08 tammikuuta 2015

Aksaa aksaa, pitkästä aikaa!

Ajelin eilen lumipyryssä pimeällä pitkästä aikaa agitreeneihin ja mietin, että onko tässä nyt mitään järkeä. Ajaa tunti suuntaansa, että pääsee hetkeksi pyörähtämään kentällä? Mutta voi, kyllä siinä on järkeä sillä oli taas niiiiiiiin kivaa!

Jali oli treeneissä törkeän hyvällä tuulella koko ajan. Tai hyvästä vireestä varmaan pitäisi puhua oikea oppisesti, muttakun se vaan oli niin iloinen. Se niin tykkää agilitystä! Oli (meille) uusi kouluttaja, joka oli taas kiva lyödä ällikältä ("sehän on nopea!") ja ratakin tuntui meille kivalta takaakiertoineen. Ei mitään monimutkaisia ihmeohjauskuvioita vaan selvisi tosiaan ihan tutuilla. Tuntui (kerrankin) siltä, että ihan niinkuin olisin itsekin jotain osannut. Tai ainakaan en jäänyt murehtimaan virheitä (joita kyllä tuli) vaan jatkettiin hyvällä fiiliksellä.

Harmaat numerot: Aiaiai miten Jalmar kääntyikin hienosti! Omaan tasoonsa nähden siis. Pystyin heittään sen vaan neloselle ja lähteä pinkomaan etumatkaa seiskan takaakiertoon ja kerkesin hienosti, sillä koirahan irtosi! Parit kerrat reagoi kyllä turhan herkästi minun liikkeeseen kun ei ollutkaan lukinnut estettä, mutta tosi hyvin muuten. Takaakierrot sujui pääasiassa ihan kivasti ja kepit! Olisitte nähnyt sen kepit! Ajattelin jo etukäteen, että ei tule onnistumaan, liian vaikea kulma meille, mutta poikahan veti heti ensimmäisellä ihan täydelliset kepit. Ihhihhihihiii.
Testasin uutta ratapiirrosohjelmaa ja tässä vaiheessa (beta-versio) tykkään ehkä enemmän flexitrackistä. Mitat ei ole kohdillaan enkä muista ihan kaikkien hyppyjen kulmia enää.
Mustat numerot: En muista enää miten rata jatkui keppien jälkeen, joten aloitin numerot alusta kun tehtiin kuitenkin oikeastaan näin kahdessa osassa. Sielläkin treenattiin tuota kolmoselle heittoa tai lähinnä sitä, että maltan olla saattelematta koiraa liikaa. Sillä mitä vähemmän saatan koiraa, sitä paremmin se kääntyy sillä minun pysähtymiseni on koiralle kovin selkeä suunnanmuuttumisärsyke. Ja kun se irtoaa kyllä, luota koiraan! Sain hyvin etumatkaa taas nelosen takaakierrolle eikä tullut edes kiirettä. En ole ihan varma oliko tuossa 3 ja 5 välissä hyppyä vai ei, ei mukamas enää muista.
Jihaa!
Vaikken oikeastaan taukojen aikana ihan hirveästi agilityä kaipaakaan niin se kun pääsee radalle (varsinkin) tauon jälkeen on kyllä ihan supersiistiä! Meil ol nii kivaa ettei tosika!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!