20 toukokuuta 2018

Koukussa jälkeen ja muita treenailuja

Wallu on ollut ahkerasti jäljellä. En olisi uskonut kuinka koukuttavaa jäljestäminen voikaan olla! Tämän kauden teemana olleet nameista eroon pääseminen, esineet ja kulmat. Pidempiä pätkiä ilman nameja menee paikoin tosi hyvin, paikoin yrittää jäljestää vain toista puolta ja/tai on huolimaton. Pitää muistaa vaatia oikeaa tekniikkaa vaikkei nameja olekaan! Namitetut pätkät menee hyvin ja molemmat puolet poimien. Esineet on olleet viimeisimmän viikon "teema". Viimeisimmässä treenissä (jonka pääteema tosin oli kulmat) ilmaisi kaikki esineet ihan oma-aloitteisesti! Esineelle keskittymistä ja kohdistamista pitää ilmeisesti ottaa vielä, nyt menee maahan ja kääntyy katsomaan, ei kuitenkaan mielestäni vinoon. Nyt kun maahanmeno alkaa hiljalleen löytymään niin aletaan keskittyä tarkemmin siihen esineeseen kohdistamiseen.

Kulmat menee ja ei mene hyvin. Tekee välillä täydellisiä tarkkoja 90 asteen kulmia, kun taas välillä vetää kulman yli. Pitää tarkkailla edeltävää suoraa, meneekö yli aina kun ei ole tarkkana suorallakaan? Waldo jäljestää välillä vähän "takki auki", olen huomannut että ensimmäisen kulman jälkeen yleensä alkaa paremmin keskittymään kun joutuu tehdä töitä jos on huolimattomasti mennyt kulman yli. En oikein osaa välttämättä suunnitella jälkiä järkevästi, mutta miettinyt pitäisikö sille tehdä kunnon haastavia jälkiä useilla kulmilla, löytyisikö tarkkuutta ja keskittymistä sitä kautta? Jäljelle lähestymiseen ollaan löydetty jo hieno rutiini ja malttaa keskittyä paalulle tultaessa ja odottaa (pääsääntöisesti) hienosti kun asetan hihnan ja annan lähtökäskyn. Myös esineiltä jatkaa mielestäni hienosti jälkeä ilman minkäänlaisia apuja, välillä jopa ryökäle yrittää esineeltä varastaa jatkamaan. Esineille ilmaisun viilaamista ja edelleen tarkkuutta ja malttia jäljellä. On sillä vielä jäljestystekniikassa tosiaan opittavaa, mutta eiköhän se siitä!
Ilmotin Wallun myös Seinäjoelle tokon alkeisiin, ihan vaan häiriön takia. Harjoitukset on olleet meille aika helppoja, mutta ehdottomasti tarpeellisia. Koirakoulun tilat on hyvin pienet ja kun kuusi koiraa tekee yhtä aikaa niin tarvittavaa häiriötä saa. Se on niin erilainen kuin Jali, kerran tehtiin ruutuun juoksemista kaksi koiraa kerrallaan niin että toinen juoksi toiseen päähän hallia ja toinen toiseen, väliä ehkä pari, kolme metriä. Kahdesti taisi vähän haikailla toisen luo kun juoksi ohi, mutta kääntyi takaisin kun huikkasin. Jalin kanssa tällaista treeniä en Waldon ikäisenä olisi uskaltanut ottaa ollenkaan! Hyvin löytyi ruutu vieraassakin paikassa. Muuta huomionarvoista rauhallinen paikallaolo. Yksi kerta viidestä vielä jäljellä. Tottis on jäänyt vähän peltojäljen varjoon, maastojutut on jotenkin niin paljon mielenkiintoisempia! Enkä ole vielä oikein löytänyt Waldon kanssa yhteistä säveltä kentällä. Se on niin erilainen kuin Jali. En osaa leikkiä sen kanssa, enkä saa Waldon virettä nostatettua, se tekee jotenkin minun makuun välillä "pikkusievästi" kun kaipaisin enemmän asennetta. Tuntuu, että se mitä se leikkii niin se tekee vain sen takia koska mä haluan, eikä tosissaan palkkaannu. Mikä on kumma, koska se kuitenkin kotona tarjoaa mulle lelua revittäväksi ja oikeasti taistelee, kentällä vaan ei onnistu? Nameilla toki toimii ja sosiaalinen palkkakin taitaa olla Wallulle arvokkaampaa kuin lelut. Ei olla oikein edistytty missään tokossa kun ei olla siellä puolella juuri mitään tehty. Paljon kivempi mennä pellolle kun molemmat tykätään :D Pitäisi sille kuitenkin se BH tehdä jos meinaa kisaamaan pk-puolella, mutta se ei taida olla tämän vuoden juttu ollenkaan. Mikä ei kuitenkaan tarkoita etteikö sitä olisi syytä treenata!
Jali on treenannut rallytokon erotteluja, oikealle puolelle, vasemmalle puolelle ja eteentuloa pelkillä käskysanoilla. Tai näistä lähinnä eteentuloa ei ole osannut kuin käsimerkistä. Edistyy edistyy kun treenaa, jännä juttu :D Sellaista olkkaripuuhastelua lähinnä. Sen lisäksi keskitytty tokon kierron ja ruudun erotteluun. Tutulla kentällä ok, vieraalla ei ollenkaan niin varma. Ruutu vetää puoleensa. Ruudun stopissa ja paikassakin on parannettavaa. Jalin kanssa oon miettiny että käviskö sille sittenki tekemässä sen TK1 tuloksen (jonka luulen olevan suht läpihuutojuttu) ja keskittyis sitten ihan vaan rallytokoon ja jättäisä tokon kokonaan? En oikein tiedä. Mejässäkin kovin valioitumisen mahdollisuus kolkuttelee takaraivossa, joskos sille sitä voittajaluokkaa lähtis treenaamaan. Viime kokeen jälkeen en pidä itsekään katkoja mitenkään mahdottomana, niin hienosti se työsti ja etsi kokeessa, että eiköhän katkollakin osaa työstää! Katsotaan, katsotaan. Ei oteta paineita :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!