Kuinka fiiliksissä voi pieni ihminen olla?
Käytiin Pieksämäellä tänään meidän ensimmäisissä virallisissa toko kisoissa ja tällaisen pisterivin kanssa tultiin sieltä takaisin:
Luoksepäästävyys 10 ja paikkamakuu 10: Näitä on treenattu. Ja treenattu. Ja treenattu. Ja näköjään se treeni kannatti! Jali oli ihan mieletön! Oltiin ensimmäisessä paikkamakuuryhmässä kuudesta koirasta viidensiä. Jali piti ihan mieletöntä kontaktia siinä omaa luoksepäästävyysvuoroa odotellessa ja tuomarin tullessa viileästi heilutti häntäänsä muttei meinannutkaan nousta. Minun pieni pidättyväinen arkajalkani oli ihan superlunki ja itsevarma. Tuomari tuli iiiiihan viereen, silitteli ja höpötteli aika kauan. Lopulta poistui höpötellen Jalille "sää vaan mietit että mitä tuo tuossa vielä höpöttää, lähtis jo pois". Ja niinhän se olikin, pääasiassa piti minuun vain kontaktia ja tuumasi, että eiköhän tää jo riitä. Paikkamakuussa oli myös ihan lunkisti, vilkuili kyllä muttei ollut levoton ja luotto koiraan pysyi! Meillä oli tosi hyvä makuuryhmä, kaikki makasivat ihan rauhassa, kukaan ei noussut/vinkunut/haukkunut. Levottomampaa porukkaa oli AVO-luokassa mitä vilkuilin ennen meidän luokkaa...
Olisitte nähnyt miten hymyilin näitten jälkeen. Eipä se kehätarkastuksessakaan tuomarista välittänyt kun piti vain päästä muiden perässä kehään :)
Seuraaminen kytkettynä 9 ja taluttimetta 9: "Kyllä se seurata osaa, suorilla osuuksilla varsinkin kivaa. Täyskäännöksissä oli vähän häikkää." Jali oli hieman hajamielinen, mutta pääasiassa oikein kivasti. Ei sitä parasta seuraamista, muttei missään nimessä huonointakaan. Paikoitellen vähän minun makuun oli väljää. Ja mitä nyt täyskäännökset oli aika katastrofaalisia kun Jali ei ihan ollut hereillä, valui minun hidastaessa käännöksiin minun edelle mikä teki vasemman kautta kääntymisestä jokseenkin haastavaa ja taisi tehdä ainakin pari kertaa saksalaisen täyskäännöksen (?!) mikä vaan nauratti :D Ensimmäisen saksalaisen jälkeen hihnassa seuruussa mulla jäi hihna väärään käteen ja takaa kulkemaan ja käännöksen jälkeen kun tuli pysäytys huikkasi tuomari kesken seuruun "vaihda se hihna kulkemaan etukautta".
Tykkäsin tuomarista muutenkin ihan hirveästi, kehässä oli tosi rento meininki :)
Maahanmeno seuruun yhteydessä 9: "Voisi olla nopeampikin." Treeneissä se alkoi taas vaihteeksi tarjota maahanmenoon seisomista. Otettiin yksi onnistunut toisto ennen omaa vuoroa ja menin kehään syteen tai saveen ajatuksella. Käskytin, en varmistellut perään ja hiukanko jännitti kääntyä koiraa kohti. Mutta maassa se oli! Hidas sen maahanmeno on, mutta en ole siihen hirveästi nyt panostanut vaan lähinnä ollaan tehty erottelutreeniä.
Luoksetulo 9,5: "Tuli niin lähelle, että ohjaaja meinasi kaatua." Tää oli hauska :D Jali tuli superhyvällä draivilla ja kääntyi iiiihan kiinni kylkeen. Heiluin siinä tasapainoni kanssa ja toivoin että liikkuri pian vapauttaisi meidät. Mutta en kaatunut! :D Se ei siis varsinaisesti törmännyt vaan kääntyi vaan niin viereen että tasapaino järkkyi kun seisoin ihan jalat vierekkäin.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8: "Valui vähän perään." Niin taisi tehdä. En taaskaan varmistellut yhtään, mutta huomasin kyllä että otti vähän askeleita perään.
Estehyppy 0: "Taisit itse mokata!" Heh, niin tein. Hyppy oli korkea ("laita vaan lisää lautoja, onhan tuo yli 60cm") eikä me olla päästy treenaamaan kuin sellaista köykäistä kahden laudan estettä. Tulin lähetyksessä liian lähelle estettä. Lähti hyvin ensimmäisellä käskyllä, mutta sai ehkä pienen rimakauhun eikä hypännyt. Tai sitten oli pakko jäädä vähän haistelemaan uutta estettä, mikä on ollut meidän ongelma myöskin, mutta mielestäni tällä kertaa ei vain halunnut hypätä. Huikkasin kuulema spontaanisti "oho, Jali" ennenkuin hokasin käskyttää uudestaan hyppykäskyllä. Uudella käskyllä hyppäsi ja stoppasi hyvin, mutta tuomari tulkitsi että käskytin neljästi ja liike nollille. En ihan oikeasti huomannut noita mun hokemia mitä sitten tuomarin kanssa naureskeltiin. "Ensimmäiset kisat, se selittääkin"
Jali teki ihan hyvällä draivilla koko ajan, palkattomuuden kanssa ei mitään ongelmaa vaikka teinkin valinnan olla treenaamatta etukäteen hirveästi palkattomia suorituksia. Meidän treenit muutenkin on lähiaikoina ollut erillaista paikkamakuuta ja aktiivisuuden tarjoamista eikä niinkään tekniikkaa. Kerran liikkeiden välissä luuli että palkkaan pallolla ja sen jälkeen teki ihan "prrrrkeelee mä osaan, se palkka tänne" asenteella mikä oli huikeeta! Se teki esimerkiksi ihan sikanopeen istumaan nousuun maahanmenosta, mikä on ollut myös välillä vähän hidas ja vaatinut useamman käskyn.
Kerran jäi aika alussa tuijottamaan kauempana olevaa pulua (itsemurhapulu, jota yksi noutaja kävi suorituksensa aikana hätyyttämässä), mutta muuten oli koko ajan tekemässä mun kanssa ja vastasi hyvin kehuihin. En jännittänyt oikeastaan yhtään, varsinkin paikkamakuun jälkeen fiilis oli ihan huikee! Pieni askel ihmiskunnalle, mutta tämä yksi jännittäjä uskalsi kuin uskalsikin ylittää kisakynnyksen!
En seurannut kehässä ollenkaan pisteitä joten loppuun asti jännitin miten kävi. En oikeastaan välittänyt pisteistä muutenkaan kun tavoite oli saavutettu ja meillä oli kehässä ihan superkivaa. Kun tuomari palkintojen jaossa sanoi vain 5/11 saaneen ykköstuloksen ja että mukana on muutama nipin napin kakkostulos, alkoi hiukan kuitenkin jännittää vaikka olo ykköstuloksesta olikin aika varma. Ja niin tuli kuudes koira eikä meitä ole sanottu- viides koira- neljäs koira ja KOLMANNEKSI dalmatiankoira Jali! Me saatiin meidän ensimmäinen pysti, oli aika huikee olo :)
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen taluttimetta 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Luoksetulo 9,5
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8
Estehyppy 0
Kokonaisvaikutus 9
Tuomarina Anne Nokelainen. Eli yhteensä 165,5 pistettä ja ALO1 sijoituksella 3/11!!
Videota ei valitettavasti ole kun en halunnut paineistaa itseäni videoinnilla. Ja muutenkin jätin mainostamatta koko koetta. Pidempää sepustusta siis ihan kirjallisena.Luoksepäästävyys 10 ja paikkamakuu 10: Näitä on treenattu. Ja treenattu. Ja treenattu. Ja näköjään se treeni kannatti! Jali oli ihan mieletön! Oltiin ensimmäisessä paikkamakuuryhmässä kuudesta koirasta viidensiä. Jali piti ihan mieletöntä kontaktia siinä omaa luoksepäästävyysvuoroa odotellessa ja tuomarin tullessa viileästi heilutti häntäänsä muttei meinannutkaan nousta. Minun pieni pidättyväinen arkajalkani oli ihan superlunki ja itsevarma. Tuomari tuli iiiiihan viereen, silitteli ja höpötteli aika kauan. Lopulta poistui höpötellen Jalille "sää vaan mietit että mitä tuo tuossa vielä höpöttää, lähtis jo pois". Ja niinhän se olikin, pääasiassa piti minuun vain kontaktia ja tuumasi, että eiköhän tää jo riitä. Paikkamakuussa oli myös ihan lunkisti, vilkuili kyllä muttei ollut levoton ja luotto koiraan pysyi! Meillä oli tosi hyvä makuuryhmä, kaikki makasivat ihan rauhassa, kukaan ei noussut/vinkunut/haukkunut. Levottomampaa porukkaa oli AVO-luokassa mitä vilkuilin ennen meidän luokkaa...
Olisitte nähnyt miten hymyilin näitten jälkeen. Eipä se kehätarkastuksessakaan tuomarista välittänyt kun piti vain päästä muiden perässä kehään :)
Kuva Elli Kinnunen. Ei ole kokeesta mutta käynee kuvitukseksi :) |
Tykkäsin tuomarista muutenkin ihan hirveästi, kehässä oli tosi rento meininki :)
Maahanmeno seuruun yhteydessä 9: "Voisi olla nopeampikin." Treeneissä se alkoi taas vaihteeksi tarjota maahanmenoon seisomista. Otettiin yksi onnistunut toisto ennen omaa vuoroa ja menin kehään syteen tai saveen ajatuksella. Käskytin, en varmistellut perään ja hiukanko jännitti kääntyä koiraa kohti. Mutta maassa se oli! Hidas sen maahanmeno on, mutta en ole siihen hirveästi nyt panostanut vaan lähinnä ollaan tehty erottelutreeniä.
Luoksetulo 9,5: "Tuli niin lähelle, että ohjaaja meinasi kaatua." Tää oli hauska :D Jali tuli superhyvällä draivilla ja kääntyi iiiihan kiinni kylkeen. Heiluin siinä tasapainoni kanssa ja toivoin että liikkuri pian vapauttaisi meidät. Mutta en kaatunut! :D Se ei siis varsinaisesti törmännyt vaan kääntyi vaan niin viereen että tasapaino järkkyi kun seisoin ihan jalat vierekkäin.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8: "Valui vähän perään." Niin taisi tehdä. En taaskaan varmistellut yhtään, mutta huomasin kyllä että otti vähän askeleita perään.
Estehyppy 0: "Taisit itse mokata!" Heh, niin tein. Hyppy oli korkea ("laita vaan lisää lautoja, onhan tuo yli 60cm") eikä me olla päästy treenaamaan kuin sellaista köykäistä kahden laudan estettä. Tulin lähetyksessä liian lähelle estettä. Lähti hyvin ensimmäisellä käskyllä, mutta sai ehkä pienen rimakauhun eikä hypännyt. Tai sitten oli pakko jäädä vähän haistelemaan uutta estettä, mikä on ollut meidän ongelma myöskin, mutta mielestäni tällä kertaa ei vain halunnut hypätä. Huikkasin kuulema spontaanisti "oho, Jali" ennenkuin hokasin käskyttää uudestaan hyppykäskyllä. Uudella käskyllä hyppäsi ja stoppasi hyvin, mutta tuomari tulkitsi että käskytin neljästi ja liike nollille. En ihan oikeasti huomannut noita mun hokemia mitä sitten tuomarin kanssa naureskeltiin. "Ensimmäiset kisat, se selittääkin"
Jali teki ihan hyvällä draivilla koko ajan, palkattomuuden kanssa ei mitään ongelmaa vaikka teinkin valinnan olla treenaamatta etukäteen hirveästi palkattomia suorituksia. Meidän treenit muutenkin on lähiaikoina ollut erillaista paikkamakuuta ja aktiivisuuden tarjoamista eikä niinkään tekniikkaa. Kerran liikkeiden välissä luuli että palkkaan pallolla ja sen jälkeen teki ihan "prrrrkeelee mä osaan, se palkka tänne" asenteella mikä oli huikeeta! Se teki esimerkiksi ihan sikanopeen istumaan nousuun maahanmenosta, mikä on ollut myös välillä vähän hidas ja vaatinut useamman käskyn.
Kerran jäi aika alussa tuijottamaan kauempana olevaa pulua (itsemurhapulu, jota yksi noutaja kävi suorituksensa aikana hätyyttämässä), mutta muuten oli koko ajan tekemässä mun kanssa ja vastasi hyvin kehuihin. En jännittänyt oikeastaan yhtään, varsinkin paikkamakuun jälkeen fiilis oli ihan huikee! Pieni askel ihmiskunnalle, mutta tämä yksi jännittäjä uskalsi kuin uskalsikin ylittää kisakynnyksen!
En seurannut kehässä ollenkaan pisteitä joten loppuun asti jännitin miten kävi. En oikeastaan välittänyt pisteistä muutenkaan kun tavoite oli saavutettu ja meillä oli kehässä ihan superkivaa. Kun tuomari palkintojen jaossa sanoi vain 5/11 saaneen ykköstuloksen ja että mukana on muutama nipin napin kakkostulos, alkoi hiukan kuitenkin jännittää vaikka olo ykköstuloksesta olikin aika varma. Ja niin tuli kuudes koira eikä meitä ole sanottu- viides koira- neljäs koira ja KOLMANNEKSI dalmatiankoira Jali! Me saatiin meidän ensimmäinen pysti, oli aika huikee olo :)
Mä nään sen kipinän
--
Mitä ikinä sun unelmat onkaan
et saavuta niitä unessa koskaan
Ota ittees niskast kii
--
Tilanne haltuun
Tilanne haltuun
Älä päästä tilaisuuttas karkuun
Tilanne haltuun
Tilanne haltuun
Siihen täytyy vaan tarttuu
--
Teet taas kaikkes sen eteen
ja vaikka välillä se vaikeeks taas menee
--
Vaikeinta on itsensä voittaa
Mut loppuun asti sitkeät koittaa
--
Sun pitää vaan viedä se maaliin
Sä tiedät sen saaliin
Ja saat vielä sen haaviin
Tuo kipale soi kun lähdettiin ajelemaan kotiin päin ja se osui ja upposi sen hetkisiin fiiliksiin ihan täysillä!
Se on se fiilis mitä etsit
Onnea hienosta pisterivistä ja ykkösestä!
VastaaPoistaOnnea hyvinmenneestä kokeesta :) sitten vaan kohti uusia seikkailuja ja kokeita!
VastaaPoistaLoistavaa!! Onnea paljon, hieno suoritus!
VastaaPoistaVau!! Rutkasti onnee :)
VastaaPoistaOnnittelut!
VastaaPoistaVautai ihan huippua!
VastaaPoistaTack för alla! Kiitoskiitos, on vieläkin aika ylpee pilkullisesta :) Hirveet pohdinnat vain tässä yrittääkö keretä saada koularia ennen uusia sääntöjä vai siirtyykö uusien sääntöjeen avoon vaivaivai...
VastaaPoistaHieno aloitus, paljon onnea!
VastaaPoistaKiitos :) Tyytyväinen olen kyllä!
Poista