Rauha maassa

Ollaan kutakuinkin jo palattu normaaliin, onpas taas kiva kun koiralla on korvat päässä!
Sain vihdoin varattua Jalille hieronta-ajan. Aika saatiin viime maanantaille. Jali pieni oli hierojalla koko ajan vähän "piippiip" (no hei tylsää kun oven takana olisi ollut toinen koira (miettikää, narttu!?!) ja en kerennyt koiraa lenkittää töiden jälkeen kunnolla jajajaja), mutta ei vierastanut ollenkaan vierasta hierojaa tai paikkaa muuten.
Ei ollut kuulema mitenkään ihan hirveän tukossa, etupäästä löytyi enemmän huomautettavaa kuin takapäästä. Jali käsiteltiin vielä laserilla läpi hieronnan lisäksi ja tämä viikko ollaan otettu rennosti eikä tälläkään viikolla oltu treeneissä. (Viime viikolla oltiin, mutta se oli virhe) Vaikkei mitään hälyyttävää löytynyt niin silti minusta tuntuu, että jotain on. Oman mielenrauhani takia haluaisin päästä käyttämään tuota vielä fyssarilla/osteopaatilla, mutta täälläpäin ei tahdo oikein olla.
Näistä on liki mahdotonta saada hyvää yhteiskuvaa.
Tämä sentään on lähellä ellei tuo yksi ois elämäänsä kyllästyneen näköinen...
Nojuu, ei olla tehty siis mitään, ei tulla tekemään mitään, en ole ilmoittanut mihinkään kisoihin, eikä jotenkin taas erityisesti huvita treenatakaan mitään. Eikä olla kerettykään kun on ollut taas koeviikkoa ja muuta häslinkiä nyt tässä töitten puolesta. Lenkillä otettu jotain pientä seuraamista/käännöksiä. Ylityöstää käännöksiä ja irtoaa, pitäisi niille jotain tehdä, meinaavat nimittäin olla melko rumia nykyään. Jos vaikka silloin "joskus".

Kommentit