottelemaan autoon omaa ratavuoroaan ja pupsi sai tulla haistelemaan kisatungelmia. Waldo astui halliin "raamit kaulassa" ilmottaen itsestään kunnon haukkukonsertilla kun vastassa olikin vieraita haukkuvia koiria :D Ei jäänyt kuitenkaan päälle vaan hetken päästä malttoi jo hyvin keskittyä ja tarjoilla kontaktia ja perusasentoa muista välittämättä. Sen kontakti häiriössä on jo nyt tosi kiva!

Jalin vuoro päästä radalle oli siis viimeisenä ja hain Jalin ehkä liian aikaisin halliin. Makuutin ja palkkailin Jalia odotellessa ja kun vapautin ja lähdettiin siirtymään kohti suorituspaikkaa olisi Jali halunnut haistella maata ja oli vähän blaah. Yritin siinä vähän hetsata ja nostattaa pallolla, mutta ei oikein ollut vire kohdillaan. Lähtöön päästiin ihan suht sujuvasti mutta huomasi et ei oikein olisi kiinnostanut. Ja näkihän se pisteissä. Meiän ois pitäny päästä sillon ekana tekeen rata kun oli paljon paremmin kuulolla silloin.

Tuomarina uusi tuttavuus Taru Leskinen. Melko tiukkaa tuntui olevan, vain kaksi voi-koirakkoa sai tuloksen.

Liikkeestä maahan -1 TVÄ. Luulen että kyynärpäät jäi ylös? Tai meni istumisen kautta. En ole varma.
Koira eteen, peruuta 1,2,3 askelta -1p PY: Taisi takuta eteentulossa? Tai sitten ei lähtenyt yhtäaikaa suorittamaan peruutuksia.
Istu, seiso, kierrä koira -1p PY. Näitä puuttellinen yhteistyö virheitä tipahteli vähän joka paikasta :D Ei ehkä lähtenyt yhtä aikaa liikkeelle seuraamiseen pysähdyksestä? Tai haisteli maata?
Spiraali oikealle -1p PY. Haisteli maata, pidemmänkin matkaa. Oli kyllä ihan kaameaa "seuraamista". Jali oli ihan sunnuntaikävelyllä. Petrasi lopussa.
Puolenvaihto takaa hyvä ja sujuvasti seurasi oikealla. Puolenvaihto jalkojen välistä heti perään ja jäi vähän wtf ja tästä -10p TVÄ (koira pysähtyi) eli ilmeisesti koiran pitäisi jatkaa sujuvasti liikettä koko ajan eikä jäädä tuumailemaan. Tarkkaa, tarkkaa! Pitäisi käskyttää selvemmin koiralle että tietää mitä tulossa.
270 oikeaan -1p PY. Ei muistikuvaa.
Kolme askelta peruuttaen -3p OV ja -10p TVÄ. Olin jo päättänyt että tätä ei lähdetä sitten uusimaan kun ei kunnolla kuitenkaan osata. En yhtään tiedä mistä ohjaajavirhe, mutta luulen että askelia ainakin tuli liian vähän. Jali yritti ja se oli tärkeintä.
Istu askel oikeaan istu -3p UUSI -10 TVÄ. Jali hakeutui käännöksessä oikealle puolelle perusasentoon ja teki saman vielä uusinnassa. Ai miten niin on jankattu oikeaa puolta ja erilaisia puolenvaihtoja, raukka oli ihan sekaisin :D En lähtenyt enää uusimaan, tuumasin että olkoon.
Puolenvaihto jalkojen välistä -1p KYL. Ei aavistustakaan. Oisinko siis jättänyt koiralle liian vähän tilaa ja haisteli mennessään kylttiä. Mut hei! Nyt ei tullut enää -10p TVÄ!
Istu koira eteen oikealta oikealle istu -3p UUSI. Unohdin alun istumisen. Teki uusinnassa hyvin, minun virhe :)
Molemmat oikeaan -10p TVÄ. Ei aavistustakaan mistä?

Tuomarin kommentti: "Oikea puoli tuntuu mieluisalle". Jotain edistystä viime kerran "oikea puoli vaatii vahvistamista" kommenttiin :D
Noooh, oli siellä hyviä hetkiä, mutta vähän tuntuu että on se motivaatio ja vire hukassa. Niin paljon jankattu yksittäisiä tekniikkajuttuja et kokonaisuudet tuppaa unohtumaan ja se näkyy. Oon edelleen sitä mieltä että Jalille ei oikein rallyn pitkät radat sovi kun sillä ei vire tahdo kestää eikä mun kehut oikein nosta kesken radan kun tietää etten voi kesken palkata ja lähinnä sille on kehut vähän sillee "aijaa toi vaan tos jotai kehuu mut höh kun ei muuta tipu". Tokon nopeat, yksittäiset liikkeet joiden jälkeen pääsee kunnolla koiran sosiaalisesti palkkaamaan ja nostamaan liikkeelläkin tuntuu helpommalta. Pitkiäkin tokon seuraamispätkiähän se kestää kyllä kun pystyn pitää jännitettä yllä olemalla itse jännittynyt ja hiljaa, mutta rally vaatii jotenkin ihan erilaista ohjaamista ja koiran tarkkailua, ei voi vaan seipäänä tuijottaa eteenpäin. Ja on tehtäviä tehtävän perään joista ei saa palkkaa. En ole saanut Jalille rallyyn samallaista "palkka voi tulla millä hetkellä hyvänsä" fiilistä rakennettua. Rataa ja yllätyksellistä palkkailuahan tämä vaatis, vaan kun pakko ois saada se tekniikkakin tehtyä kun osa ongelmaa on myös ihan vaan se liikkeiden osaamattomuus.

Katsotaan miten käy ensi vuoden kisailujen muutenkaan, tympäsee koko kisalisenssisysteemi niin paljon että tekee mieli jättää kokonaan kisaamatta. Jos vaan treenattais ens vuos ja tehtäis voittajaa ja mestaria ja kokonaisuuksia haltuun ja kisataan ehkä sitten vasta seuraavana vuonna. Voidaan olla vaikka vakinollakoirakkona :D

Wallu pääsi vielä uudestaan myös hallille ja säästyttiin tällä kertaa "HEIMÄÄSAAVUIN" sisääntulokomitealta. Hienosti Waldo heti oli kuulolla. Ja joko oon kehunu sitä miten vähän se ottaa muista häiriötä? Se vaan tuijotti silmiin sillä aikaa kun vieras pikkukoira nuuskutteli Waldon takapuolta. Niin on ne traumat teini Jalista, joka ei nähnyt muita kun muut koirat niin tää on aika virkistävää. Vaiks vielähän se teinimonsteri varmasti saapuu :D

Hienoja poikia ne on molemmat :)

26 marraskuuta 2017

Haavereita ja pimeneviä iltoja

Instaseuraajat ovat jokseenkin paremmin päivitettyinä reaaliajassa meidän menoista. Alotetaas vaikka pennun ontumisista. Waldolla oli lokakuun aikana säännöllisen epäsäännöllisiä ontumisia, joiden takia varattiin aikaa Seinäjoelle ortopedi Jarmo Rintasalolle. Viikonloppu ennen varattua aikaa Waldo onnistui metsässä hepuloidessaan telomaan  kyntensä ja kun kynsi ikävästi sojotti yläviistoon, lähdettiin käymään päivystyksessä se poistamassa. Potilas itse ei ollut kynnestä moksiskaan, ei edes metsässä päästänyt pihaustakaan ja rallatteli kynnestä huolimatta ihan samallalailla menemään. Kynsi oli katkennut ydintä myöten ja päivystäjä totesi, että nämä on yleensä tosi kipeitä. Antibiootit ja kipulääkkeet mukaan. Kynsi on tällä hetkellä ihan kivan näköinen ja kasvattaa jo uutta kynttä.
Noh, käytiin siis kuvauttamassa pilkullinen ja kuvista näkyi oikean etujalan kyynärluussa (saman jalan olin itsekin huomioinut ontumisissa) pientä tiivistymää verrattuna toiseen. Nivelpinnat itsessään olivat kuulema oikein siistit. Ei aristellut taivutuksissa, tai siis draama queen vikisi kuin pieni sika kun jalkoja edes hipaistiin niin ei siitä kuulema oikein ottanut selvää :D Kotiin lähdettiin hihnalenkkipakolla ja riehumiskiellolla ja parin viikon päästä kontrollikuvat, jotta nähdään onko muutosta tapahtunut. Kontrollikuvissa tämän kuun alussa ei ollut muutosta suuntaan eikä toiseen, ollaan lisäilty lenkkejä normaaleiksi, mutta edelleen pitäisi välttää riehumista ja turhia hyppimisiä ja tähystetään jos alkaa uudestaan ontumaan. Tähän mennessä ei ontumisia ole näkynyt, enkä halua pitää pentua liiaksi pumpulissa vaan koitetaan elää niin normaalisti kuin pennun kanssa nyt eletään. Ikävähän se on, että jotain muutosta luussa näkyy, mutta tällä mennään ja toivotaan ettei enää oireile eikä tähystysleikkauksiin jouduta. Voi olla, ettei pupsi hypikään koskaan pk-esteitä.
Juokseva koira on niin kaunis! :D


 Tästä saikuttelemisesta johtuen arki on ollut lähinnä hihnalenkkeilyä. Jali on päässyt sitten omille lenkeilleen ja pupsi saanut harjoitella tärkeää asiaa eli yksinoloa. Hyvinhän se sujuu kunhan ei jää mitään silputtavaa pennun käsiin. Se tykkää silputa papereita ja pahveja pieniksi silpuiksi... Sisäsiisti pentu ei ole vieläkään, työpäivän aikana vähintään yhdet pissat on lattialla. Herra 6kk vois kyllä jo pikku hiljaa oppia kunnolla sisäsiistiksi. Yöthän se pidättelee kuitenkin ihan ongelmitta, joten sellainen about 8 tunnin työpäivä ei pitäisi olla ongelma.

Huvittaa kuinka vähän pentu osaa yhtään mitään. Pennun tullessa ajattelin että heti vain pian kaikkea alkeita kaikkeen mahdolliseen ja mun täytyy myöntää ettei Waldo osaa käskystä edes istua. Tai siis "osaa" kyllä kun ei se muuta osaa tarjota, mutta ei sillä ole mitään käryä mistään käskysanasta, kunhan veikkaa. Hah! Puolivuotiashan voisi toki osata jo vaikka ja mitä, mutta toisaalta mikäs kiire se meillä on :) Paikallaoloa olisi jo kovasti jo kyllä syytä laittaa alulle, vaikka osaa se toki ovella ja autosta jo lupaa odottaakin. Eipä sillä että Jalikaan olisi mitään treenannut, mulla on hirvee rallymasis ja ärsyttää kun tuntuu että kaikki vaan hajoaa ja miljoona asiaa mitä pitäis treenata.
Pupsista on hankala ottaa kuvia, sillä aina kun pysähdyn nappaamaan kuvan on reaktio tämä. Äkkiä mamman luo!



Jali sen sijaan on kunnostautunut pennunkin edestä tekemään tuhmuuksia. Jali 6v on oppinut avaamaan ruokakaapin oven. Ensin tyhjeni kuivaruokakaapista kaikki syötävä, puolivalmiit pastapussit oli avattu ja syöty ja levitetty ympäri kämppää, samoin spaghettipussit, leivät, kaurahiutaleet.... Sotku kotiin tullessa oli ihan kaamea. Kun ruokakaapin teippasin kiinni, siirtyi fiksu pilkku roskiskaappiin ja sieltä tyhjenneltiin biojäteastiaa ja kuivajäteastiaa. Tarviiko mainita sotkusta? Ja juu, syypää ei ole pentu, sillä ensimmäisiä kertoja tämä tapahtui kun Jali oli yksin kotona ja olen yllättänyt ison pilkun myös itseteossa. Tällä hetkellä ovissa on lapsilukot, mutta ongelma niitten kanssa on omistaja, joka ei aina muista niitä töihin lähtiessä lukita kiinni. Huoh. Oppii se vanha koirakin tosiaan uusia temppuja. Niinä päivinä kun tulet väsyneenä töistä ja kämppä näyttää räjähtäneeltä biojäteroskikselta jonne pentu on silpunnut vielä kaiken mahdollisen roskiksesta löytyneen pienen pieneksi silpuiksi ja pissannut päälle ja seuraavan yön saat rampata ulkona kun joku oksentaa tai toinen ripuloi, niin ei hirveästi naurata. Koiranomistajan pieniä iloja.
Pojat tulee keskenään oikein hyvin juttuun ja kun pennullekin tullut kokoa (painoa tällä hetkellä noin 23kg) niin pysyy Jalin vauhdissa leikkiessäkin. Edelleen pitää rajoittaa ettei Jali innostuessaan jyrää pienempää, mutta pääsääntöisesti leikkivät oikein kivasti. Varsinkin sisällä painivat sellaista hammaspainia, jossa Jali yleensä maassa selällään örisee ja pentu kimpussa. Molemmat on varsin fyysisiä leikeissään ja Waldo varsinkin pitää kunnon leikkimurinaa oikein innostuessaan. Jali on ihan superkärsivällinen ja antaa pupsin vähän liikaakin roikkua nahassa kiinni... Syövät sopuisasti luita samassa tilassa ja kumpikin osaa antaa toiselle ruokarauhan eikä leluistakaan ole ollut koskaan mitään kinaa. Hihnalenkitkin alkavat hiljalleen sujua kun pupsi ei pyöri koko ajan jaloissa. Waldo vähän vielä "seilaa" lenkkeillessä, se tykkäisi kulkea minun vasemmalla puolella kun Jali kulkee oikealla puolella, enkä ole vielä oikein päättänyt korjaanko pennun kulkemaan Jalin kylkeen kiinni kun toisaalta meno on näinkin ihan sujuvaa. Joissain tilanteissa olisi vain parempi kun molemmat kulkisivat samalla puolella.
Pimeys vienyt kuvausilon ja muutenkin tuntuu että kuvat on nykyään ihan blaaah. Tahtois uuden rungon :P Kaikki kuvat on yhdeltä viikonloppulenkiltä, jossa sielläkin pääsi pimeys yllättämään. Lumi on tässä omia aikojaan sulanut ja satanut takaisin, ota tästä Suomen säästä nyt selvää.

12 marraskuuta 2017

Sukulaisia

Pikainen päivitys. Törmättiin ihan sattumalta Waldon sukulaisiin täällä Kauhavalla. En ole Kauhavalla muihin pilkullisiin ennen törmännyt, olin laittanut facekirppikselle myyntikuvaa jossa koira näkyi taustalla ja sain sitten lenkkikutsun kun Täplän omistaja oli pilkullisen kuvasta bongannut! Ja vallan hauskastihan tosiaan selvisi, että Täplä on Waldon serkku, Täplän emä on Waldon emän sisko. Pieni maailma ja sillee. Kovasti samanoloisia olivat serkukset, monesti kattelin Täplää kauempaa Waldoksi.

Kuvat on jo parin kuukauden takaa syyskuulta, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Jalilla oli superkivaa, se niin rakastaa dalluseuraa ja tyypeillä osui leikit hyvin yksiin (lue: Jali juoksutti, Täplä jahtasi). Waltsu se yritti pysyä isojen mukana tai hengasi muuten vaan (tai yritti hyppiä selkään, apua!). Jali yllättäin rakastui myös Täplän omistajan "pikkuihmiseen", joka leikitti Jalia kepillä. Loppuajasta se ei malttanut muiden kanssa edes leikkiä kun keppileikit oli niin paljon kivempia. Hassu Jali, teki hyvää saada positiivista pikkulapsikokemusta ja niin sievästi se keppiä tavoitteli.

28 syyskuuta 2017

Wallun treeniä videolla


Pikku Waldon treenailua tuli kuvattua videolle joku aika sitten. Pitäisi kuvata useammin, kiva seurata kehitystä ja videolta näkee hyvin omat virheet. Tykkään edelleen hirveästi pennun asenteesta ja hännänhuiskeesta! Perusasennot ja eteentulot ei aina ihan priimoja, mutta ajattelin palkkailla hyvästä yrityksestä ja tarjoamisesta. Voisi kai sitä alkaa jo vähän tarkemmin pitämään kiinni oikeasta kriteerista. Ja ehdottomasti lisähoukuttelut, taputukset ja käsienheiluttelut pois virheen jälkeen, mieluummin askel pois ja uudestaan.

Pari tosi hienoa perusasentoon tuloa tuolla kuitenkin oli ja olen edelleen ihan ihmeissään miten nopeaa pentu alkoi tarjoamaan perusasentoa noinkin pienellä vihjeellä! Sen kanssa ihan oikeasti ollaan tehty vain muutamia hassuja perusasentotreenejä imuttamalla ja hups se alkoi sitä jo tarjota. Samoin luulen, että seuraaminenkin taitaa tulla tälle aika helpolla, niin kivasti se sitä jo tarjoilee ja kontakti tulee ihan luonnostaan! Palkan paikan ja suunnan kanssa vaan tarkkuuttaa ettei ala vinottaa.

En tiedä ammunko itseäni nilkkaan pyytämällä sen noin lähelle eteentulossa? Luulen että tilanne korjaantuu kun aletaan etäisyyttä ottamaan lisää ja kapuloita sun muita. Katsotaan... Samoin pohdin eteentulosta sivulle tulemista, opetanko kiertämään takakautta vai pyörähtääkö sivulle. Ellen ole ihan väärin ymmärtänyt niin molemmat tavat pk puolella sallittuja? Takaa kiertäminen taitaa olla yleisemmin käytössä, liekö perusasennon suoruuden ja tietyllä tavalla helppouden takia? Pohdintaan myös.

Ajatuksissa tehdä eteentulolle ja sivulletulolle käskysanat valmiiksi ja lähteä rakentamaan perusasentoa ja seuraamista myös oikealle puolelle. Mietin että sekoittaa liikaa jos lähden rakentamaan näitä yhtäaikaa. Oikea puoli mukaan alusta asti ihan kropan tasapainon vuoksi sekä rallytokoa ajatellen.

Hyvä siitä tulee, hieno pentu! :)

24 syyskuuta 2017

Unohdettu synttärisankari ja treenailua

Ohohopsansaa, Jali se täytti tässä 16. päivä 6 vuotta! Autuaasti olin moisen merkkipäivän unohtanut, ei vanha enää muista. Onnea parhaalle!

Suurpilkku pääsi pääsi hieman synttäreitään ennen Jaana-Kaisan käsittelyyn. Ja oli kuulema tosi hyvässä kunnossa ranka kun vertaa viime käsittelyyn! Yksi fasettilukko niksahti loppukäsittelyssä, mutta muuten oli kuulema kaikki oikein mallikkaasti ja spondarinalkukohtakin kuulema jousti ihan kivasti vielä eikä SI-nivelessäkään sanottavaa. Olipa kiva kuulla! Jaana-Kaisa kyselikin ennen käsittelyä että olenko huomannut mitään erikoista ja piti oikein miettiä että pitkästä aikaa ei ole pistänyt ollenkaan silmään erityisen huonot istuma/makuuasennot. Päinvastoin nyt käsittelyn jälkeenkin olen oikein tarkkaillut miten hienosti se makaa molemmat jalat allaan eikä sillälailla "toinen jalka auki". Varailtiin taas ensi vuoden puolelle valmiiksi uusi aika, parempi aina ennaltaehkäistä ja tekee hyvää tsekkailla tuon spondarinalunkin takia. Miten kiva kun alkaa kroppa pysyä kuosissa eikä aina ole niitä samoja ongelmakohtia! :)
Mitäpä muuta. Waltsu on jatkanut jäljestämistä vaikka sateiset ja märät kelit onkin vähän hidastaneet tahtia. Hää pääsi myös ensimmäistä kertaa tekemään jäljen pellolle. Heinä pellolla oli ehkä puoleen väliin säärtä ja arvelin tämän olevan Wallulle hankalaa kun nameja joutui oikein etsiä. Näääh, suoritti tosi hyvin, mitä nyt olin tallannut askeleet liian lähekkäin mikä teki Waldolle hankaluuksia kun se on jo sen verran iso että etenee jo yhdellä askeleella niin paljon että oli hankala kun lähestulkoon astui aina yhden askeleen yli edetessään. Siispä pidemmät askelvälit ehdottomasti. Vähän oli meno tämän takia hätäilevän oloista, mutta ongelma hävisi kun tein seuraavan jäljen pidemmällä askelvälillä niin että meno oli oikeasti etenevää eikä sellaista töktöks. Teinpä samalla ihan eläinkokeena ensimmäisen 90 asteen kulmankin, jonka Waldo suoritti tosi hienosti! Vaan täytyy malttaa vaan eikä tehdä liian vaikeita.
Viikottaisissa pentutreeneissä Waldo on ollu edelleen hieno. Se alkaa tarjota perusasentoa jo varsin aktiivisesti käsimerkistä, täytyy äkkiä liittää käskyä mukaan ettei juututa käsimerkkiin. Sama homma eteentulossa, tarjoaa hienosti asentoa uudestaan kun otan askeleen taaksepäin. Se on niin hieno ja aktiivinen ja innokas ja ahne ja keskittymiskykyinen etten kestä! Jalin treeneissä jankataan vähän paikoillaan. En jotenkin saa mitään viimeisteltyä loppuun kun vatvon edelleen käsimerkkejä ja käskysanoja ja haluanko häivyttää käsimerkit ja riittääkö että tekee "sinnepäin" vai haluanko että täydellisesti. Rally antaa niin paljon toisaalta anteeksikin että olisi niin helppo mennä sieltä mistä aita on matalin. Tekeminen on ollut aavistuksen päämäärätöntä. No mutta jos jotain niin oikealla puolella seuraaminen on vahvistunut hurjasti ja luulen että se nyt oikeasti käskysanaakin yhdistää toimintoon.