Kansallispuisto road trip: Isojärven kansallispuisto 21.-22.6.2017

Puuh, vielä viimeinen osa meidän kesäkuun road tripistä. Niin paljon olisi kuvia käsittelemättä ja tekstiäkin jota voisi tänne suoltaa vaan ei tahdo ennättää.
Road tripin viimeinen etappi vei kohti Kuhmoista ja Isoveden kansallispuistoa. Pientä kisaväsymystä oli ehkä jo liikkeellä, lähinnä kun ilma alkoi olla jo viileä ja vettä sateli ja ajaminenkin alkoi tympästä. Isojärvelle päästiin yllättävän aurinkoisessa kelissä, mutta muistelisin että tuuli melko viileästi, ettei taas oikein tiennyt mitä pukea päälle. Leirille oli kaksi vaihtoehtoa, joista lopulta päädyin lähempänä olevaan Kuorejärven telttailualueelle, jonne oli Heretyn parkkipaikalta noin 3,5km.
Kannussalmi ylitettiin siltaa pitkin
Niin kirkasta vettä kaikkialla!
Ei mitään sileää polkua ei
Maasto oli yllättävän vaihtelevaa, tai lähinnä siis nousut yllätti ja juurakkoiset/kivikkoiset polut. Olin jo tottunut liian siisteihin polkuihin :D Olin tosiaan jotenkin jo väsynyt ja lähellä leiripaikkaa epäröin pitääkö tosiaan nousta ylös kallioille vai kulkea polkua joka vie rantaa pitkin. Jätin rinkan ja käytiin tsekkaamassa rantapolku vaan kalliollehan se piti kivuta. Urheasti lähdettiin kipuamaan ja kyllähän se Kuorejärven nuotiopaikka laavuineen pian näkyikin. Laavulla oli perhe kahden collien kanssa, olivat pystyttäneet kaksi telttaa tasaisimmille paikoille. Laitoin Jalin kiinni ja lähdin etsimään teltalle paikkaa. Ei oikein hyviä tasaisia paikkoja ollut ja mietinkin jo että jatkaisin matkaa toiselle telttapaikalle, mutta päädyin mallaamaan teltan pieneen painaumaan kun ei vaan jaksanut enää talsia. Tiesin että seuraavalle päivälle oli mahdollisesti sadetta tiedossa, joten otin pienen riskin, kun sadevesi olisi valunut suoraan teltan alle jos kunnolla olisi satanut. Ajattelin että kunnon yöunet voittavat kuitenkin sen riskin, että teltta ei pitäisikään vettä.
Melkosta nätti ilta oli jälleen
Iltapalan jälkeen kaivauduttiin nukkumaan. Alusta tuntui yllättävän tasaiselta, vaikka siellä juurakkoa kulkikin, joten hyvin saatiin unta. Aamusta herättiin yllättäin aurinkoiseen aamuun. Aamupalan jälkeen päätin lähteä vielä kiertämään pienen kiekan Latokuusikon lehdossa kun sääkin oli niin kiva.

Ilmeisesti majavat vähän päättivät vaikeuttaa reittiä :D

Palailtiin teltalle ja hetki hengähdettiin ennekuin pakkailin kamppeet taas kasaan. Paluumatkassa oli melko pitkä pätkä leveää metsäautotien tyyppistä polkua, jota oli oikeenkin mukava kulkea nousujen ja laskujen ja juurakkoisten polkujen jälkeen. Sadepilvet alkoivat uhkaavasti taas lähestyä ja kun kylttien mukaan takaisin lähtöpisteeseen oli enää alle kilometri, alkoi sataa kutakuinkin kaatamalla. En sitten jaksanut alkaa kötystää sadevermeitä päälle kun mukamas oltiin niiiiiin lähellä autoa.  Pakko oli rinkansuojus kyllä virittää kun ei niin lähellä oltukaan... Olin ihan varma, että oltaisiin ennätetty sateen edeltä takaisin autolle. Aivan likimärkänä saavuttiin luontotuvalle, jonka pihapiirin ladossa hetki kuivateltiin ja kaivoin sadeviittaa päälle. Pikainen siirtyminen autolle ja pysähdyin luontotuvalle vaihtamaan kuivat vaatteet päälle ennen kuin otettiin suunta kohti kotia.
Sadetta pitämässä
Isojärveltä mieleen jäi melko jyrkät nousut ja juurakkoiset polut, vesistöt, monet kaatuneet puut (jotka tosin näytti ihan ihmisvoimin kaadetuilta vaikka yritinkin niitä majavien jälkiä tiiraillakin). Tännekin jäi hirveästi reittiä vielä tutkittavaksi ja kun itsekin oli jo jotenkin väsynyt niin ei varmasti saanut reitistä ihan kaikkea irti.

Tosi kiva trippi kaiken kaikkiaan kuitenkin. Viisi kansallispuistoa, kuusi päivää. Hienoja paikkoja Suomi täynnä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!