29 joulukuuta 2016

Mutta miten täyttyi tavoitteet vuonna 2016?

Tuttuun tapaan oli tälle vuodelle asetettu joitain tavoitteen poikaisia, joten täytyyhän ne käydä läpi. Tarkemmin tavoitteet voi siis lukaista tuosta antamastani linkistä, tähän olen vain koostanut. Kuvitukseksi kuvia joulun ajan lenkeiltä feat Alma ja Elmeri, näitä jäi vielä "varastoonkin" :) Uusi putki tekee kyllä kivaa jälkeä, mutta vielä varsinkin liikekuvissa haetaan sitä yhteistä säveltä.

Toko. AVO-luokan liikkeet kasaan ja kisastartti. Ei kisattu eikä oikein kunnolla treenattukaan liikkeitä kasaan. Ruutu ja kierto vielä kovin epävarmoja, varsinkin ensimmäiset toistot ja vieraassa paikassa. Paikkaistumista ollaan tehty jokunen kerta, Jalilla on vähän myötätunto "piip" eli jos joku piippaa, liittyy Jali helposti kuoroon. Kyllä sen puolesta ehkä kisoihin uskaltaisi. Istu-seiso-maahan erottelua tarvitaan edelleen ja kaukojen kanssa olen yhä solmussa. Tosin pientä valoa tunnelin päässä on näkyvissä ja luultavasti nyt kuitenkin jatketaan kuitenkin takajalkakaukoilla. Tavoitteisiin olin kirjannut uutena juttuna myös hyppynoudon, jota kokeiltiin itse asiassa muutamat kerrat ja ei ongelmaa! Samoin ollaan ohjattua noutoa tehty ja hieman pohjia kiertohyppynoutoon, muttei sen kummemmin koskettu ylempiin luokkiin.
Sen hetken kun penne pysyy nätisti paikoillaan niin Jali ja Alma tarjoaa tällaista ilmettä :,)
Rallytoko. Oisko se sitten RTK2. No sehän se oli. Ns. "kisakausi" menikin rallyillessa ja tehtiin tulokset meille melko tiuhalla tahdilla. Huhtikuussa Seinäjoella AVOHYV 80p , toukokuussa Kauhavalla AVOHYV 77p ja kesäkuussa Kokkolassa AVOHYV 79p RTK2. Tämä näkyikin ehkä pienenä motivaatiopulana meissä molemmissa ja mm. seuraamistekniikan hajoamisena.

Tokoa ja rallyä treenattiin alkuvuodesta ja kesällä dalluporukalla. Dallutyttöjen häiriö on Jalille edelleen äärimmäisen hankala ja muutama treeni onkin jäänyt hyvin epäonnistuneina mieleen ja molemmat vajottiin vähän väärään mielentilaan. Toki onnistuneitakin treenejä löytyi, mutta taas vaihteeksi käytiin vähän pohjalla. Pidettiinkin kesällä treenitaukoakin, että saatiin taas ajatukset molemmille kuriin. Ja kun takaraivossa kummitteli voittajaluokkalaisena osallistuminen dallujoukkueessa SM-kisoihin (ylempien luokkien kisaajia ei lopulta ollut tarpeeksi) niin oli ehkä liikaa yritystä ja pientä painetta tekemisessä mukana.

Nose work. Kovasti ylittyi tavoitteet kun suoritettiin jo maaliskuussa 1-luokan hajutesti Kokkolassa. Melko vähän tuli treenattua, lähinnä silloin tällöin aktivisointimielessä sisäetsintää. Laatikkoetsinnässä pitäisi saada ilmaisu kuriin kun nyt iloisesti hajottaa laatikot ilmaistessaan...
Agility. Ei tavoitteita eikä mitään muutakaan kerrottavaa. Muutamat kerrat huviteltiin dallutreeneissä, mutta kyllä taitaa meidän aksailut olla jo menneisyyttä. 
    Pk. Käytiin muutamat kerrat hakutreeneissä, mutta sitten se vähän jäi kun ei ollut treenejä tai aikaa. Ei oikein ole Jalin laji ja on sen verran aikaavievä, ettei ehkä riitä muutenkaan motivaatio. Ja ei, ei tehty BH:ta tänäkään vuonna, alkaa jo vähän huvittaa tämä joka vuotinen "tavoite" jota kohti ei oikein koskaan olla tosissaan jaksettu treenata :D
      Arki. Samat on ongelmat edelleen. Tai "ongelmat". Minulle arki on riittävän hyvin sujuvaa vaikkei tuo täydellisesti hihnassa aina jaksa kulkeakaan... 
      Kierretään mahdollisuuksien mukaan erilaisissa koulutuksissa. Koulutussaldo jäi kyllä kovin pieneksi tälle vuodelle. Ei täällä järjestetä samallalailla luentoja/koulutuksia kuin esimerkiksi Jyväskylässä. Salme Mujusen luennon koiran rakenteesta kävin kuuntelemassa marraskuussa, mutta siihen se taisi jäädä.
      Käydään testaamassa ainakin yksi verijälki. Hommasin meille "tuutorin" ja käytiin vihdoin testaamassa! Muutama jälki ajettiin syksyllä ja vaikkei Jali mikään luonnonlahjakkuus olekaan niin kyllä me kisoihin tähdätään, jos ei muuta niin kokemusta hakemaan :)
      Pysytään jatkossakin terveinä! Kopkop!! Käytiin hakemassa rokotukset ja siihen se taisi jäädä. Piti katsoa samalla uraattikivikontrolli vaan kun ei Kauhavalla missään löydy ultraa ja sitten se jäi kun olisi pitänyt ottaa selville missä meidän olisi kannattanut käydä. Jali on syönyt nyt hitusen vapaammin erilaisia lihoja ja luita ja herkkuja. Mitään oireilua ei ole näkynyt, mutta hyvä se silti olisi käydä tsekkaamassa.
      Viralliset selkäkuvat? Jep! Selkä käytiin kuvaamassa elokuussa. Rajatapaus spondyloosi maininnalla, eli pieni luupiikki löytyi, mutta toisaalta olisin ollut enemmän yllättynyt täysin puhtaasta selästä näin kuitenkin "vanhalla" koiralla. Eipä tämä ole meidän menoon vaikuttanut millään tavalla, jatketaan niinkuin ennenkin ja hoidetaan jos alkaa oirehtia.
      Luonnetesti? Luonnetesti käytiin suorittamassa toukokuussa Ilmajoella. Tosi mielenkiintonen kyllä ja Jali selviytyi testistä vallan mainiosti.
      Kroppa kunnossa eli säännölliset hieronnat yms. Jali jumiutuu edelleen kohtuu herkästi, mutta on aina hieronnalla auennut hyvin.

      Näiden lisäksi täytyy mainita vuodesta mieleen jääneenä lumikenkäilyretki maaliskuussa Kolille ja ensimmäinen pidempi vaellusreissu Salamajärven kansallispuistoon kesäkuussa.

      2016 tuntui aluksi vuodelta, jollon ei oikein mitään saatu koirailun merkeissä aikaiseksi vaan kyllähän me ollaankin tehty vaikka mitä :) Uuden vuoden tavoitteisiin palaillaan myöhemmin!

      18 joulukuuta 2016

      Kuvauskaluston päivitystä

      Tänään perheeseemme liittyi kauan haikailtu 70-200mm kun veronpalautukset saivat kyytiä. Hirveästi tuli puntaroitua Canonin, Sigman ja Tamronin versioiden välillä. Canonista lähinnä 4L pohdinnassa (koska hinta) ja Sigmalta ja Tamronilta 2.8 versiot. Canonin 2.8 ylitti budjetin. Lopulta marssin Seinäjoelle Foto-Formaan ja sieltä ulos Tamronin vakaajallisen f/2.8 version kanssa. Hinta oli liikkeessä kyllä kohdillaan ja kun Tamronin kampanjalla sai vielä 100€ alennuksen ja 5v takuun niin lähti nyt sitten testiin. Jännää! Hirveästi etukäteen lueskellut noista vaikka ja mitä, mutta liikkeessä saivat vakuutettua ettei tuo Tamron Canonin linsseille häviä. Ja saatiin muuten ihan loistavaa palvelua, kysäisi tarvitsenko linssinsuojaa ja lopulta kaivoi jostain meille kaupan päälle suojan. Kysyin tuleeko linssin mukana mitään suojapussia ja ei aikaakaan kun tiskillä oli meille myöskin kaupan päälle kunnollinen suojakotelo olkahihnalla. ISO peukku!
      Tottakai piti heti ottaa putki lenkille mukaan vaikka lähinnä se oli vaan itsensä kiusaamista kun lähempänä puolta neljää alkoi olla jo melkoisan hämärää. Tuntuma on hyyyyyyyvin erilainen kun on tottunut kuvaamaan 50mm pannukakulla, huhhhh täähän painaa! Paha vielä sanoa juuta eikä jaata, kunhan tästä lomille päästään niin pääsee kuvaamaan myös valoisalla ja paremmin testailemaan.
      Vaikkei ero suuri olekaan, en osannut päättää onko parempi mustavalkoisena vai väreillä? :)
      Ja piti nyt sitten vielä pienet "kotistudio" kuvaukset kuvailla myös sisällä. Vähän oli hankala kun ei ole mitään kunnon settejä mutta olosuhteisiin nähden ihan hauska testi!

      Toivotaan rahalle vastinetta ja pitkää yhteistä taivalta :)

      10 joulukuuta 2016

      Lenkillä Hurtan kanssa

      Jali sai "joululahjana" uuden talvitakin ja päädyttiin lopulta testailujen jälkeen Hurtan Extreme Warmeriin. Takki on ollut nyt jo jonkun aikaa testissä ja jotta tästä nyt ei tulisi perus "oltiin lenkillä, sieltä kuvia"-postaus niin laitetaan mukhaan pientä arviointia takista.
      "Extreme Warmer -takki pitää koiran lämpimänä haastavissakin olosuhtiessa. Takin sisäpuolella oleva foliopinta heijastaa koiran kehonlämpöä takaisin, mikä lisää takin lämmittävyyttä merkittävästi. Takin malli on suunniteltu suojaamaan erityisesti koiran tärkeimmät lihasryhmät ja sen vedenpitävä päällimateriaali on miellyttävän pehmeä. Korkea trikoohuppu lämmittää kaulaa ja sen voi halutessaan nostaa suojaamaan myös koiran korvia. Takin näkyvät 3M -heijastimet parantavat turvallisuutta pimeällä." Hurtta/Extreme Warmer
      Hurtan Extreme Warmer taitaa olla ominaisuuksiltaan ehkä Hurtan versio suosituille Back on trackin loimille. Meiltä löytyy BOT:n sadeloimi (muistaakseni sadeloimi eikä toppa), joten pientä vertailua takkien välillä voin tehdä.

      Bottiin verrattuna näin äkkiä tuntuisi, että tämä Hurtan malli lämmittäisi paremmin ja tuon lämmönheijastavuuden huomaa helpommin. Vaikka itsessään tuo Hurtan takki onkin ohuen tuntuinen, on koira aina tuntunut lenkillä lämpimältä. Samoin liikkeessä lyhyen kokeilun jälkeen koira oli kädellä kokeillen selkeästi lämmin. Tosin mitään hirmupakkasia tässä ei vielä ole ollut, mutta sellaisessa -15 asteessa ainakin on tuntunut ihan riittävältä. Koskaan en ole Botin kanssa mitään "terveysvaikutuksia" meidän käytössä huomannut, joten niihin en osaa ottaa kantaa.

      Meillä on Bot ollut käytössä lähinnä treenitakkina autossa odotteluun, arkitakkina Bot ei meillä toimi huonon istuvuutensa vuoksi. Hurtta onkin sitten eri mallia. Se istuu paljon paremmin, varsinkin takaosan malli on paljon parempi kuin botin laahus. Hurtan takissa takana on neppari, jolla helman saa kiinni hännän alta halutessaan. Kun nappi on kiinni, on sotkeentumisvaara suuri, mutta avonaisella takaosalla ongelmaa ei ole ollut. En yleensä nepparia ole kiinni takaa pitänytkään, eikä takki silti tunnu takaa liian avonaiselta. Takaosa on huomattavasti helpompi kuin botin vastaava, kaikki joilla koira kantaa häntää korkealla liikkeessä tietävät mitä tapahtuu botille jos häntää ei ole vaivautunut pujottelemaan botin häntäreijästä... Selän pituutta saa myös takaa säädettyä kumiremmikiristyksen avulla ja takana on myös jalkalenkit.

      Etuosa myös on mielestäni tässä parempi. Meidän Botista on etuosan kumiremmit toiselta puolelta jo hajoilleet, eikä etuosa ole oikein koskaan istunut Jalille. Botissa kaula jää myös usein jotenkin hyvin avonaiseksi ja suojaamatta. Hurtassa etuosa on järkevämpi ja varsinkin kaulan suojaus on parempi. Hurtan takissa kauluksessa oleva "trikoohuppu" tosin ei tahdo pysyä meillä ylhäällä, en tosin ole varsinaisesti sitä yrittänyt kiristelläkään tarpeeksi että pysyisi. Suojaa silti kaulaa paremmin kuin Bot vaikka valuukin alas. Vielä ei ole tarvetta ollut testata pysyykö huppu ylhäällä jos sen vetää korvien suojaksi, saa nähdä saako (tai ilkeääkö) sen kiristää niin kireälle että pysyisi vauhdissakin ylhäällä. Myös mahakappale suojaa tosi hyvin.
      Suojaa hyvin tärkeimmät lihakset eikä oikeastaan jätä mitään suurista lihasryhmistä suojaamatta. Näin jälkikäteen harmittelen tuliko Jalille valittua ehkä koon liian pieni takki? Ei tullut kokeiltuakaan liikkeessä isompaa kun jotenkin myyjäkin oli sitä mieltä että tämä on hyvä ja itsestänikin näytti liikkeessä hyvältä. Kuvissakin näkee kuinka etuosan suojus on noussut liikkeen seurauksena ehkä turhan ylös ja voisi ylettyä alemmas suojatakseen paremmin. Samoin ei olisi haittaa jos takaa ulottuisi hivenen alemmas. Saa myös nähdä sopiiko takki kerrospukeutumiseen vai onko alle tarvetta koskaan edes laittaa fleeceä. 

      Takki kuitenkin istuu hyvin eikä sitä juurikaan tarvitse suoristella. Jollain lenkeillä enemmän, en tiedä puenko takin silloin päälle valmiiksi jo jotenkin kierteelle. Kuvissakin takki hitusen vinottaa takaa. Mutta hyvin vähän siis, ei todellakaan mitenkään pyöri päällä. Kokeiltiin liikkeessä myös mm. Pompan takkeja ja tämä istui huomattavasti paremmin. Myyjä puheli että Hurtta on ehkä malliltaan paremmin kapeammille koirille kun taas Pomppa ehkä leveämmille. 


      Plussaa
      • Takki on omaan silmään tosi kiva
      • Heijastimet. Nuo heijastinkoristukset on kivat (mutta olisin toivonut niitä molemmille puolille eikä pelkästään vastakkaisille...)
      • Takin lämpöä heijastava "foliovuori" lämmittää oikeasti
      • Istuu hyvin, ei juuri pyöri päällä
      • Suojaa hyvin tärkeimmät lihakset
      • Melko hyvät säädöt
      • Helppo pukea päälle
      • Vedenpitävä, ainakin märkää räntäsadetta parin tunnin lenkin ajan kesti tosi hyvin!
      • Sisävuori kivan tuntuista kädelle. Ei ole karvamagneetti!
      • Trikoohupun saa halutessaan suojaamaan korvat
      Miinusta
      • Trikoo kaulus valuu alas vauhdissa
      • Takaosan kiinnitystä ei voi pitää kiinni jos koira ei ole tehnyt kakkoshätäänsä
      • Reikä kaulapannan kiinnitykselle on hankala ja turhan alhaalla. Valjaalle tehtyä reikää en ole testannut.
      • Ulointa kaulusta ei saa kiristettyä
      • Heijastimia olisi voinut olla enemmänkin (nimimerkillä koskaan ei liikaa)
      • Jonkinlainen kiinnitystsydeemi vilkkuvalolle selänpäälle olisi kiva
      • Melko hintava
      • Kangas melko ohutta. Uskaltaisiko laittaa päälle kaverilenkeille, repeytyisikö helposti leikkiessä?
      • Onko tarpeeksi lämmin yli 20 asteen pakkasille?

      27 marraskuuta 2016

      Salme Mujunen: Koiran rakenne

      Kurikassa järjestettiin Mujusen luento koiran rakenteesta ja sinne suuntasi tie. Olen itse ihan noviisi tarkastelemaan koirien rakennetta ja minulle ei sano juurikaan mitään kun puhutaan "hyvistä etukulmauksista" tai "lyhyestä olkavarresta". Toivoin siis luennolta ihan perusjuttuja, että tiedän mitä termistö tarkoittaa ja mitä asioita koiran rakenteesta kuuluu ottaa huomioon. Enkä joutunut pettymään.
      Riittävät kulmaukset? Rodunomainen rakenne?
      Ja heti alkuun, kaikki tämä teksti on mennyt suodattimen nimeltä "Hennan aivot" läpi. Mukana on siis kivana sekamelskana omia ajatuksia ja Salmen mietteitä niin kuin ne minulle aukesi ja jäi mieleen.
      Mujunen on opiskellut itsekin matemaattisia aineita ja samaistuin Mujusen luonnontieteelliseen näkökulmaan. Kun alettiin puhua Gaussin käyristä ja asteiden mittaamisista, tämä toinen luonnontieteilijä kihisi innosta. Mujunenkin puhui kuinka näyttelyarvosteluissa esimerkiksi käytetään liikaa termiä "hyvä", joka sinäänsä ei kerro rakenteesta mitään. Vrt. esim "hyvät etukulmaukset" vastaan "oikeat mittasuhteet". Pidin hirveästi matemaattisemmasta näkökulmasta eli piirrettiin suoria, mitattiin pituuksia, määritettiin kulmia ja tehtiin näiden perusteella päätelmiä rakenteesta. Ei mitään "mun mielestä", "musta näyttää", "on kai sillä" vaan puhtaasti matematiikkaan pohjautuvaa analyysiä. Sopii minulle! Matematiikka ei valehtele kunhan sitä käyttää oikein, matematiikassa ei ole kyse mielipiteistä ja näkemyseroista.
      Tasapainoinen askellus?
      Mujunen puhui paljon kasvattajan vastuusta. Kasvattaja on se joka liikuttaa rodun Gaussin käyrää haluamaansa suuntaan. Tietyn asian painottaminen on ok, kunhan sen tekee tietoisesti ja miettii "miksi". Kasvattajan olisi hyvä pohtia oman rotunsa ihannekoiran siluetin, minkälaiset kulmaukset koiralla on (miksi?), minkä mittainen selkä (miksi?), minkälainen kuonon pituus (miksi?)... Miksei kulmaukset ole suuremmat, miksei selkä ole lyhyempi jne. Asioita pitäisi miettiä ns. "peruskoiran" kautta ja verrata omaa rotuaan siihen. Pitäisi osata miettiä "outside the box" ja nähdä ne oman rodun virheet ja ongelmat. Ongelmat helposti peittyvät kun se on rodun keskellä "normaalia". Käytiin aika paljonkin itseasiassa terveysjuttuja, kuuli että asia oli Salmelle tärkeä ja monet kerrat käski verrata itseesi "miltä tuntuu polvikipu, astma? Kuvittele koiralle". Dallutkin oli itse asiassa edustettuna esimerkkinä uraattikivineen.

      Aloin miettiä minkälainen on omaa ihanne dalmatiankoira. Tästä täytyy kirjoittaa ehkä erikseen postaus jossain vaiheessa, ettei tämä venähdä turhan pitkäksi. Ja ehkä sen jälkeen kun osaan puhua paremmin oikeilla termeillä.
      Kulkeutuuko voima oikein? Onko liike tehokasta? Käyttääkö koira koko jousivoiman hyödyksi?
      Käytiin läpi eri koiratyyppien (ravaaja (esim sakemanni), laukkaaja (esim vinttarit), voimatyyppi (esim staffit) ja pitkäselkäiset/matalarakenteiset (esim mäykyt)) rakennetta liikkeessä. Liike lähtee takapäästä ja selkä kuljettaa liikkeen eteen. Etuosan tehtävä vaimentaa ja ottaa isku vastaan. Ensimmäisenä iskua pitäisi vaimentaa ranteet. Ei pidä säikähtää hyppykuvia, joissa koiran ranteet on taittuneet maata vasten, tällöin ranteet toimii niinkuin pitää. Liian suorat ranteet ja etukulmaukset eivät vaimenna iskua! Jos ranne ei jousta tarpeeksi, jousto etenee ylöspäin kyynärniveleen ja lopulta olkaniveleen. Mikäli koira joutuu ottamaan suurimman osan iskusta vastaan olkanivelellä, ollaan jo ongelmissa. Etuosan kulmaukset ovat siis tärkeät ja varsinkin näiden tulkitsemisessa minulla on harjoiteltavaa. Luennolla oli esimerkkinä esimerkiksi kuva beaglestä, jonka etukulmaukset eivät kuulema olleet hyvät, enkä nähnyt syytä ennen kuin se yhdessä katsottiin läpi. 
      Toimiiko iskunvaimennus?
      Luennolle sai tilata Mujusen kirjaa "Koiran rakenne: laaja oppimäärä" jo etukäteen ja pohdinkin, että pistäisinkö tilausta. En kuitenkaan etukäteen tilannut kun ajattelin, että no en tarvitse ja voin lainata kirjastosta. Salme laittoi kuitenkin luennolla kirjan kiertämään ja kirjaa selatessa tuli sellainen olo, että tämän haluan omaan hyllyyn. Kirjassa oli tosi paljon sellaisia käytännön tehtäviä, joita olisi kiva päästä tekemään ihan omaan kappaleeseen ja tuntui siltä, että asiat oli selitetty niin, että tyhmäkin ymmärtää. Pistin siis tilaten ja innolla odotan omaa kappaletta että pääsen mittailemaan ja pohtimaan Jalin ja muiden rakenteita! Luulen, että se silmäkin harjaantuu kun ensin pääsee ihan konkreettisesti mittailemaan ja sitä kautta määrittämään sitä tarkoituksenomaista rakennetta eikä tarvitse turvautua siihen epämääräiseen "no musta tuntuu tai näyttää siltä että...". Luulen että kun kirjan saan käsiini ja ennätän kunnolla sen kimppuun, laitan tännekin jotain pohdintaa. Löysin kirjasta pikaisesti selaamalla muuten Jalinkin kuvan esimerkkinä blaffoista korvista. Jalihan ei blaffa kuitenkaan itseasiassa ole :D
      Söpö junnu-Jali Salmen kuvaamana
      Luennon lopuksi heräsi mielenkiintoista keskustelua (tai no, melkeinpä yksinpuhelua) sukusiitoksesta. Käytännössä eräs luentoon osallistuja tuntui kannattavan voimakastakin sukusiitosta ja tuntui olevan kova tarve perustella omia jalostusvalintojaan. Perustelut olivat kuitenkin sitä luokkaa että "no kun kaikki ulkosiitos pentueet on ollut paljon huonompia ja ihan liikaa on kuullut perusteluja noista taulukoista (tutkimustuloksista?!), eikö oma kokemus merkkaa mitään!!". Geenien monipuolisuuteen pyrkiminen on ilmeisesti ihan Kennelliiton höpöhöpöä ja mitä haittaa on käyttää tervettä linjaa (sukusiitoksella). En tiedä, mutta kyllä meille ihan lukion biologian tunneilla opetettiin mitä hyötyä on laajasta geenipoolista ja mitä ongelmia saattaa geenien yksipuolisuus teettää. Kuulin kun puhuivat luennon jälkeen saimaannorppien ja peurojen geeniperimästä ja pikaisella googletuksella viittasivat varmaan näihin: Suomen valkohäntäpeurat seitsemän yksilön jälkeläisiä ja Saimaannorpan perimä. "Saimaassa ui vain noin 350 hyljettä, joiden geneettiset erot ovat pieniä. Tällaisessa tilanteessa populaatiota voisivat heikentää perinnölliset sairaudet, mutta saimaannorpat vaikuttavat hämmästyttävän terveiltä." Mielenkiintoista, odottamatonta. Olisi ihan mielenkiintoinen aihe tutkia lisää!
      Mitkä rakenteen ominaisuudet rajoittavat liikettä? 
      Ja sitten yksittäisiä juttuja mitä jäi mieleen. Täydentelen jos tulee jotain vielä mieleen.
      • Salme oli tehnyt omaa tutkimustaan (jos oikein ymmärsin?), että A-lonkkainen yhdistettynä C-lonkkaiseen saattaa jättää parempaa jälkeä kuin A-lonkkainen yhdistettynä B-lonkkaiseen vaikka B onkin näistä vielä se terve.
      • Näyttävä takapotku (tassunpohjat vilkkuu) ei ole mikään tae hyvästä rakenteesta. Vrt. sakemanni jonka ravi hyvinkin maataviettävää.
      • Koiran liikkeitä tarkastellaan perusravissa, ei ns. näyttelyravissa jossa liikkeet viedään äärimmäisyyksiin (liitoravia) ja näyttävät takapotkut tulevat ennemmin koiran voimankäytöstä kuin rakenteesta
        • tunnista millon kyse on rakenteen aiheuttamasta liikkeestä ja milloin muut seikat vaikuttaa
        • takajalan ulottuvuuteen vaikuttaa jalan kulmausten lisäksi lantio. Jyrkkä lantio estää takapotkun, tasalantiolla tilaa potkaista taakse runsaasti. Ottaisi mieluusti itse ennemmin jyrkkä lantioisen koiran (vaikka takaraajojen liike olisikin rajoittuneempaa) kuin koiran jolla näyttävä "näyttely"takapotku  (rasittaa selkää?)
      • Hampaita yhteensä 42, 20 yllä, 22 alla. Hyvä laskea 
      • Peruskoira kelpiemäinen/lapinporokoiramainen. Jos ihminen ei jalostaisi, koirat kutakuinkin tämän mallisia.
      • Koira pitää ensin "riisua" ennen rakennetarkastelua. Tarkastele koiraa siis ilman turkin, värin, lihasmassan vaikutusta
      • Rakenteen jalostaminen verrattain helppoa (vrt. monet koirarodut melko uusia ja ollaan silti kaukana peruskoirasta)
      • Näyttely on kiva harrastus, huono jalostuksen apuväline
      • Ravissa ns. ristiaskellus on toivottua ja hyvä juttu. Koira menee pakostakin hieman vinossa ja se on ok.
      • Koiran pitäisi pyrkiä askeltamaan "samaa latua" pitkin. Etuliikkeiden pitäisi siis kulkea yhtä linjaa
      • Eri tyyppiset koirat liikkuvat eri tavalla: ravaajatyyppiä ei ole luotu maksimaaliseen vauhtiin!
      • Korkea elinikä ei tae terveydestä. Monet ihmisetkin tutkittu "terveiksi" vaikka tuntevat jossain kipua. Koira ei voi kipuaan kertoa, jos oireilee, jossain on vikaa.
      Aahhhh en malta odottaa että saan kirjan käsiini!

      20 marraskuuta 2016

      Katsaus avoon

      Mulla on ollut jo jonkun aikaa sellanen fiilis, että me treenien suhteen vaan poljetaan paikoillaan. Ollaan treenattu, melkeinpä viikottain, mutta tuntuu, että missään ei olla menty eteenpäin. En ole hallille mennessä oikein tiennyt edes mitä treenata. Tuntuu ettei voida nykyisessä pienessä treenihallissa treenata niitä mitä haluttaisiin (ruutua ei voi mitenkään tehdä kisamittaisena tai lähettää koiraa ruutuun eri puolilta hallia muuta kuin tyyliin parin metrin etäisyydeltä, kierron saa just ja just varmaan kisamittasena tehtyä, mutta seinät tulee vastaan, noudossa kapula on heti seinässä vaikka yrität heittää hallitusti, koiran vauhti kärsii kun joutuu himmaamaan, palkata et voi kunnolla pallolla ilman että joudut pelkäämään että koira on seinässä jajajajaja). Hallin koolle ei mitään voi, mutta se ei tarkoita etteikö me voitais ihan hyvin järkevästi treenata kun vaan osaisi vähän suunnitella paremmin.

      Nooo, katsaus tämän hetkisiin AVO-liikkeisiin enivei. Kuvituskuvat viikon takaa, lumi tuli, lumi suli. Ja jooo, Jali sai joulunpunaisen uuden rukka-pannan *< :)

      Paikalla istuminen 1 minuutti, ohjaajat näkyvissä

      Aika on kohtuu lyhyt ja Jalilla ei ole taipumusta istumisesta valua maahan. Ainoat ongelmat tässä jos on väärässä vireessä ja jumittuu johonkin ryhmässä olevaan toiseen koiraan, ottaa osaa vinkukuoroon, liika ympärilleen vilkuilu ja tuijottelu, maan haistelu kun palaan takaisin... Ei juurikaan kisanomaisesti olla kunnolla päästy treenaamaan, lähinnä kahdella koiralla näitä tehty. Maan haisteluun testasin viimeksi nameja nenän eteen ja sivulle maahan ja toimi tosi hyvin! Saattaa auttaa myös sivuille vilkuilun vähentämiseen, jotenka täytyy ottaa käyttöön useamminkin.

      Seuraaminen 

      Niinkuin olen maininnutkin, seuraaminen on vähän hajoillut lähiaikoina. Eiköhän se kuntoon saada kun laitetaan tehosyyniin. Olen epäillyt Jalia jumiseksi enkä ole halunnut seuruuta treenata, nyt on kroppa pistetty kuntoon ja pitäisi hiljalleen ottaa repertuaariin takaisin. (Oikeesti mulle tulee melkein itku kun ajattelen nykyistä seuraamista ja sitä mitä se joskus oli...) Peruutuksiin on pohjia tehty ja parhaimmillaan se onnistuu kyllä ihan kivasti. Riippuu vielä vähän vireestä ja tähtien asennosta. 

      Istuminen tai maahanmeno seuraamisen yhteydessä/Seisominen seuraamisen yhteydessä

      Sen jälkeen kun alettiin istumista ottaa mukaan on iloisesti sekoittanut kaikki jäävät keskenään. Istumista ollaan liikaa korostettu ja tahtoo sitä tarjota varsinkin seisomiseen. Välillä erottelee pois seuraamisen yhteydestä tosi hyvin, välillä tuntuu että tarjoaa mitä sattuu. Seuraamisen yhteyteen ei olla vielä juurikaan otettu kun jos se ei erottele niitä muualla niin ei se erottele niitä seuraamisessakaan. Maahanmeno varmin, istuminen ja seisominen tahtoo mennä sekaisin. Mulla on vähän ongelmaa käskyttää jäävät joka kerta vähän eri tavalla, varsinkin kun otan seuraamisen yhteydessä, kun nimenomaan pitäisi pysyä johdonmukaisena.

      Luoksetulo

      Ei ongelmaa, iisipiisi. En nyt yhtäkkiä keksi mitään mihin tämä kompastuisi.

      Merkin kiertäminen ja paluu perusasentoon

      Osaa halutessaan. Pientä ongelmaa välillä vieraissa treenipaikoissa pienen haahuilun kanssa, hyvin kerkeää vähän tsiikailla ympäristöään samalla kun kiertää... Bongausta pitäisi myös vahvistaa ja kunnon kisamatkalla, ensimmäinen toisto ei aina välttämättä onnistu. Jos ei ole bongannut merkkiä niin ei tahdo ensimmäisellä käskyllä välttämättä edes tehdä mitään.

      Noutaminen 

      Noutaminen on hyvä. Tässä ehkä suurimmat viilaukset vireen kanssa, jos menee yli saattaa pitää "omaa kivaa" kapulan kanssa ja sivulla saattaa väistää/pyöritellä suussa. Luovutuksessa siis ehkä eniten treeniä ja vahvistettavaa.

      Kauko-ohjaus

      Ärsykkiliike. En tiedä mitä tän kanssa tekee. Perinteisellä takajalkakaukoilla tekee "ok" kaukoja hyvällä tuurilla. Tahtoo vaan jäädä edelleen istumiset liian vajaaksi, varsinkin kun matkaa ottaa lisää. Olen miettinyt kokonaan uutta käskysanaakin kun ei paranna ollenkaan vaikka jätän huonot palkkaamatta (ei tiedä kriteeriä?) ja lyhyellä matkalla ajatus on lähinnä siinä palkassa ja palkan mukana käden seuraamisessa. Hyviä kaukoja tekee kyllä kun kunnolla hetsaa, mutta ei mun mielestä jotenkin tee silloin ajatuksella. Ne etujalkakaukot joo edelleen olisi vaihtoehto ja ollaan me niitä välillä jumpattu mutta äh. Motivaatio treenata näitä on ihan nollissa.

      Estehyppy

      Eipä tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä.

      Lähettäminen määrätylle paikalle ja maahanmeno 

      Onnistuessaan tosi kiva. Varmistusta paikan ja seis-käskyn reagoimisen kanssa, mutta kohtuu hyvin bongailee ruutua. Jää ruutuun liikaakin kiinni bongatessaan.
      ---------------------------
      Ja näiden lisäksi tietty kisanomainen. Uusi AVO on pitkä kun synti. Osa tuomareista on jakanut näitä kisoissa kahteen osaan ja se sopisi meillekin luultavasti parhaiten. Parhaimmillaanhan, jos Jali on oikeassa vireessä, en ole itseasiassa huolissani palkattomasta suorituksesta, mutta sitten taas toisaalta... Toko sopii meille siinä mielessä paremmin kun yksittäiset suoritukset on kuitenkin suht lyhyitä (vs. rally) ja koiraa pääsee väleissä kehumaan ja nostamaan ja Jali yleensä vastaa ihan kivasti kehuihin.

      Pieni varovainen josko alkuvuodesta kisoihin on herännyt, vaan enpä tiedä.
      ------------------------
      Ja pitää vielä mainita. Jali teki piiiiiitkästä aikaa viime treeneissä hallilla noseworkkia. Jalilla on ollut kyseisessä hallissa vähän nenäongelmia, hallin pohja ilmeisesti tuoksuu varsin hyvältä ja arvelin, että laatikoilla alkaisi mieluummin haistella ihanaa pohjaa kun olin varma, ettei yhtään tiedä mitä pitäisi tehdä. Vaan ei! Lähti tosi kivasti haistelemaan laatikoita, vain ilmaisu oli hieman hukassa. Pitää lähteä ilmaisuun laatikoilla nyt muutenkin kiinnittämään huomiota, laatikko kun oli Jalin jäljeltä aavistuksen räjähtäneen näköinen. Ne tassut. En ole ihan varma vielä miten lähdetään tätä korjaamaan siistimmäksi, mutta katsotaan mitä keksitään (sitten joskus kun tähän jaksetaan paneutua).

      05 marraskuuta 2016

      Ja valkea maa

      Tännekin saatiin vihdoin lumipeite maahan ja sehän sai toki kaivamaan kamerankin lenkille mukaan. Meidän jo viitisen vuotta vanha Rukan vihreä vakipanta tippui eilen huomaamatta lenkillä (en tajua miten?!), tajusin että se puuttuu vasta kun tultiin takaisin autolle. Palveli hyvin ja seuraaja tulee luultavasti olemaan samaa merkkiä ja mallia. Jospa vaihtelun vuoksi eri väriä. Lenkille on siis päässyt meidän kuvissakin näkyvä "hienostopanta", joka toki kiva mutta arkipantana arvostaa helpommin kiinnitettävää lukollista pantaa. Kliks ja menoks. Uutta talvitakkiakin pitäisi Jalille edelleen metsästää kun ei se takki taida itsekseen kaapissa kasvaa tai koira kutistua. Jos samalla reissulla saisi aikaiseksi sovitella.
      Lähestytään taas niitä aikoja kun töihin lähtiessä ja töistä tullessa on pimeää. Pimeällä lenkkeily on vähän mälsää, vaikka otsalamppu onkin jees. Onneksi lumi tuo vähän helpotusta ja valoa!