29 marraskuuta 2013

Viikkotreenit muistiin

Eilisissä treeneissä takaakiertoja ja välistävetoja.
Aloitimma välistävedolla eli pätkällä 1-7. Myöhän oomma näitä jonkun verran itekseenkin treenattu (esim. klik), joten sujui ihan kivasti. Ensimmäinen kaarros tuppas venähtämään, mutta kuulemma ihan vaan koska koira tulee niin vauhdilla ettei millään saa käännyttyä nopeampaa. Mutta muuten tosi hyvin. Kepit oli kuuden sarja verkoilla, eikä Jali edes ohittanu keppejä vaikka tuli vauhdilla putkesta! Kunhan saan auton taas käyttöön niin käydään treenaamassa nuo himputin kepit vihdoin valmiiksi ilman ohjureita/verkkoja... Onhan se mennyt ilmankin, mutta hyvin epävarmat ne kuitenkin vielä on. Lähinnä uskon, että tarttettais vaan niitä toistoja, toistoja, toistoja.

Takaakierto päällejuoksu(?) hässäkkä eli (1)-(7) (pituus toki käännettiin toisin päin) oli vähän vaikeampi mulle itelle. Tai pitäis vaan rohkeammin ite liikkua niin kyllä se siitä. Koira oli taas super, ite olin vaan osin myöhässä enkä kerennyt mennä koiran edelle ja ohjata sitä takaakiertoon. Saatiin kyllä kivoja toistoja tässäkin. Pitäis vaan ite lopettaa varmisteleminen ja liikkua! Eikä pitäis varoa virheitä ja niiden pelossa hidastella ja mokailla. Jali kuitenkin seuraa ohjausta tosi hyvin ja musta tuntuu, että parhaat onnistumiset tulee kun menee omasta mielestään vähän riskillä (eli on ajoissa). Pitäis, pitäis, pitäis.

Mä muuten jotenkin tykkään näistä ohjauksista/ohjauskuvioista, nää on mukavan vauhdikkaita ja hirmu kivoja kun ne saa onnistumaan :)

Pilkku sai muuten aikaistetun joululahjansa kun haettiin postista paketti petenkoiratarvikkeelta. Back on track loimihan se sieltä paljastui. Käytiin noita aiemmin jo sovittelemassa paikallisessa liikkeessä, mutta päädyin tilaamaan peteltä, koska -20% alennus (vink vink). En kuitenkaan uskaltanut lähteä tilaamaan sovittamatta ensin. Mun pienellesuurelle pilkkupojalle sopi koot 63 ja 67, mutta liikkeessä myyjänkin kanssa mietittiin, että tuo 67 peittää paremmin lihakset eikä kuitenkaan oo yhtään ison olonen. Se istuu itseasiassa Jalille tosi hyvin. Tiedä häntä onko hintansa arvoinen, mutta testataan nyt edes.

23 marraskuuta 2013

Puomivaara Haukkuvaarassa

Tänään avattiin Jyväskylään uusi agility/koulutuskenttä Haukkuvaara. Avajaisten yhteydessä oli siis agilityepikset, jossa kävästiin pyörähtämässä radalla.
Itse hallista. Se olikin jotenkin yllättävän pieni, en tiedä miten olin odottanut suurempaa hallia. Pohja oli ihan mukava, jotenkin melko pehmeä. Musta näytti radalla, että pohja ois ollu Jalille jossain kohdin liukas, mutta en nyt videolta huomaa moista kohtaa. Halli oli lämmitetty, mistä itse en jotenkin tykännyt kun joutui pelata vaatteiden kanssa ja juostessa tuli älyttömän kuuma, koirakin läähätteli normaalia enemmän kuumuuttaan. T-paidalla ois ollu varmaanki paras juosta ja voin sanoa, että kevyttoppahousut oli aaaiiivan liian kuumat juosta.

Rata oli kutakuinkin tämän näköinen:





























Sinäänsä ei mitään ihmeellistä.

Hei ja videokuvaa, jee! Ensimmäinen rata oli yhtä sekoilua. Voisinko mä oikeesti joskus oppia näyttämään sille koiralle minne ollaan seuraavaks menossa? Voisinko mä oikeesti ohjata sitä koiraa, voisinko? Kutoselle oli hieno idea yrittää persjättöä (jääny vissiin viime treeneistä päälle :D), harmi vaan, ettei toteutus ollu kovinkaan kummonen :D Tuolla radalla oli niin monta; "koira teki ihan oikein, sä ite ohjasit sen sinne" hetkeä ettei tosikaan. Koiralla ei ollu mitään käsitystä 7 putken jälkeen missä mä oon. Tai itse asiassa sehän taitaa kääntyä ihan oikeeseen suuntaan kun mun ohjausta ennen putkea kattoo? Mun käsikin elää ihan omaa elämäänsä ja huitelen koko ajan sillä jonnekin taivaisiin, huoh. Kenttä ja esteet oli Jalille siis uusia ja yllättäin puomi olikin hirveä kammotus. Tai se luuli sitä ilmeisesti keinuksi. Koskaan ennen se ei kyllä noin ole keinultakaan alas hyppinyt ja oikeesti yllätyin, ettei se rohkaistunu sitä menemään.

Uusinnassa oli jo enemmän yritystä, mutta edelleen aika puutteellisella ohjauksella, jota sitten paikkailin huutelemalla koiraa (Henna ei näin). En itse asiassa tiedä saatiinko kielto tuolta 12 putkelta kun putken takana kentällä temppuileva lapsonen aiheutti hieman häiriötä... Tätä lukuunottamatta taidettiin päästä siis ehkä puhtaasti puomille, joka taas oli liian pelottava suoritettavaksi. Mä oisin niin halunnu saada sen kerran ees menemään tuon puomin, mutta siinä vaiheessa kun tuomari jo huuteli, että voitte te mennä sen ohi niin totesin, että ok, ei sitten.
En jaksanut jäädä odottelemaan tuloksia, kaipa ne tulee jossain vaiheessa jonnekin näkyville :) A:n kontaktit oli hyvät (ylösmenoissa vähän tosin toivomisen varaa) ja ihan itseäni saan (yllättäin) syyttää kaikista virheistä. Oli jotenkin hirveen töksähtelevää menoa molemmilla radoilla. Mutta tietääpä mitä harjotella eli kartturi opettelee sitä ohjaamista ja koiralle puomi-keinu erottelua, molempia pitää tehdä kyllä reilusti yksittäisinä esteinä. Kyllähän mä oon tienny, että se sekottaa puomin ja keinun, mutta tutuilla esteillä se ei samallalailla oo tullut ilmi, eikä se koskaan oo noin kieltäytynyt suorittamasta.

Vähän jäi harmittamaan tuo puomi kyllä.

Hei, loppuun vielä kuvia kun paikalla oli näemmä paparazzi! :) Liikkuva koira on kyllä vaikea kuvauskohde.












Tässä se vielä näyttää siltä, että se vois mennä sen puomin...

Ei tahtonu tämäkään kamera näemmä pysyä pilkun vauhdissa :D Ilmavaraa löytyy!
Hop!

21 marraskuuta 2013

Sä kerkeet kun vaan juokset!

Piettiin tällä viikolla tuplatreenit, keskiviikkona rästitreenit ja torstaina viikkotreenit. Piiiiitkä postaus siis tiedossa :)

Keskiviikon treenien aiheena oli persjättö ja tuttuun tapaan loppusuora.

Elikkäs persjättö 3-4 väliin. Ja sehän lähti sujumaan yllättäin tosi hyvin! Eli kun törkkäsin (tai työnsin, en tiiä kumpi on korrektimpi termi :D) koiran kakkoselle niin kerkesin hyvin kolmosen jälkeen persjättöön ja koira kääntyi tosi hyvin kolmoselle. Jee :) Tätä oisin voinut hyvinkin käyttää viime Jatpailuissa, jossa radan alku oli ihan samanlainen, mutta eipä käyny tämmönen vaihtoehto edes mielessä.

Kontaktit hyvät, tai no, hyppihän se sitä ylösmenokontaktia taas yli. Se koiran rytmin muuttaminen toimi ihan hyvin kunhan muistin sen tehdä. Koitetaan jatkaa sillä. Jali rakastaa kontakteja, se on tarjoomassa niitä joka kerta jos vaan mennään lähellekään A:ta. Ehkäpä kun sieltä saa yleensä takuuvarman palkan :D

Loppusuorahan on hyvä, kunhan se näkee, että siellä on joku palkkaamassa. Kun otettiin niin, ettei suoran päässä näkynytkään ketään niin veti 10 hypyn jälkeen Sannin luo, joka oli sivummassa valmiina heittämässä palkkaa. Nii-in, kun se luulee saavansa sen palkan sieltä missä joku seisoo. Häiriötähän se otti viime epiksissäkin kun meinasi mennä ratahenkilön luo, joka oli aikalailla loppusuoran näköisen pätkän päässä. Ja muutenkin selkeästi on välillä menossa hakemaan palkkaa jos huomaa Sannin seisoskelemassa sopivasti esteen takana. Ihan hyvä idea ois tosiaan treenata niin, että kanssatreenaajat kököttää radalla "ratatyöntekijöinä" häiriönä. Oppiipahan pilkku, ettei kaikilta ihmisiltä sitä palkkaa tipu vaan kannattaa välillä katsoa mitä se kartturi tekee. Ja loppusuoran päässä ei enää pönötäkään ketään vaan palkka lentääkin jostain muualta.
-----------------------------------
Samalla teemalla jatkettiin myös torstaina eli tänään ja rata oli tällä kertaa kutakuinkin tällainen:
 Tällä kertaa "alkusuora", Jalilla nyt ei ole minkäänlaista ongelmaa suunnata kohti putken suuta ;) Putkelta oli tarkoitus ottaa koira haltuun oikealla kädellä ja linjata sitä vähän tuonne 6-hypylle seiskahyppyäkin ajatellen. Seiskan jälkeen siis persjättö. En tiiä minkä ihmeen takia mä olin ihan hukassa tuon putken jälkeen, että millä kädellä mun pitääkään ottaa se koira niin tuli vähän häslättyä :D Persjättökin oli tällä kertaa jotenkin vaikeampi, ehkä kun 6 ja 7-hypyn välimatka oli pidempi (mikä ei kyllä kuvasta nyt näy), niin ei voinut vaan tyrkätä sitä koiraa kutoselle vaan sun piti muistaa ohjata se myös sinne seiskalle, ettei tuu välistä ohi ja sitten en jotenkin mukamas kerennyt persjättöön. Lähti se siitä sitten lopulta sujumaan.

9-hypyn jälkeen Jali yllättäin ampaisi putken suulle, jonne tosin sen ehkä ohjasinkin. Sitten kun aloin ajatella "ei putkeen, ei putkeen" niin arvatkaas mikä mun seuraava käskysana 9-hypyn jälkeen oli? "Putk... eiku Aaaa". Ette varmaankaan arvaa, minne se koira suuntaa? Päästiin me A:lle kun mä sain itteni kasaan, tosin tahdoin sitten ehkä unohdella rytmittää sitä koiraa ylösmenolle...
Toisella kiekalla tehtiin sama toistepäin. Nyt persjättö 3-4-hyppyjen väliin. Niin, se kolmonenkin piti tosiaan muistaa ohjata. Ja linjata se koira putken jälkeen 7-hypylle. Saatiin loppusuora sujumaan lopulta vaikka palkanheittäjä ei ollutkaan suoran päässä vaikka ekoilla toistoilla piti tottakai käydä tarkistamassa sivussa seisova palkkatäti ja unohtaa hypätä välistä muutamat hypyt.

Se sai muuten viereiseltä kentältä yllättäin toisen koiran kimppuunsa. Tai Jalihan ois ottanu ihan iisisti tilanteen, mutta tollerin piti vähän ärhännellä. Ihana Jali, jolta ei kadonnu treenimoodi siltikään. En odottanutkaan, että se tilanteesta mitään traumoja ois saanut, mutta arvelin, että se vois alkaa ettiä sitä toista koiraa kentältä ja unohtaa mitä oltiinkaan tekemässä. Se jatko treenejä niinkuin mitään ei ois tapahtunu :)

Jali on kyllä ihan paras ja niiiin hieno ja se tosiaan lukee ja tulee mun ohjauksiin tosi hyvin. Mikä tottakai ois tosi hyvä juttu jos ohjaaja hallitsis kehonsa ja ohjais oikein. Monestikohan mä kuulen treenien aikana, että "koira teki ihan oikein, sä ite sen sinne ohjasit". Mulla on vakaa uskomus, että mä joskus vielä opin hallitsemaan käsiäni. Ja jalkojani. Ja yläkroppaani. Ja katsettani. Ja pikkurillini asentoa... Niin ja ehkä sitä ääntänikin vielä. Ja ymmärtää ja sisäistää (tai ennen kaikkea toteuttaa...) se +1 este ajattelu eli linjata koira oikein seuraavalle esteelle ja valita ne ohjaukset sen perusteella. Joskus.

Nojoo, tärkeintä on kuitenkin että meillä molemmilla on ainakin hauskaa! :)

19 marraskuuta 2013

Tämä pieni possu sanoi: syökää ja juokaa!

Tarina saattaa tulla ilmi jo yllä olevasta kuvasta. Vielä mun lähtiessä tuo kassi ja sen sisältämä lähestulkoon täysi Frolic pussi riippuivat lähes kahden metrin korkeudessa olevassa koukussa, johon tuon pussin lähtiessäni olin nostanut turvaan. Tai niin ainakin luulin. Vihreää kauppakassia ei muuten vahingoitettu tapahtuman aikana, älkää kysykö miten se on saanut sen sieltä alas.

Mitäs et antanut aamuruokaa!


Kyllä nälkäinen dalmatialainen,jolle ilkeä emäntä ei illan treenien takia antanut aamuruokaa, keinot keksii. Jollekin on tänään maistunut jostain syystä vesi erityisen paljon. Ja jostain syystä ei tee mieli lähteä tuon valaan kanssa tällä hetkellä yhtään minnekään, eikä varsinkaan syöttää sille yhtään enempää mitään treeninameja. Pieni pömppömahainen ystäväni lahnailkoon koko loppuillan, ei ois huvittanutkaan mennä treenaamaan.

14 marraskuuta 2013

Välillä aksaakin

Viime viikolla meillä ei ollut agitreenejä ja tällä viikollakin oltiin ilman kouluttajaa. Tehtiin ryhmän kanssa keskenämme pientä radan pätkää. Kuvat klikkaamalla suuremmaksi.
Aika suoraviivanen pätkä. Ensin pläjäys 1-10, sen jälkeen rata toisinpäin eli (1)-(10). Hypylle 5 siis takaakierto ja siitä sitten loppusuoralle pallopalkalla. Tässä ei mitään ihmeellistä. Toisinpäin muuten hyvä, mutta tuo kaarros (6) hypyn jälkeen yllättäin vähän venähti. Henna, nyt sinne hallille niitä valsseja tekemään! A:n kontakteilta tuli kerran läpi, muuten hyvät. Mutta se on alkanut kyllä hyppimään ihan järjestäin ylösmenokontaktit yli. Vinkkejä?
Jotakuinkin näin
Tän lisäksi tehtiin lopussa hyppy-ympyrää jossa pystyi treenailla eri ohjauskuvioita. Tehtiin siinä vähän valsseja, välistävetoja ja takaakiertoja. Aika kätevä, täytyy hyödyntää omatoimitreeneissä jatkossakin :)

12 marraskuuta 2013

Tavoitteena täysi kymppi?

Tokotreeneistä terve!

(Kuvat viime viikonlopulta kun oltiin isää onnittelemassa. Ihan kivat lenkkimaisemat meillä eikö :) )
Paikallaolo. Dopperikaveri jälleen vieressä. Vähän piti vilkuilla, mutta ihan ok muuten. Palkkasin usein ja jäin hihnan päähän ja pyysin koiraa pitämään katsekontaktia. Ei reagoinut (vilkaisua lukuunottamatta) kun vieressä koira nousi istumaan. Tää otettiin uusiks vielä ihan lopussa ja uskaltauduin irti hihnasta ja vähän kauemmas. On se kumma kun mä pystyn jättää koiran luoksetulossa ihan surutta istumaan paikoilleen muista välittämättä, mutta paikallaolo on jotenkin mulle peikko. Ehkä siinä on se, kun muutkin on suorittamassa paikallaoloa niin ei halua muiden suorituksia pilata, mutta jos koira luoksetulossa lähtee niin se ei samallalailla "haittaa".
Etsi kuvasta dalmatialainen
(tehtävä olisi toki helpompi jos blogger ei tekisi kuvasta yhtä pullamössöä)
Seuraaminen. Lähdöt hyviä! Tai ainakin huomattavaa parannusta entiseen. Meinaa pitkässä seuruussa tiputtaa kontaktia ja irrota sivusuunnassa johon mä en tiedä miten reagoida. Kouluttajat on mulle paukuttanu, että älä huomioi mitenkään, älä anna uutta seuraamis käskyä, älä anna pakotetta, nuo vaan vahvistaa sitä käytöstä. En sitten tiiä. Mä haluisin huomauttaa sille niistä, mutta höpöhöpö ja alusta uudestaan tuntuu vähän höhlältä jos koira on muuten tehnyt tosi hienoa seuruuta. Se siis kyllä korjaa kontaktin uudestaan ilman huomautteluakin, mutta tajuaako se, että se kontaktin tippuminen on väärin.

Käännökset oli muuten aika hyvät tänään :) Ja vitsit miten hienoa hidasta seuraamista se muuten tekee! Jos mä voisin kokeessa tehdä noin hidasta seuraamista normaalina seuraamisena niin se ois oikeesti melkeen sen kympin arvonen :D Seuraaminen kokonaisuudessaan on ehkä max 8 arvosta käännöksineen, mutta pienelle perfektionistille sisälläni (jota mä en tiennyt olevan olemassakaan) kasin seuraaminen ei riitä. Mä haluun kokoaikasen tiiviin kontaktin ja täydelliset käännökset! Niih! In your dreams...
Jäävät. Hienot! Maahanmeno on mennyt ihan älyttömästi eteenpäin, se on sairaan nopee ja reagoi käskysanaan sekunnissa eikä tarvi mitään apuja. Toisaalta en kyllä yhtään oo tyytyväinen siihen, miksi nämä on niin nopeat nykyään. Treenattiin maahanmenotekniikkaa niin, että peruutin itse ja ohjasin koiran kädellä maahan, mikä sujui siis hyvin. Kunnes joku onnistui huitasta käsimerkillään pientä pilkkuraukkaa naamalle, jonka jälkeen maahan mentiin kyllä nopeaa, mutta tyylillä "ethän lyö, tottelen kyllä". Ollaan paljon tehty noita maahanmenoja nyt ilman käsimerkkiä ja superhyperpalkalla ja kehuilla ja ollaan kyllä saatu ilmettä paremmaksi, mutta mua itteäni harmittaa ihan älyttömästi. Se ei selkeesti tee jäävää maahanmenoa sen takia kun se on kivaa, vaan sen takia, että sillä kaivelee vieläkin mielessä se mun huitaisu. Ei sitä välttämättä muut huomaa, mutta itse tiedän, että tän kans saa tehdä vielä töitä. Se myös paineistuu nykyään jos mä houkuttelen sitä namilla ite peruuttaen. Seuraa kyllä, mutta ottaa selkeesti etäisyyttä. Tätäkin oon tehnyt ihan vaan kehumalla ja palkkaamalla kädestä tai heittelemällä nameja koiran eteen. Miten niin mulla on välillä hiukan pehmeä ja herkkis koira? Liikkeestä maahan on siis oikeestaan nyt kympin arvonen suoritus, mutta mä oisin halunnu sen tähän pisteeseen jollain muulla tapaa.

Seisominenkin on muuten ihan kiva, tosin tahtoo ennakoida seisomisesta perusasentoon, mihin saatiin vinkkejä lopettaa koko liike aina seisomiseen. Ja pitäis saada iteltä se hienoinen hidastaminen (eli vartaloapu) käskyn antaessa pois.
Luoksetulo. Tää tehtiin myös kahteen kertaan treenien aikana. Hienot luoksetulot, ei hyppinyt kohti vaan tuli siististi perusasentoon. Tää on hyvin varma liike.

Semmottii. Mun ois ehkä syytä uskaltautua tekeen noita paikallaoloja muutenkin, että siihen saatais sitä rutiinia ja varmuutta. Ja sitä estettä pitäis myös kyllä tehdä. Hyvällä mallilla kuitenkin kaikki liikkeet sinänsä :)

05 marraskuuta 2013

Baby steps

Koska mua ei huvittanu mennä kastumaan tokotreeneihin tänään niin hurautettiin hallille tekemään pientä treeniä. Harjoiteltiin siis sitä kontaktin pitämistä liikkeelle lähdössä ja vähän käännöksiä. Videoltaki varmaan näkee, että käännökset on hyvin lapsen kengissä vielä. Sen lisäks tehtiin keppejä, mutta niitä en jaksanut alkaa videoida (videointi on muuten aika paljon helpompaa kun kamerassa on täysi akku ja muistikorttikin on tyhjä). Teki keppejä ohjureilla hyvin, jätettiin muutaman toiston jälkeen hautumaan.
Onneks mun kädet ei oo yhtään jäykät :D Ja pitäis olla seinällä joku peili nii ei tarttis koiraa koko ajan tuijotella. Videolta katsottuna osa mun huomautuksista tuntu vähän turhilta, mutta ehkä videolla ei näy kaikki. Ja pari pätkää näytti siltä, että ois ollu ehkä syytä huomauttaa. Koiralle reilumpaa kun pitää kriteerit aina samana! Osa perusasennoista näyttää videolta jotenkin vinoilta, mutta en sitten tiedä hämääkö kuvakulma. Aika paljon sai nyt korjata perusasentoaan eli syytä ois palkkailla niitä oikeita suoria perusasentoja. Mutta hienoja pätkiä oli seassa :)

03 marraskuuta 2013

Jatpailut 3.11

Päivityksiä päivitysten perään, mutta kun mä tumpelo unohan kaikki jos en kirjoita heti ylös :D Tänään käytiin toisissa mölliagilityssä ikinä eli oman seuran järjestämissä Jatpailuissa. Valitettavasti videomateriaalia ei nyt ole. Kuvasta kiitos kuuluu Salla Kuikalle :)

Jali liitää!


Rata oli jotakuinkin tämän näköinen. En ihan varma oo kaikista hyppyjen kulmista ja paikoista ja etäisyyksistä, mutta suurinpiirtein näin.
Mä kauhistuin kun radan ekaa kertaa näin, että apua. Tämäkö suoraviivainen möllirata?! Mä olin ihan varma, että meiän matka tyssää jo kolmosesteelle. Mutta kun seurasi sivusta minit ja medit ja pääsi itse tutustumaan rataan niin totesin, että kyllähän tää itseasiassa onkin aika suoraviivanen.

Ensimmäinen rata. Jali oli hyvällä fiiliksellä heti kun halliin päästiin ja jäi lähtöön rennosti. Otin tosin varman päälle ja jätin maate. 2-3 välin ohjasin oikealla kädellä koiran kolmoselle kropalla kääntäen. Jos en väärin muista niin tais tulla kolmosen ohi tai jotain, mutta kielto siitä tais joka tapauksessa tulla. Hyppy uusiks ja paukautti putken väärään päähän->HYL (mikä säännöissä tarkoitti 10 virhepistettä). A:lle teki ihan superhienon ja nopean alastulon ja pysäytyksen, josta mun oli ihan pakko palkata vaikka se tiesikin taas 5vp lisää. Mutta kun se oli niin hieno! Katoin enste, että tulee varmasti läpi kun tuli niin vauhdilla, mutta mitä vielä.

Irtos muurille ja putkeen hyvin ja mulla meinas tulla kiire ohjata tuo 9 hyppy. Tuo 9-12 väli oli kyllä aikamoista kilpajuoksua koiran kans, Jali oli tänään supernopea ja onneks irtos ja haki esteitä tosi hyvin. 12 hypyllä tulin jo sen verran koiran takana, että ohjaus meni puhtaasti tuurilla ja huutelin Jalille vaan hyppykäskyä. Taisi bongata esteen takana olevan ratatyöntekijän ja veti esteen ohi mistä 5vp. Loppurata puhtaasti. Päädyin tekemään persjätön 13 putken jälkeen ja ohjaamaan koiran vasemmalta puolelta lopun, koska olin varma, etten kerkeä tekemään persjättöä 15 putken jälkeen niinkuin moni teki. Enkä ois millään kerennytkään kun olin taas myöhässä tuonne 16 hypylle, mutta ihmeen kautta se sen haki (ei ollut muuten ehkä ihan noin suora linja putkesta tuonne 16 hypylle) ja loppukin meni hyvin. Kerättiin siis yhteensä 25 virhepistettä. Ihanneaika oli 52 sekuntia ja me vedettiin aikaan 45,15s.

Uusinta. Ajattelin tällä kertaa ottaa tuon putkeen viennin varman päälle ja vaihdoin ohjauspuolta valssilla tuossa kolmoshypyllä. Hyvin sujui. A:lla taas superhieno stoppi, mutta jätin palkkaamatta ja jatkettiin eteenpäin. 13 putkelle päästiin muistaakseni puhtaasti, mutta ohjasin huonosti 14 hypyn (joka ei sekään ollut kyllä ihan noin suorassa linjassa putkelta) kun kiirehdin liikaa kun ajattelin olla tällä kertaa ajoissa ja veti hypyn ohi suoraan putkeen-> 5vp ja HYL. Tää meni ihan puhtaasti kyllä mun piikkiin. Otettiin 14 hyppy uudestaan ja siitä putkeen ja loppurata hienosti. Jostain muualta saatiin vielä yks 5vp, mutta en kuollaksenikaan muista, että mistä se tuli. Muistelisin huudelleeni sen jostain putken suulta pois ennenko kerkeää mennä, joten oisko se sittenki ohittanu ton 12 hypyn? Virhepisteitä tältä radalta 20 ja aika 31,88s! Oltiin tällä tuloksella muuten näköjään neljänsiä :)
Jali tuntu radalla ihan supernopealta ja mä sain ihan tosissani juosta.Vielä kun etäisyydet oli tosiaan kisaetäisyyksiä. Vaikkei tuloksilla juhlittu, niin oon ihan mielettömän tyytyväinen meidän ratoihin! Mua ei jännittäny eikä ollu semmonen häsläolo kentällä. Vaikka tosiaan olinkin osin myöhässä niin maltoin silti huudella estekäskyjä ja yrittää ohjata ja muistin vielä kehuakin koiraa :) Ja meno tuntu muutenkin sujuvalta eikä koira kääntyilly ja pysähelly turhaan katsomaan multa ohjeita vaan oli fokus eteenpäin. Jali kuuntelikin ohjausta ihan superhyvin. Vitsit mua harmittaa kun näiltä radoilta ei oo videota. Kunhan mä muistaisin koko ajan ohjata vaan tarkasti niin kyllä me niitä puhtaita ratoja aletaan tehdä :)

Oi, oispa jossain taas epikset...

02 marraskuuta 2013

Pieni tokohehkutus

Oltiin tänään pienessä tokokoulutuksessa, jossa aiheena seuraaminen ja ruutu. Ruutuahan ei olla ikuna tehty, mutta kiva oli kuulla senki opettamisesta. Enemmän kiinnosti saada vinkkejä meidän seuraamiseen.

Jali esitti tänään taas ehkä parasta seuraamistaan! Meillähän on se kontaktin tippuminen alussa ollu ongelma, mutta siihenkin saatiin niinkin yksinkertanen vinkki kuin että "höpö höpö" ja uudestaan ja lyhyitä seuraamisia ja palkka kun kontakti pysyy. Mä oon vaan aina palkannu kun Jali on korjannu sen kontaktin, mutta eihän se mitään auta siihen kontaktin tippumiseen. Ja ajatellut, että siltä loppuu mielenkiinto siinä vaiheessa kun ei tuukaan palkkaa. Höpö höpö mullekin! Jali korjas ihan superhyvin kun pari kertaa höpsötteli sille ja otettiin alusta. Jali on niin ihana ku tehtiin alussa kontaktia perusasennossa häiriössä kun se taas niin keskittyy siihen kontaktin pitämiseen ja korjaa heti jos hairahtuu. Se on niin ihanan tosikko kun sille päälle sattuu :D

Kontakti, check!


Sain kehuja miten hyvät pohjat mä oon tolle tehny, perusasento on kuulema oikein hyvä, kuten myös seuraamispaikka, koiralla on hyvä ilme, kontakti on hyvä kun vaan puuttuu tuohon kontaktin tippumiseen ja tarjoaa kuulema rotuisekseen tosi hienosti asioita.  Käännökset vaatii vielä töitä, mutta seuraaminen on kuulema kevyesti kisavalmis jo tän vuoden aikana. Jeeee! Noihin käännöksiin sitä takapuolen käyttöä mm. seurauttamalla erilaisia kaarroksia molempiin suuntiin. Ja kattoo alkaako se tarjoomaan pohkeenväistöä (seurautetaan ristiaskelilla vinosti eteenpäin oikealle) kun nuo sujuu. Erityisen ylpeä oon kyllä siitä ilmeestä millä se parhaimmillaan tekee (ja että sen huomaa muutkin kuin minä!) ja tosiaan siitä miten se selkeästi aina yrittää petrata jos ei menny niinko piti. Hieno pilkku se on!

Ruutua otettiin niin, että laitettiin ruutuun tulitikkurasian päälle nami ja lähetettiin koira sinne. Ruudun takana oli hiimailemassa muita koiria jonkun matkan päässä niin en tohtinut päästää Jalia irti joten juoksi hihnan kanssa mikä oli Jalista ehkä vähän ikävää. Meillä oli molemmilla vähän keskittyminen hukassa nii Jalikaan ei ollu täysillä mukana ja tuppas haistelemaan maata. Nojoo. Tuosta opetuksesta vielä muistiin, että siinä vaiheessa kun menee vauhdilla ruutuun ja namille niin viedäänkin ruutuun pelkkä rasia ilman namia. Lähetetään koira merkille vähän lähempää ja kun nostaa päänsä "ei täällä ollutkaan namia" niin heitetään koiralle nami. Lopulta jätetään koko merkki pois. Liian pitkään ei saa tehdä nameilla, ettei koira jää haistelemaan ruutua. Ruututarvikkeita varten täytyy käydä Bilteman kautta vähän shoppailemassa ;)