Paluu arkeen

Jokohan nyt hiljalleen selvittäisiin takaisin arkeen. Uudesta vuodesta selvittiin taas yhtä lunkisti kuin viime vuonnakin. Maalla (onneksi) paukuttelu on huomattavasti vähäisempää kuin kaupungissa vaikka mäykkyvanhuksen mielestä se vähäinenkin paukuttelu oli liikaa.

Lomailtu ollaan kyllä oikein kunnolla, taukoa on tullut (enemmän tai vähemmän) niin agista, tokosta kuin esimerkiksi koiraohituksista (mikä tuli kyllä huomattua tänään lenkillä Jyväskylässä...).

Lomalla Jali on mm.
- tavannut paljon outoja uusia ihmisiä
- saanut pikkulapsi siedätystä (mä rakastan rohkeita pieniä lapsia, jotka intopiukeena on valmiita "kouluttamaan" mun kans koiraa, jota tilanne meinaa vähän jännittää)
- kulkenut 95% lenkeistä vapaana
- hyppinyt diy-estettä pellolla (kaksi kuormalavaa ja harjanvarsi :D) ja opetellut uusia ja vanhoja ohjauskuvioita (ei, en pystynyt pysymään täysin erossa agilitystä lomallakaan)
- tehnyt pieniä kontaktihäiriöharjoituksia Jalista superkivan pikkusiskon avustuksella (miten hieno Jali osaakaan olla!) ja tehnyt supervireellä perusasentoa ja seuraamista (huomas koirasta kyllä ,että on ollut taukoa. Oli ihan intopiukeena kun otettiin välillä pieniä pätkiä ja se esitti ennemminki tottista jalkaan painamisineen kuin tokoa :D Mun mielestä se on vaan niin ihana kun se on niin innoissaan, en mä osaa sitä tommosesta kieltääkään)

Videopätkä on joulukuun alun treenailuista. Seuraamista ja vasemmalle käännöksiä:
- väistellyt siskon terroristikissanpentua, joka yrittää leikkiä lähestulkoon kaikella liikkuvalla ja omistaa kokoonsa nähden ylisuuren egon...
Ulkonäkö pettää!
- repinyt poikki THE pallon (jota myös siittiöksi olen kuullut kutsuttavan... :D) "hännän" :(  Hyvin kärsinyt se on ollut jo pitkään, joten aika odotettavissa oli, että joku kerta se napsahtaa poikki. Eikä Halpa-hallissa ollut meille enää uutta samanlaista :/ Noh, toimiihan tuo ilmankin, mutta vetoleikkejä sillä on kovin vaikea enää harrastaa eikä Jali voi sitä enää hännästä heitellä ilmaan (mikä oli tietenkin superkivaa). Harmi! Tuo on parhaita palloja mitä on tullut vastaan joustavine kahvoineen, vinkuineen ja "lussutusominaisuuksiensa" vuoksi. Ja melko kestäväkin se on ollut vaikkei vinku ole samallalailla äänekkäästi vinkunut iäisyyksiin vaan pitää lähinnä semmosta kivaa pihinää.
Vielä suunnilleen yhtenä kappaleena
Niin kiva kun se onkin lomailla, niin on se kiva kyllä olla Jyväskylässäkin. Ah, pääsee taas halutessaan hallille treenaamaan <3

Kommentit

  1. Voi kuinka nätisti se seuraa! Meidän dallu herra osaa kaiken muun oikein mallikkaasti, mutta tuo seuraaminen sen kaaliin ei uppoa, ei sitten mitenkään. Juuri pari päivää sitten käytiin taas harjoittelemassa, ensin tein kaikki perus tottelevaisuus jutut sen kanssa ja kun tuntui että sen aivot on menossa mukana niin yritettiin seuraamista. Se onnistuu hetken (ehkä kaksi metriä), sen jälkeen menee ihan leikkimiseks ja kaveri pomppii ja loikkii ympyrää ja ei puhettakaan että edes nameilla sen mielenkiinnon saisi. Vaikka niitä syöttäisi jatkuvasti niin ei, en tajua miten se ei sitä hoksaa vaikka kaikki muut jutut onnistuu paremmin kun hyvin ja jokaisen uuden jutun opetteluun ei ole mennyt kun muutamia minuutteja ja ne on ollut hallussa. :D Seuraamista on tahkottu 2,5vuotta enemmän ja vähemmän aktiivisesti mutta ei.. ARGH :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Jos on joku aivan killeri kikka siihen miten tuon saisi oppimaan niin otan riemulla vastaan! :D

      Poista
    2. Mun paras vinkki seuraamisen opettamiseen on kärsivällisyys :D Tietäisitpä miten mäkin oon repiny hiuksiani ton seuraamisen kans!

      Nojuu mut jos nyt jotain vinkkejä niin me ollaan tehty aika pitkälti vahvan perusasennon kautta. Eli ensin pelkkää perusasentoa, joista palkkaa, sitten perusasento-askel-perusasento settiä (ei tarvi tässä vaiheessa muuta käskysanaa kuin perusasento käsky) ja siitä sitten hiljalleen lisäilemään askeleita. Me ollaan tehty kaaaaauan ihan tosi lyhyitä seuraamisia ja vaihtelevasti palkaten. Joskus palkka tulee jo pelkästä perusasennosta, joskus yhden askeleen jälkeen jne. Tuossa videollakin palkkaan useasti vauhdista. Pointti siis ettei koira tiedä millon se palkka tulee.

      Mä varmaan sun tapauksessa palkkaisin niistä lyhyistä seuraamisista kun vielä menee hyvin eikä kerkee heittää pelleilyks. Tekeekö se liian korkeassa vireessä vai minkä takia se alkaa riekkua? Vai tympääntyykö kun palkkaa ei kuulu? Mitä sä teet kun se alkaa riehua? Pitäis nähdä vaikka videolta tuota teidän seuraamista niin osais ehkä vähän paremmin neuvoa :)

      Poista
    3. Mä luulen että se tylsistyy ja siks alkaa haihatella. Se pysyy harjoituksissa aina parhaiten mukana kun ne on reipas tempoisia ja kun ei toista samaa juttua liian montaa kertaa putkeen, joten kaikessa yksinkertaisuudessaan luulen ettei sillä vaan maltti riitä seuraamiseen. Vähän samanlaista menoa oli sillon kun opeteltiin hihnassa kulkemaan, se oli toinen juttu mitä tahkottiin ihan tuskaisen kauan. Usein siitä pomppimisesta seuraa se että pyörii mua ympäri ja koittaa haistella missä pidän nameja :D sillon pyydän sivulle ja tavallaan vihellän sen tilanteen kokonaan poikki, odotan että taas tyyntyy innostuksesta ja uusi yritys.

      Sillä seuraa ihan ok että palkkaan ihan pienestäkin onnistumisesta, mutta sitten kun yrittää vähänkin enemmän vaatia alkaa haihattelu.

      Poista
    4. Hmm. Miten sä oot alottanu opettamaan seuraamista? Jos sille siis seuraamisen idea on hallussa (tietää mitä se seuraaminen pitäis olla) niin voithan sä koittaa tahtoa sen vauhdista seuraamaan jos sillon pysyis paremmin mielenkiinto? Pidennät matkaa huomaamatta, oikeesti askel kerrallaan ja hitaasti ja ellet oo tehnyt tuota perusasento-askel juttuja niin suosittelen niitä.

      Onko sulla käytössä joku "nyt teit väärin" sana sille? Kun tekee väärin niin sanot ihan neutraalisti "hups" (tai mitä nyt haluat) ja tahdot uudestaan seuraamaan. Palkka ansaitaan vaan kunnollisesta suorituksesta, jos joudut useammin sille huomautella niin täytyy siirtyä askel helpompaan ettei tule liikaa epäonnistumisia. Jos jatkaa pelleilyä eikä tottele heti käskyä niin kunnon (suullinen) palautekin voi olla paikallaan (palaute tietenkin koiran mukaan). Voisko auttaa jos pidät sen hihnassa, ettei ehkä pääsis niin riekkumaan ja ehkä palkitsemaan itteään sillä hyppimisellä? Tai kun alkaa riehumaan niin muutut itse passiiviseksi ja kun koira näyttää siltä, että on taas kuulolla ja rauhassa niin voit vaikka palkata jo siitä tai sitten käskyttää uudestaan.

      Palkkaatko namilla vai lelulla? Jotenkin kuulostaa, että koiralla on kierrokset liian korkealla, eikä sen takia ehkä pysty keskittymään pidempään seuraamiseen. Tällöin ei ehkä kannata lelulla palkata vaan antaa palkaksi neutraalisti nameja.

      Tää on nyt ihan hakuammuntaa tää mun neuvominen kun en tosiaan koiraa ja tapausta tarkemmin tunne :D Mutta kärsivällisyyttä, kyllä se siitä :) Joskus on hyvä kirjaimellisesti aloittaa opetus kokonaan alusta. Niin mekin tehtiin.

      Poista
    5. Ei ei kuule tässä on ihan hyviä juttuja! :) Namilla palkkaan, kiinnostus laskee huomattavasti jos on lelu palkka. :D

      Tänään olin ton koiran kanssa juoksemassa ja huomasin joka kerta pitäväni sellaisen "hmph" murahduksen jos koira teki jotain väärin. Sen kuuluu juosta mun rinnalla niin aina jos koittaa päästä edelle pidän äänen, en oo koskaan tehnyt sitä "tarkoituksella" mutta näköjään tää on ihan toimiva juttu. Taidan alkaa käyttää sitä myös tottelevaisuus juttuihin. :D

      Lenkin jälkeen koitettiin seurausta hihnassa, suju yllättävän hyvin! Oon yleensä pitänyt sen niin että joko lenkkeillään tai sitten kevyt kävely ja kunnon aivojumpat, mutta mitä tohon seuraukseen tulee niin ainakin juoksulenkin jälkeen sillä on paljon enemmän malttia ja tahtoa saada homma läpi. :) Taidetaan alkaa harjoitella tätä tosissaan nyt aluksi kunnon juoksemisen jälkeen, ero oli sen verran suuri edelliseen! :)

      Poista
    6. Kiva jos on edes jotain apua, mieluusti yritän auttaa parhaani mukaan :D

      Mä oon myös todennu, että parhaat koulutustuokiot on lenkin lomassa ;) Voihan olla, että se koulutustuokioden aikana kerkeää tosiaan kerätä niin kierroksia ja on niin täpinöissään, ettei malta keskittyä ja juoksulenkki auttaa sitten taas keskittymään :) Tsemppiä!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!