Mitä tänään syötäisiin- dalmatiankoira edition

Tämä teksti on ollut luonnoksissa raakileena jo pitkään. Blogimaailmassa ns. "pakollisiin postauksiin" kuuluu jonkinlainen ruokapostaus ja sen toteuttaminen on ollut itsellänikin mielessä jo pidemmän aikaa. Kuitenkin näen, että meidän tapauksessa ei voida mennä puolivillaisesti enkä voi esitellä ihan minkälaista ruokavaliota tahansa kun tiedän, että monet dalmatiankoiran omistajat (tai rotua harkitsevat) varmasti internetin ihmeellistä maailmaa ruokavaliota miettiessään hyödyntävät ja uraattikiviriskin takia kuppiin ei voi kaikille mitä tahansa työntää. Halusin siis pystyä hyvällä omalla tunnolla ruokavaliota esittelemään ja nyt uskon siihen pystyväni. Ai miksikö? Koska meille tämä on toiminut.

Kun Jalilta löytyi kiteitä ja kiviä tunsin olevani vähän tyhjän päällä. Eläinlääkärit suosittelivat (tai eivät edes suositelleet vaan vaativat) että koiralle syötettäisiin eläinlääkärin erikoisruokia koko koiran loppuelämän ja tietämättömänä en juurikaan kyseenalaistanut. Sen lisäksi, että eläinlääkärit eivät nähneet muuta vaihtoehtoa, olin pelotellut itseni tapauksella, jossa eräs dallu sai oireita jo pienestä määrästä lihaa ja oli käytännössä kasvisruokavaliolla, joten tuntui ettei muita vaihtoehtoja yksinkertaisesti ollut. Näin jälkikäteen sanoisin itselleni, että älä hei kuule stressaa niin hirveesti, ei se koira kuolemantuomiota saanut.

Ensimmäinen eläinlääkäri, jolle muista vaihtoehdoista varovaisesti tiedustelin tyrmäsi ehdotukseni täysin. Ei, koiran on syötävä erikoisruokaa. Luin, kyselin, tiedustelin ja kun näyte saatiin puhtaaksi lähdin kaikesta huolimatta kokeilemaan. Ohjeet edelleenkin luokkaa "vältä puriineja, syötä vaaleita lihoja, älä anna nahkaa, käytä kananmunia ja rasvaa..." ja vaikka nämä yleispätevät ohjeet toki ovatkin niin olisin kaivannut jotain konkreettista pohjaa mistä lähteä liikkeelle. Senkin takia haluan julkaista vähän tarkempia määriä meidän ruokavaliosta jos joku haluaa lähteä (kivistä kärsivälle/kärsineelle) dalmatiankoiralleen jonkinlaista muunlaista vaihtoehtoa kokeilemaan.

Ja edelleen, tämä on vain yksi pohja, jokainen dalmatiankoira on oma yksilönsä, jotkut sietävät puriinia paremmin kuin toiset eikä tämä meidän ruokavaliomalli pohjaudu kuin omiin kokemuksiini, kokeiluihini ja kerättyihin tietoihin. Jokainen siis soveltakoon tätä omaan koiraansa tai on soveltamatta omalla vastuulla, maalaisjärjen käyttö on sallittua. Vähän tämän julkaisemista aristelin, sillä mikä minä olen sanomaan mitä dalmatiankoiralle pitäisi syöttää? En ole mikään ravintoneuvoja, enkä väitä että tämä ruokavalio olisi soveltuva kaikille dalmatiankoirille. Mutta hei, monet dalmatiankoirat syövät raakaa. Niin sitä lihaa. Ja ovat vielä hengissä. Vaihtoehtoja on yleensä kyllä.

Lyhyesti siis tapaus Jali. Vajaa 1v koiralla todettu uraattikiteitä ja -kiviä. Kivet hoidettiin ja liuoteltiin eläinlääkärin ruokavaliolla ja allonol lääkityksellä. Puhtaan näytteen jälkeen siirryttiin kuitenkin raksuista pois ja Jali on syönyt nyt reilun vuoden "raakaruokaa" ja tällä hetkellä (6.5.2015) näyte oli täysin puhdas. Toisin sanoen, ainakin meille tämä ruokavalio on ainakin tällä hetkellä toiminut.

Nykyään koiralle on "oma" pakastin ja tämä pikku loota on pyhitetty minulle

Päiväannoksena kuppiin tippuu:

• 400-500g broilerin tai kalkkunan luutonta lihaa kypsennettynä "yrjölän puuron" seassa
• 2-4 kananmunaa (kypsänä tai raakana, ei väliä)
• 2-4 rkl raejuustoa
• loraus öljyä tai "sopivasti" rasvaa
• Lisäksi kalkkia, merilevää, sinkkiä, A, D ja E vitskut sekä kuureittain magnesium+B

Ruuan annan kahdesti päivässä reilulla vesitarjoilulla. Kuulema vettä olisi hyvä tarjoilla mieluummin pois ruokailun yhteydestä paremman sulavuuden takaamiseksi, mutta olen sekoittanut sitä ihan reilusti vain ruuan joukkoon. Nyt testailen noin tunti ennen ja jälkeen ruuan veden tarjoilua (veden sekaan vähän ruokaa tai öljyä sekoitettuna niin uppoaa) ja itse ruoka "kuivana", mutta katsotaan miten käytännössä saan tämän järjestymään. Siitä, että koira saa veden tasaisemmin pienemmissä erissä pitkin päivää on tuskin haittaa ja olen ollut huomaavinani muutosta (parempaan) jätöksissä kun en ole antanutkaan vettä ruuan seassa.

Lihan määrä (ja oikeastaan koko ruokasetti) on muovautunut lähinnä käytännön kautta ja koiraa katsomalla. Lihat annan kypsänä paremman sulavuuden takia. En ole tämän kanssa ehdoton vaan annan välillä myös raakana (lähinnä silloin kun uudet puurot on unohtunut valmistaa). Puuron seassa, koska koin kypsennyksen olevan helpompaa näin ja lisäksi koira saa puurosta vatsantäytettä ja kuituja. Puurona käytän ihan perus marketista saatavaa puurosekoitusta (Oscar) ihan vain koska olen laiska enkä jaksa tehdä omia sekoituksiani ja noita pusseja on niin helppo napata aina kauppareissuilla matkaan.

Lihat tilaan isommissa erissä Vauhtiraksulta tai Kennelrehulta tai ostelen satunnaisesti eläintarvikeliikkeistä tai marketeista tarjouslihoja (koivista irrotan nahat jos niitä satun tarjouksesta löytämään).

Lihapuuroseos ennen uunia (vesi puuttuu)

Nahattomia lihoja ovat ainakin

• Vauhtiraksun luuton kalkkuna ja broileri
• Mush luuton kalkkuna
• Mur-Kis luuton broileri 
• Kennelrehun kalkkuna

Kennelrehulla on myös kypsiä tuotteita, joita en ole testannut, mutta joita voisin harkita tilaavani seuraavalla kerralla kun kennelrehulta tilaan.

Maukkaan lihat sisältää koko linnun eli myös nahan. Samoin monet lihamixit, joissa on usein mukana myös sisäelimiä. Näitä en siis käytä. Sisäelimiä kuten maksaa en anna ollenkaan korkean puriinipitoisuuden takia, tästä syystä A-vitamiini tulee purkista. Erilaisia mixejä kannattaa välttää tai ainakin käyttää harkiten. Silloin tällöin annan myös jotain lihaisia luita tai kalkkunan kauloja.

Aloitin kokeilun pelkällä lihalla ja kalkvitalla. En nähnyt järkeä ostaa kaiken maailman lisäravinteita kun en tiennyt kauanko kokeilu tulisi kestämään ja jos oireita olisikin ilmaantunut, olisi kaikkien vitamiinien sun muiden lisäravinteiden ostaminen ollut turhaa. Ei se siihen kuollut vaikka varmasti puutetta oli vähän siellä ja täällä ja tuolla, mutta saipahan kalkvitasta ainakin "vähän kaikkee". Tarvittavia lisäravinteita ostin pikku hiljaa ja nykyään olen vitamiinien määriä laskeskellut kohdilleen.

Kalaa en ole juurikaan antanut, sillä koirille tarkoitetuissa pötköissä taitaa olla poikkeuksetta myös kalan nahka mukana (en ole kysellyt/varmistanut asiaa) ja halusin pitää ruokavalion yksinkertaisena siltä varalta jos jotain säädön tarvetta tuleekin. On se seitiä joskus saanut ihmispuolelta pakasteena jos on sattunut olemaan tarjouksessa tai muuten vain tarttunut mukaan. Ruokavalioon pitäisikin vielä lisätä joku omegan lähde, lohiöljy on ollut käytössä, mutta päässyt loppumaan. Lisään sen taas seuraavaan tilaukseen.

Rasvana olen tykännyt käyttää sellaista pusseissa saatavaa naudan rasva rouhetta, jota on superhelppo annostella vaikka onkin pakasteena. Mur-Kis kananrasva sisältää nahkaa eli sitä ei kannata käyttää rasvan lähteenä. Myös lampaan lihainen rasva on ollut joskus käytössä. Rasvaa olen lisäillyt mututuntumalla koiraa katsomalla, talvella kului reilummin. Yksinkertaisesti jos rasvaa antaa liikaa, koira lihoo tai on "rasvaripulilla". Rasvan määrää kannattaa lisätä pikku hiljaa.

Samoin kananmunia annan mututuntumalla, jos ei saa rasvaa tai muuta lisähöystöä tai syystä x vähemmän lihaa, olen lisäillyt reilummalla kädellä kananmunia, mutta tuo 2 on ollut aikalailla minimi. Kananmunan sulavuus on hyvä (lähes 100%) eikä se sisällä lainkaan puriinia eli on hyvää evästä talmaatille. Kananmunan kuoria olen hyödyntänyt kalkinlähteenä, nytkin on monta kennoa odottelemassa jauhamista. Tällä hetkellä käytän tosin kalkkirekkua, koska en ole saanut aikaiseksi noita kuoria jauhaa kun entiset loppui ja muutenkin kerrytän ennemmin isomman määrän mitä jauhan kerralla.

Treeninameina olen käyttänyt ihan surutta kana-froliceja. Ko ne on niin helppoi ja kätsyi. Ja olen ajatellut että ne on niin höttöä, että jos niihin nyt on tungettu jotain ylimäärästä niin ne määrät on käytännössä kuitenkin niin pieniä, että olkoon. Myös juusto ja kypsennetty brotskukuutio (löytyy valmisruokahyllystä) on ollut käytössä ja joskus harvoin olen keitellyt myös brotskun sydäntä. En ole enää niin fanaattinen mitä tuo suuhunsa pistää vaikka lähes automaationa tuleekin kysymykseen "saaks tälle antaa näitä mun namei" vastattua että "joo ei ku se on ruokavammanen".

Kuulostaako yksipuoliselta? No, sitähän se on, mutta yhtä yksipuolista on mättää niitä samoja raksuja päivästä toiseen koiran kuppiin ja tiedänpähän ainakin mitä koira syö. Jali on hoikka, mutta lihaksikas, turkki kiiltää ja ruoka maistuu. Niin kauan kuin tällä ruokinnalla koira pysyy kunnossa niin tässä pysytään.

Paremmalta tämä tuntuu kuin maksaa lähes 100e riisimaissi hötöstä.

Tsekkaa myös aiemmat postaukset:

• Koiran uraattikiteistä
• Dalmatialainen ja uraattikiteet

Alkoiko raakaruoka kiinnostaa?
Suosittelen:

• Katiska, josta voisin poimia ainakin nämä
• Lisäravinneviidakko
• Raakaruokinta pähkinänkuoressa
• Lisäravinteet pähkinänkuoressa
• Facebookin ryhmä "Luonnonmukainen ruokinta, barffaus, raakaruokinta"