Fh-leiri Kuortane

Etelä-Pohjanmaan koiraklubi järjesti 4 päiväisen FH-leirin Kuortaneella 30.5.-2.6.2019. Kouluttajina Holger Palomäki ja Martti Piipponen, me oltiin Piipposen ryhmässä. Jali mukana turistikoirana kun ajattelin jos junnu ei jaksakaan treenata neljää päivää putkeen voi Jali höntsätä välillä. Tämä huoli oli kuitenkin aivan turha, junnulla ei ollut mitään probleemaa treeniputkessa!

Sielu lepää näissä maisemissa!

Ensimmäinen jälki oikea alanurkka, seuraava oikea ylä, kolmas vasen ala ja neljäs vasen ylä. Kaikki jäljet ehkä 1-2h vanhoja, yhden jäljen unohdin laittaa sovelluksen tallentamaan ja toisessa tallennus jostain syystä epäonnistui. Kännykkä ei ollut tallentaessa minulla, vikalla jäljellä puhelin esim koutsilla, joten vihreästä jäljestä voi aika hyvin katsoa minne on mm harhat tehty.

Ensimmäisenä päivänä tehtiin sellainen jälki kuin itse ollaan tehty. Tein perus laatikon, jossa toinen ja kolmas "esine" kuvassa maahan kaivetut purkit (ensimmäinen vahinkomerkkaus), lopussa oikeasti esine. Maahan piilotetuista purkeista vinkin sain Arfmanilta ja Martti sitä jo heti alkuun pohti, että onko siinä mitään ideaa. Vaara siihen että yhdistää kaivamisen esineisiin on kuulema liian suuri mahdolliseen hyötyyn nähden. Eihän se niitä tähän mennessä ole sekoittanut vaikka kaivamisen jälkeen ilmaiseekin purkit omasta aloitteestaan kuin esineet. Muilta jäljiltä jätettiin maahan piilotetut esineet kokonaan pois eikä se koiran jäljestystä huonontanut. Luulen että pidän kaivetut purkit satunnaisesti treeneissä mukana vähän motivointina ja vaihteluna, koska Waldo reagoi mun mielestä niihin hyvin (tykkää kaivaa ne innoissaan esiin). Mutta mikään joka jäljen juttu ei todellakaan tarvi olla.

Koita nyt räpeltää se hihna paikalleen...

Ja sit mennään!

Ekalla jäljellä viimeisenä olevan esineen palkkaukseen Martti myös kommentoi, että ylhäältä esineen tuijottelusta palkkojen pudottelu ei vahvista laumapalkkaa ja saattaa saada koiran kisoissa tökkimään esinettä. Halusinkin päästä testaamaan uutta palkkaustapaa seuraavalla jäljellä, joten kakkospäivän jälki oli esinetreeni. Puolet esineistä oli Martin lainaesineitä, vaan eipä tuo aiheuttanut Waldossa kummastusta. Palkkausta muutettiin siis niin, että tulen esineellä koiran eteen, palkkailen maahan ja kontaktista saa lisää. Ensimmäisillä yritti tarjoilla esineen tuijottelua (mistä saa kyllä myöskin palkata, mutta kädestä maahan), mutta sisäisti uuden systeemin hyvin nopeaa. Palkkaustapa tuntui oikeasti tosi hyvältä ja järkevältä, enemmän semmoiselta "tehdään yhdessä". Tämä oli ehkä leirin paras jälki, jäljesti hienosti ja ilmaisi varmasti! Ekalla suoralla vastatuuli, esinesuoralla myötätuuli. Ensimmäisenä ja toisena päivänä tuuli voimakkaan puuskittaisesti, vaan ei se juurikaan koiraa haitannut.

Heinä oli jokaisella pellolla enemmän tai vähemmän korkeaa. Oltiin joka päivä eri pellolla, kaikki kuitenkin heinällä, mutta pohja ja heinän pituus hieman erilaisia jokaisella pellolla. Keskityttiin myös hihnatekniikkaan, jolla saatiin koiran nenä maahan eli ajettiin vastavedolla. Ero oli huikea, sanoinkin, että en ole itse uskaltanut sitä vetää kunnolla vastaan (vaikka saman vinkin sain Arfmaniltakin) kun pelkään, että se lopettaa jäljestämisen kun motivaatio jäljelle ei ole tarpeeksi suuri eikä taistelutahto riitä. Ja höpönlöpön se mitään lopettanut vaan kiskoi vastaan, että saa jatkaa jälkeä. Se puskikin hienosti pitkän heinän läpi seuraavalle askeleelle ihan ongelmitta, ei minkään sortin "nokkimisongelmaa". Viime kesänähän jätin pitkällä heinällä treenaamisen kokonaan kun se jäljestäminen oli siellä niin huonoa. Jännä miten se ois voinu oppia siellä ajamaan jos sitä ei treenaa...

Esinejäljellä ajettiin tokavika pätkä 10m liinalla kun se ajoi niin hyvin. Alussa vähän kummaksui kun en itse edennytkään alussa, mutta sinne se meni ja ilmaisi seuraavan. Ruokaa alussa ja ihan yksittäisiä satunnaisia saattoi olla. Pelloissa oli aika paljon muurahaisia, mikä sai Waldon mässyttämään aina nameilla... Mutta tuo vastaveto toimi kyllä mielettömän hyvin. Muistelisin että saattoi ensimmäisellä jäljellä alussa vähän kummastella hihnavetoa ja ainakin kerran pysähtyi pidemmäksi aikaa ja tarjosi maahanmenoa ja VINKUI kun olisi halunnut jatkaa, mutta luuli tarvivansa luvan. Lähti itsenäisesti liikkeelle hetken miettimisen jälkeen kun ei reagoitu mitenkään eikä sen jälkeen tehnyt samallaisia "jäätymisiä".  Vedosta pyrittävä pois, mutta ainakin kymmenisen jälkeä ajetaan näin ja katsotaan sitten mitä tapahtuu kun päästää löysille/tuntumalle. Ohjaaja opetteli myös missä vaiheessa kehuu koiraa, olipahan vaikeaa (tarkemmin lopun koosteessa).

Keskittyneenä odotellaan lähtölupaa

Ja sit mentäs taas!

Kolmannen päivän jälki kulmia kun sillä on ollut vähän kulmanylitys ongelmaakin. Edellispäivän jäljelläkin taisi toisen kulman ylittää, mutta Martti totesi, että koira oli positiivisesti huolestunut jäljen hukkaamisesta ja työsti itsensä hyvin takaisin. Joka toinen loivempi kulma ja toinen terävä 90 astetta. Kulman kärjessä jarrunami. Päivä oli sateinen ja märkä heinä selkeästi häiritsi koiraa eli meno oli katkottaista kun nosteli päätään ja ravisteli, mutta siellä oli hienoja pätkiä. Ruokaa ainoastaan kulmien jälkeen 5 askeleen jälkeen läjä, jotta voi rauhassa kehua koiraa kulmasta. Olisi voinut olla enemmänkin kun oli selkeästi inhottavaa märän takia, mutta toisaalta oon ihan supertyytyväinen miten työsti pää alhaalla ilman ruokaakin vaikka vähän se märkä häiritsikin. Kun pää nousi tai yritti rynniä pää ylhäällä pysähdyttiin ja oli hienoa miten koirasta näki kuinka sen aivot raksutti, että pakko tässä on pää laittaa alas jos edetä haluaa. Missään vaiheessa se ei luovuttanut! Ja oisitte kuullu sen nenän tuhinan! Kulmissa ei ollut mitään ongelmaa ja esineellä ei epäröinyt maahanmenoa märkään maahan pätkääkään. Tai taisi se vikalla kulmalla yrittää rynniä namikasalle kun oli jo oppinut, että siellä sellainen odottaa vaan eipäs päässytkään! Hyvin opettavaista koiralle tämäkin! Kyllä oli surkean näköinen koira jäljen jälkeen kun koko pää aivan litimärkänä. Tämä oli kunnon taistelujälki, erittäin hyvä treeni! Lisää sadejälkiä vaan treeniin. Niin ja kulmissa, kuvittele, että koira tikkarin pää ja sinä tikun nokassa kuljet hihna suorassa koiran mukana samaa tahtia kun koira kääntyy.

Märkää oli, mutta voisin tulla uuestaan?

Viimeinen jälki kulmia ja kaaria. Ja Martti teki lisäksi tuoreita harhoja Waldon ajaessa. Kulmissa ja kaarissa ei mitään ongelmaa, ajoi tosi keskittyneesti ja selkeästi oli kivempi kun ei ollut niin märkää eikä tarvinnut niin päätä nostella. Tarkkana jälkeä tehdessä, että kaaripätkille lähtökulma 90 astetta (kaaren halkaisija oli vain noin 4m). Jälki tuntui tosi sujuvalta ja prosessoi äärimmäisen hyvin esim harhat. Ensimmäisen tarkisti pään käännöllä, muihin ei tainnut reagoida. Ei haitannut vaikka harha tuli hyvin loivasti/samansuuntasesti jälkeen nähden, ei vaihtanut pois omasta. Ei haitannut vaikka Martti seisoi aivan jäljen vieressä. Ei haitannut vaikka Martti teki yhteen kulmaan "vastakulman". Ei se silmillä tosiaan jäljestä, siinäkin olisi ollut helppo jatkaa vaan suoraan Martin tekemää harhaa pitkin pitkässä heinässä. Unohdin aivan takasuoran esineen ja ihmettelin mitä se koira oikein tekee, esinehän siellä. Hieno jälki oli tämäkin kuten kaikki muutkin.

Paljon asiaa ja ajatuksia tuli jokaiselta jäljeltä, äärimmäisen onnistunut leiri siis! Kuulema pidempiä jälkiä vaan ja haastetta saa olla ja suunnittele treenit! Aina pitää olla joku asia, jota treenaa ja kirjata joka treenistä ylös. Oon kirjannu kännykkäsovellukseen jotain pientä aina kyllä ja se tallentaa esim säätilaa, mutta taidampa siirtyä myös vanhanaikaisesti vihkoon kun helpompi palata vanhoihin jälkiin ja merkitä esim namikohdat jäljelle. Martin sanoin ahkeraa treeniä kesä ja loppukesästä kokeeseen... Oli kyllä kiva nähdä erilaisten koirien työskentelyä ja jo kisaavien koirien työskentelyä ja ei me kaukana kyllä tosiaan olla! Löysälle kun ei nostele enää ollenkaan päätään ja pitkän liinan kanssa treeniä ja tyhjää paalua ja esineillä laumaa ja ilmottautumista ja jäljen lopettamisrutiinit, muuten palaset kyllä hiljalleen kasassa... Hauska muuten että Arfman oli sitä mieltä, että lyhyitä purkkijälkiä ja motivaation kasvattamista, mutta Waldo olikin siellä koulutuksessa selkeästi epävarmempi. Uskaltaisin sanoa, että ei sillä jälkimotivaatiota puutu, ei se muuten ois jälkiä vetänyt nenä maassa voimakkaalla vedolla! Ihan huippuja nää leirit kun kouluttaja näkee koiran oikeasti useamman päivän ajan ja saa varmasti paremman kuvan koiran osaamisesta. Oon ihan mielettömän tyytyväinen Waldon asenteeseen koko leirin ajan, se työskenteli joka jäljellä hienon keskittyneesti häntä pystyssä!

Ja sitten muistiin satunnaisia tarttuneita ajatuksia. Nää on tosiaan sellasia mun ja Martin ajatusten sekamelskaa ja mun tulkintoja kun ei enää muista mikä tuli suoraa Martin suusta ja mikä on omassa päässä hautuneita jatkoajatuksia :D Kouluttaja oli hyvä ja perusteli hyvin miksi jotain tehdään ja sain kyllä niin paljon ajatuksia, että suurinta osaa en varmaan enää muista kirjata edes ylös kun unohdin leirille muistiinpanovälineet...

• Toista uutta asiaa muutaman kerran putkeen, pidä tauko ja palaa myöhemmin
• ethän opeta vaikka uutta tottisliikettäkään yhden treenin aikana!
• Jos asia tuntuu koirasta aluksi vaikealta, täytyy sitä treenata, jotta koira voi sen oppia
• Älä mene mukaan koiran epävarmuuteen. 
• Ei pidä pelätä epäonnistumisia, odotetaan että koira ratkoo, ohjaaja passiivisena vieressä, ainoastaan liinalla estää jos koira valitsee väärin
• Treeneissä aina joku asia jota treenataan, ei vain tehdä jälkeä jäljen takia
• Kun koira ilmaisee, tule esineille reilusti koiran edestä (osin jäljen päältä) --> koira suoristuu kun odottaa ohjaajan tuloa edestäpäin
• Pikkuhiljaa siirrä omaa sijaintia lähemmäs 45 asteen kulmaan koiran sivulle, josta kokeessakin poimitaan esine
• Palkkaa esineellä kontaktista (laumapalkka). Jos nami tippuu ns. taivaalta, ohjaajan rooli on hyvin vähäinen, kokeessakin käytössä vain laumapalkka. Palkka siis kädestä maahan tassujen väliin
• Voit myös treenata ottamalla esineen, näyttämällä "tuomarille", mutta laittamallakin sen takaisin ja palkata kun koira rauhallinen. Tai ottaa esineen, nostaa liinan, mutta laskeakin se takaisin maahan ja palkata koira.
• Jälki on paloja esineeltä esineelle. Rauhoita koira esineelle, palkkaile rauhassa treeneissä niin ettei koiralla ole esineellä ajatus ainoastaan päästä jatkamaan (syö jatksamista pitkällä jäljellä). Kun esineellä otetaan aikaa, pitkä jälki onkin lyhyempiä pätkiä esineeltä esineelle (esineeltä ei ole kiire jatkaa äkkiä eteenpäin!)
• Kun rauhassa keskittyneenä odottaa lupaa jatkaa (ei nyi, ei ole jännittynyt), päästetään jäljelle

• Voimakas hihnalla vastaanveto --> koira vetää vastaan maahan 
• sama kuin vetäisit koiraa pois hyvältä hajulta -->koira kinnaa enemmän vastaan päästääkseen hajulle
• Kun vedolla hyvä, aja löysillä, voit nyppäämällä (ei vedetä koiraa taaksepäin ja keskeytetä koiran jäljestystä vaan pieni lyhyt nypäytys) antaa palautetta ja kokeessa lisätä huomaamattomasti hihnaan pientä painetta esim ennen oletettua esinettä/kulmaa tai jos muuten vaikuttaa siltä että koira tarvii "kaasua" tai tukea
• Et voi ajaa koko pitkää fh-kisajälkeä voimakkaalla hihnavedolla, fyysisestikin koiralle raskasta ja aiheuttaa koiraan painetta --> pyrittävä ajamaan löysemmällä liinalla lopulta ja hihnan kiristäminen (sormituntumalla) on keino puuttua koiran työskentelyyn kokeessa

• Kulmia voi tehdä esim vahvistamalla niissä askellusta reilusti, tekemällä suhusuhu kaaren, pienen ruudun kulmaan
• Kehu vaikeuksien jälkeen vasta kun koira edennyt kunnolla muutaman metrin --> vahvista sitä mitä pitääkin, jos kehut häröilyn jälkeen heti kun koira esim laskee kuonon maahan vahvistat edeltävää eli sitä hölmöilyä
• Välillä hyvä tehdä haastavia jälkiä, jotta saa koiran huolestuneeksi ja epävarmaksi jäljestä --> saa itsevarmuutta kun selvittää!

Ihan huikean koukuttava laji!

Pellolla pellolla

Kesäkausi tarkoittaa peltojälkikauden aloitusta! Waldo onkin käynyt ehkä keskimäärin 1-2 kertaa viikossa jäljellä. Tällä kaudella ongelmia tuottanut erityisesti pitkäksi valuvat kulmat ja sekoileva ohjaaja. Todennäköisesti osin itse aiheutettu ongelma, en pellosta näe missä kulma tarkalleen on ja olen puhelimen sovelluksen perusteella arponut. Näin en ole pystynyt kulmissa ohjata ja olen osin itsekin painostanut koiraa kulman yli. Hyvin se työstää itsensä lopulta takaisin, ei siinä mitään, mutta ylitetyt kulmat on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus.

Käytiin Maria Arfmanin peltojälkiviikonlopussa hakemassa ajatuksia. Pellot olivat mullalla, mikä oli Waldolle uusi alusta. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta +25 astetta ja kuivahkot pellot, joten sai olla tyytyväinen koiran työskentelyyn! Ensimmäinen jälki suoraa ja kulmia, namitin aika vahvasti kun en yhtään tiennyt mitä uudella pohjalla odottaa ja kun monella edeltävällä koiralla tuntui olevan ongelmia. Koulutusta edeltävällä jäljellä vähän hermostuin koiraan kun taas hukkasi kulman ja lähti työstämään sitä nokka ilmassa harhaillen ja tämä vähän näkyi koirassa. Pohja ei tuottanut juuri ongelmaa, mutta Wallu pysähteli tuijottelemaan mua ja meinasi käydä tervehtimässä muita jne. Oli siis vähän epävarma ja kyseli minulta varmistusta. Yksi kulma tutusti yli, mutta nyt näin missä kulma menee enkä päästänyt liian pitkälle. Koiran takajalat pitäisi jäädä jäljen päälle ja jos siitä etenee niin estetään/ohjataan. Muuten työsti kivasti ja siellä oli ihan hyviäkin kulmia! Maria tuumasi, että tarvitsee lisää itsevarmuutta ja aktiivisuutta ja lähdettiin sitä hakemaan maahan piilotetuilla purkeilla. Waldo kun ei pintaruuasta oikein välitä, syö kyllä, mutta se ei oo Wallulle "se juttu". Eli pintaruokaa voi hyvinkin vähentää (tarviiko ollenkaan?)  ja aktiivisuutta maahan haetaan piilotetuilla namipurkeilla.

Tehtiin tätä ekana päivänä ja seuraavana ja toimi tosi kivasti! Huomasin itsekin miten koira tuntui suuntaavan paremmin maata kohti ja purkeilla jäi innoissaan kaivamaan niitä esiin. (Kaivaminen on haluttua aktiivisuutta maata kohden!) Hiljalleen siirtää tämän purkkimotivaation esineisiin, jäi tosin vähän epäselväksi että miten tarkalleen. Teki tosi tarkkaa työtä varsinkin tää toisen päivän jälki vaikka nameja ei ollut juuri muualla paitsi purkeilla. Askeltyöskentelyn se siis todellakin osaa, nyt haetaan sinne vain vähän lisää sitä aktiivisuutta ja itsevarmuutta. Harmi kun omat lupapellot on rehupeltoja niin tuo esineiden kaivaminen ei oo niin helppo juttu mitä mullalla... Oon saanu tän purkkivinkin muistaakseni aiemminkin, mutta en oo kokeillu koska mulla ei oo sopivia purkkeja enkä tienny kuinka rehupellolla toteutan. Nyt kun oikeesti näki miten ne purkit vaikutti koiran työskentelyyn niin ehdottomasti treeneihin mukaan! Ihana pohja tuo multa, niin helppo ois työstää tekniikkajuttuja mullalla, esim niitä kulmia.

Pullelle ei toisena päivänä tehty toista jälkeä kun ei mitään järkeä kun oli niin hyvä, joten Jali pääsi tekemään ympyrän. Jalille mieluummin kuulema suoraa namitettuna. Pentujälkiä, mutta pidempiä. Sen peltojälkeily on vähän ollut luokkaa "jaksanko tätäkin sille lähteä tekemään". Se on muutaman hassun päässyt jäljestämään Waldon treenien yhteydessä, mutta oon kuitenki niin kilpailuhenkinen etten tiiä jaksanko sille lähteä alkeita opettamaan "turhaan" kun Jalin ikä saattaa alkaa hiljalleen tulla vastaan. Voishan sitä aktivointimielessä ja kun ei tartte tolle junnulle enää nii nameja kylvää nii kyllähän sitä nyt samalla yhen alkeisjäljenki tekis. Täytyy pohtia. Harmi kun en aiemmin lajista oo innostunu!

Wallun seuruukin on ottanut askeleen eteenpäin ja on aika kivan tuntusta. Oon ollu tosi laiska treenaamaan tottista vaikka ehdottomasti pitäis jos joskus tuolle mm BH:n haluaa tehä... Jali on treenannut rallyn käännöksiä ja ne alkaa olla jo siinä mallissa että tarjoilee niitä vähän turhankin usein. Eli ollaan siinä vaiheessa kun pitäisi erottelua alkaa tekemään kun haluaisi tehdä normaalitkin täyskäännökset puolenvaihtokäännöksinä. Sen asenne on ollu taas hyvä, sillä oli pieni evvk-kausi treenaamisen suhteen.

Pojat kävi joku aika sitten myös Jaana-Kaisan käsittelyssä. Jali oli hyvässä kunnossa ja ensimmäistä kertaa vaikutti siltä, että lähestulkoon nukahtaa käsittelyyn. Waldon vuoron aikana se yritti tunkea itsensä takaisin käsiteltäväksi Jaana-Kaisan syliin eli ei se ilmeisesti tosiaan hirveän epämiellyttävää ollut. Waldokin osasi olla hienosti käsiteltävänä, mutta Wallulta löytyi yllättäin lantionseudulta kipukohta, reagoi siis ihan vinkasemalla. Ero oli huomattava kun ennen käsittelyä pyöristi lantion seutua ja käsittelyn jälkeen oli taas ihan suora. Jännä miten oma silmä tottuu enkä ollut huomannu asiaa ennenkuin Jaana-Kaisa huomautti. Yritin mielessäni ajoittaa että osuiko Waldon seuraamisen paraneminen yhteen tän käsittelyn kans, mutta en oo ihan varma. En yhtään yllättyis vaikka olisikin auttanut asiaan, tuskin se seuraaminen on mukavalta tuntunut jos kroppa on lukossa.

Kaks vee!

Waldo täytti 14.5. jo kaksi vuotta!

Iiris Harjun rallykoulutus (vol2)

Iiris Harjun koulutuksesta viime kisojen jälkeen mieleenjäänyttä. Mulla ei ollu nyt muistiinpanovälineitä mukana (virhe!) niin mennään muistin varassa ja muutenkin mun omilla tulkinnoilla ja ymmärryksellä. Edelleen tykkään Iiriksestä, selkeitä vinkkejä ja perustelee miksi asia kannattaa tehdä niinkuin neuvoo. Plus kun kyse tuomarista saa samalla paljon sellaisia "älä tee näin" vinkkejä ja yleisimpiä virheitä tuomarin näkökulmasta. Ihan huippua!

Waldo teki takapäänkäyttöä liikkeessä (180, 270, 360) avoa ajatellen. Iiris ensin tuumasi että mites paikallaan käännökset ja mä naureskelin että ei niissä oo ongelmaa. Waldon mielestä paikallaan tehdyt käännökset (istumisesta istumiseen) on eri asia kuin liikkeessä tehdyt eikä yhdistä ollenkaan sitä takapäänkäyttöä liikkeeseen. Paikallaan kääntymiset on Waldolle ihan piece of cake. Liikkeessä tulee koko ajan noin 15cm jäljessä ja jättää lopun takapäänkäytön tekemättä. Iiris tuumasi että oon siitä koiraa palkannu ja Waldon mielestä se on se tehtävä. Ja oikeassahan tuo, en mä sitä oo vaatinu käännöksen jälkeen suoristamaan itteään loppuun ja Pullehan menee sieltä mistä aita matalin ja mitä oon palkannu (mistä itelle myös notetoself, tän kans ei "säälipalkkaa" kun seuraamisessa palauttaa kontaktin vaan ohotellaan ja otetaan uusiks). Eli takapäänkäyttöä, ei istumisesta istumiseen vaan ehdottomasti seisomisen kautta. Ensin laajempaa ympyrää ja sitten tiukentaa (ei voi tehdä 360 ennenkuin 270 onnistuu, jota ei ennenkuin 180 onnistuu...). Naksuttimella tarkentaa koiralle sen hetken kun käyttää takapäätä kunnolla. Ja tekee alkuun hitaasti että koira pysyy mukana. Ihan kun oisin näitä samoja neuvoja kuullut ennenkin 😅 Tosin Waldolla tuntuu nyt vähän naksahtaneen seuraamisen kans ja ne käännöksetkään ei aina aiheuta koirassa "wtf" reaktiota eli kyllä ne sieltä treenillä tulee.

Jali teki puolenvaihtokäännöksiä. Kaikki muut aika jees paitsi molemmat oikeaan koira vasemmalla ja molemmat vasempaan koira oikealla. Näissä vaan mulle ollu epäselvää se oikea liikerata eli lihasmuistiin ohjaajalle ja reiluilla avuilla alkuun koiralle ja hitaasti. Kyllä ne sieltä tulee luontevammin kun olen niitä pyöritellyt! Painotti näissä ohjaajan käännöksiä paikallaan, ei saa kaartaa kun mestarissa ollaan! Ja tässäkin tarkkana että koira tekee käännökset takapäällä loppuun asti.

Muitten treeneistä mieleenjäänyttä:

Pyörähdys

• Treenaa kolmella tavalla

1. Itse paikoillaan, pyörähdys-käsky, koira tulee pyörähdyksen jälkeen perusasentoon
2. Itse paikoillaan, pyörähdys-käsky, ota pari askelta eteenpäin, koira perusasentoon
3. Ota pari askelta eteenpäin, pyörähdys-käsky, pysähdy, koira perusasentoon

• Miksi? Koira oppii, että pyörähdyksen jälkeen loppuasento perusasento/sivulle tulo. Tiiviit pyörähdykset ja tehtävä koiralle selkeä (ei pyörähdyksen jälkeen jää haahuilemaan ja kirimään ohjaajaa kiinni, ei tee laajoja kaarteita)

Liikkeestä kutsu-kylttiä edeltävät kyltit

• Jos koira ei löydä merkille, älä turhaan jankkaa (paitsi jos koiralle tehtävän onnistumistodennäköisyys suuri ja nyt vaan sattui tekemään jotain omia).
• Pysäytä koira johonkin (kutsu vaikka perusasentoon ja jätä siihen), jotta voit suorittaa Liikkeestä kutsu koira-kyltin ilman virheitä jos merkki ei onnistu (et saa -10 molemmilta kylteiltä)
• Sama jos edeltävänä liikkeestä istu, suoritusalue jatkuu poikkeuksellisesti noin seuraavan kyltin suoritusalueelle asti, joten jos koira ei istunutkaan, on mahdollista uusia vaikka kyltti ohitettu

Puolenvaihto käännökset

• Samat käskyt kuin pyörähdyksiin molemmilla puolilla
• Käskytä kääntyessä pyörähdyskäskyllä + seuruupuolen käsky

Kylteille asennoituminen

• Linjaa isolle koiralle tilaa! Jos ollaan liian kaukana kyltistä virheitä vain -1 (näitä ei kuulema tapahdu juuri koskaan)
• Kun tuntuu, että olet liian kaukana, olet usein juuri hyvällä paikalla
• Riittää, että jompi kumpi käy jossain vaiheessa kyltin suoritusta kylttialueella! Suoritusalue noin 0,5m kyltistä.
• Eteentulo kylteissä kannattaa jäädä reilusti kyltin eteen, koira kylttialueella kun tulee eteen ja hyvin tilaa esim tulla oikealle takaisin perusasentoon ilman että kyltti edessä
• Treenaa ahtailla kylttiväleillä -> kisapituudet tuntuukin pitkiltä ja tila riittävältä

Tehtäville tuleminen

• Kerro koiralle askel-pari ennen kylttiä mitä tehdään. Erityisesti käännökset, käskytä koiraa seuruukäskyllä -> tiivistää käännöksiä kun koira tietää mitä tekee.
• Reilu kertoa koiralle muutenkin että "nyt kohta jotain tapahtuu"

Muuta 

• Koiralla radan alussa tietty määrä energiaa, joka kuluu radan aikana (vire laskee). Haluatko kuluttaa tätä energiaa radalla jonkun asian jankkaamiseen? (Esim koira ei löydä merkille, käskytät ja käskytät vaikka koiralla ei ole hajuakaan mitä tehdä)
• Älä katso houkutuksessa houkutuksia, ohjaat vain koiran kiinnittämään niihin huomiota

Rallytokokisat Ilmajoki

Wallun kanssa toinen ALOHYV Ilmajoelta. Tuomarina Iiris Harju.

Ratahan oli tosi simppeli, mutta alku kovin seuruupainoitteinen. Waldon kans edelleen vähän haussa nuo pitkät seuraamispätkät, ne on Pullesta kovin tylsiä eikä se tykkää juuri käännöksistäkään. Pysäytyskyltit on Wallun juttu 😅 Kävin Waldon kans hallissa kun tultiin kisapaikalle, ja tuntu siltä että tänään ei kiinnosta... Rataantutustumisen jälkeen menin kunnon kävelylle ja kun palasin hallille oli ehkä 3 koiraa ennen meitä. Temputtelin siinä perusasentoa ja nopeita palkkoja seuruusta, laitoin koiran paikkamakuulle johon paikoin palkkailin ja odotin omaa vuoroa. Ja tämä toimi hyvin, Waldo tarjoili aktiivista kontaktia ja omalle vuorolle siirryttiin hienossa seuruussa!

Radan alusta ei juurikaan muistikuvaa muuta kuin että se tuli nykyiseen tasoon nähden tosi kivassa seuruussa ja kontaktissa! Ei ollenkaan sellanen matkalaukku kuin viime kisoissa!
6 kyltillä tuli napakasti ja varmasti suoraa eteen. Mietin jo siinä ekalla kerralla että tulkitseeko mun askelluksen vihjeeksi. Harmi kun ei tällä kertaa tullut videota! Toisella kerralla sama, tuli hyvin itsevarmasti eteen 😅 Käskytin siitä sivulle ja kehuin ennenkuin ilmoitin uusinnasta. Uusintaan kävellessä Pulle hyppi mun päälle, mikä on tälle Herra Tosikolle äärimmäisen hyvä juttu ja kertoi tosiaan siitä että fiilis oli koirallakin hyvä 😄 Kolmannella yrityksellä annoin reilun käsiavun. Tästä 2*-3p UUSI.

Kasikyltillä kun olisi saanut luvan kanssa tulla eteen niin sähläsi jotain omiaan ja istui lopulta peppu sojottaen suoraa oikealle... Uusinnat käytetty, joten aattelin että se oli varma -10 jo se. En oo varma miksen istuttanut enää perusasentoon vaan jatkettiin suoraan. Osin varmaan kun aattelin et se oli kymppi jo ja osin ehkä unohdinkin? Tästä -10p (istuminen puuttui). Jäi mietityttämään että mitä se ois ollu jos olisin sen perusasentoon ottanut, olisi ehkä pitänyt kysyä vaikkei sillä mitään väliä ole 😄 Muoks. Kysyin seuraavan päivän koulutuksessa ja tästä ois tullu ehkä -3tvä ja -1vino virheitä jos oisin ottanut sen perusasentoon. Eli koiralle radalta 90p jos ohjaaja ois ollu kartalla 😁

Tuloksena siis ALOHYV 84p/100p. "Ihanasti kannustettu, oikein sujuva suoritus". Meillä oli hurjan kivaa kehässä, mä hymyilin koko radan ajan kun Wallukin oli niin messissä!

 

Olin omien kisojen jälkeen talkoissa ylemmissä luokissa. Siinä toisten ratoja seuratessa pisti silmään muutama ikävä juttu. Moni alkoi jankata radalla jotain tehtävää joka ei heti onnistunu vaikka koirasta näki ettei sillä ollu hajuakaan mitä ohjaaja pyytää. Ja sit jankattiin ja jankattiin ja ihmeteltiin kun koira pyörii tyhjää kysymysmerkki pään päällä. Ja suurin osa koirista yritti ymmärtää ja tarjosi kaikennäköistä osaamaansa. Tämä koski erityisesti merkkiä. Note to self. Opeta koira ensin bongaamaan merkki ennekuin lähetät merkille...

Oli myös näitä joista niiiin näki sen pettymyksen kun joku ei radalla onnistunut ja sitä jopa vähän purettiin koiraan (käskytys muuttui tiukemmaksi, meno jäykemmäksi, koiraa ei kehuttu, radan jälkeen koira äkkiä kiinni ja pois) ja teki niin pahaa katsoa näitä kun koira kuitenkin yritti parhaansa. Kyllä itseäkin välillä harmittaa ja turhauttaa koirien kans, mutta erityisesti kisoista haluan että koiralle jää hyvä fiilis, tuli virheitä tai ei!

Mutta mieleen jäi kyllä monta ihan huikeetakin suoritusta jossa koiraa tsempataan ja kannustetaan, ohjaaja hymyilee ja kiittää koiraa eikä pura epäonnistumisia ja harmituksia koiraan ja molemmat tekee yhdessä rataa. Kunpa kaikki muistais ettei ne tulokset oo se tärkein juttu vaan harrastamisen pitäis olla molemmista kivaa...

Wallun kisadebyytti

Waldo aloitti kisauransa 26.1. Kauhavan kisoissa tuomarina Jaana Karppinen. Ei ollut tarkoitus vielä näihin kisoihin osallistua, muttakun jatkuvasti huudeltiin, että kisoihin vielä sopii, niin sorruin ja laitoin ilmon menemään.

Rata ei ollut mahdoton, mutta aavistelin jo etukäteen että pitkät seuruupätkät ja käännökset ei meiltä vielä suju. Waldo oli radan alussa vähän pihalla, mitä me oikeen tultiin tekemään. Minä sorruin ihme apuihin ja hihkumisiin, uuden koiran kanssa kisaaminen meinasi vähän jännittää. Loppurata oli onneksi jo oikeinkin kivan näköistä ja sitä mitä kuuluikin ja etukäteen vähän pelkäämäni uudet ALO kyltitkin sujui hienosti! Mutta näkeehän siitä että meiän treenit on 97% olkkaritreenejä ja seuraaminen ja kylttien välit senkin takia hukassa.

Virheitä siis 1 ja 2 kyltiltä kyltin haistelusta (voi Wallu, et sä yleensä tämmösistä häiriinny 😅) ja kolmoskyltin virhe tuli joko tuosta istumisen kautta maahan menosta tai jumittamisesta maahan kun lähdettiin liikkeelle. Veikkaan ensimmäistä. Viimeinen virhe pujottelusta vaikka olisin kyllä antanut itselleni virhettä tuosta 6 kyltin käteen hyppäämisestä. Siis en ikinä pidä vasenta kättä tolla tavalla treenatessa "apuna" ja Wallu tietty luuli että siellä on palkka 😄 Loppurata virheettä ja pujottelun jälkeen Wallukin skarppasi ja petrasi hienosti! Pisteitä siis 96p ja lopulta 3.sija 19 koirakon luokassa! "Hienot asennot ja ohjaus =)"

Tietää nyt mitä pitää treenata, hyvä siitä tulee!

Vuonna 2018

Kun instastoryyn tulee ahkerasti kuvailtua niin on kiva koota vuotta vähän ylös instastakin lunttaamalla. Pahoittelen joihinkin kollaaseihin eksyneistä tuplakuvista tai väärälle kuukaudelle lipsahtaneista kuvista.

Tammikuu

Tammikuussa ostin lumikengät ja käytiin ahkerasti lumikenkäilemässä metsissä. Jalin hännänpää aukeili pakkasessa.

Helmikuu

Helmikuussa Jali säikäytti ja karkasi jonnekin jonkun elukan perään ja kulkee siitä hyvästä nykyään lenkit jäljittimen kanssa. Ei ole tarvinnut tositilanteessa käyttää, mutta ei vara venettä kaada. Silloinen puhelin oli käyttökelvoton pakkasella, joten joutui myös sekin vaihtoon. Olin Kantoluodon seminaarissa kuuntelemassa ja tehtiin reissu Rovaniemelle.

Maaliskuu

Naapuriin muutti suunnilleen Waldon ikäinen sekarotuinen sakemanni ja pojat ihastu toisiinsa kovin. Waldo vietti aikaa pihalla odotellen millon kaveri tulee aidan taakse.

Huhtikuu

Huhtikuussa molemmilla oli kunnon karvanlähtö, varsinkin Waldo tuntui tiputtavan karvaansa. Huhtikuun puolessa välissä tein ensimmäisen peltojälkitreenin kohmeiselle nurmikolle ja aloteltiin muutenkin ulkotreenejä.

Toukokuu

Vuoden ensimmäinen koekorkkaus toukokuussa mejäkokeessa, josta helteisessä säässä taisteltiin itsellemme AVO1 tulos ja oikeus VOI-luokkaan. Kisat jäivät vuoden viimeisiksi mejäkisoiksi, eikä taidettu tehdä kuin yksi harjoitujälki tälle vuodelle jossa ensimmäistä kertaa tehtiin ongelmitta katkokulma, muutoin huonosti menneellä jäljellä. Kuuma kesä ja muutto uudelle paikkakunnalle vei intoa.

Waldo täytti toukokuussa vuoden ja jatkoi lähinnä innokkaasti peltojäljen treenailua. Treenimuistioon kirjattu 24 peltotreeniä, mutta olen varma että tuosta uupuu jokunen. Juuri muuta pultsipaltsi ei sitten treenannutkaan.

Waldo kävi luustokuvissa ja kuvat tulivat kennelliitolta vähän isku vasten kasvoja kyynärien osalta tuloksella 0/2 vaikka kuvanneen ortopedin (Jarmo Rintasalo) mukaan kyynärissä ei ollut mitään vikaa. 2 koska epäilyksenä MCD eli häikkää varislisäkkeessä. Pitkään vatvoin ja selvittelin asiaa eri asiantuntijoiden kanssa, joista enemmistö oli lopulta sitä mieltä, että turha kuluttaa rahojaan lisätutkimuksiin kun koira on oireeton eikä näiden kuvien takia kannata turhaan murehtia. Asia kuitenkin kolkuttelee jatkuvasti takaraivossa...

Kesäkuu

Kesällä käytiin ahkerasti uimassa ja kahlailemassa, mitään muuta ei juuri niillä helteillä viitsinyt edes ajatella. Lenkit painotettiin iltoihin. Kesäkuussa törmättiin lenkillä kyyhyn ja tehtiin turha käynti eläinlääkärillä kun olin varma, että Waldoa purtiin.

Heinäkuu

Heinäkuussa käytiin kannustamassa pk-SM kisoissa ja jatkettiin Seitsemisen kansallispuistoon ja sieltä Porin Yyterin koirarannalle. Tavattiin siellä Rambo dallu ja törmättiin leirintäalueella ihan sattumalta Waldon siskoon Muruun. Waldo sai tassuun haavan ja osallistui elokuussa ensimmäiseen näyttelyynsä EH:n arvoisesti.

Heinäkuussa Lapuan rallytokokisoista Jalille VOIHYV 86p TP 2.sija. Nämä kisat jääneet erityisesti mieleen, sillä Jali oli niin superhyvällä fiiliksellä ja fiilis jatkui samana päivänä MES-luokan nollakoirakkonakin.

Elokuu

Elokuussa Waldo osallistui  muutaman kerran rauniotreeneihin. Muutettiin Kauhavalta Seinäjoelle. Jalilla niskassa mysteerireikä, joka parani kuitenkin nopeaa putsailulla.

Syyskuu

Elo/syyskuun vaihteessa Jalilla oli pitkä ripulijakso, johon jouduttiin lopulta hakea apua eläinlääkäriltä. Syyskuun lopussa vatsapöpö siirtyi Waldoon, mutta hain suorilta tähän avut apteekista ja päästiin Waldon kanssa helpommalla.

Rallya kisattiin Jalin kanssa epäonnistuneesti Vöyrissä VOI0 ja huomattavasti paremmalla fiiliksellä Seinäjoella VOIHYV 93p 1.sija.

Lokakuu

Lokakuussa käytiin yöretkellä Lauhanvuoren kansallispuistossa. Waldon ihoon nousi kummallisia palluroita, jotka lopulta nokkosrokoksi tulkitsin. Eivät häirinneet koiraa ja laskivat parissa päivässä.

RTK3 koulari haettiin Jalille lokakuussa Kokkolasta niukalla 71p, mutta hyvällä fiiliksellä ja muutamalla -10p virheellä joita en edes radalla tajunnut.

Marraskuu

Marraskuussa käytiin ell Jalin pitkään vaivanneen nivusissa olevan ihottuman takia. Oikealla hoidolla parani nopeaa, ell epäili että osunut esim metsässä joku ja päässyt siitä tulehtumaan koiran nuolemisen takia.

Marraskuussa mölleiltiin Kauhavalla Jalille VOIHYV 80p TP ja 2.sija ja Waldokin pääsi mölli-aloon, josta hienosti ALOHYV 96p. Jalin hieno kisavire innoitti ilmoittamaan myös tokokisoihin, jonne pääsinkin varasijalta edellisen päivän ilmoituksella. Flunssainen omistaja ei saanut ihan koiraa parhaimmilleen, mutta haettiin kuitenkin Ilmajoelta ALO1 180p KP 1.sija. Kisattiin ahkerasti loka/marraskuussa useampi viikonloppu putkeen, mutta eipä tämä koirassa näkynyt.

Joulukuu

Joulukuussa käytiin uimassa Kauhajoella ja tutkailtiin lenkkimaastoja ja pidettiin vähän ansaittua taukoa reenailuista.

Sellainen vuosi tiivistetysti. Tälle vuodelle on jo tavoitteet omassa mielessä asetettu, ennustan aktiivista kisa- ja treenivuotta kahden koiran voimin :)

Joulutervehdys

 

HYVÄÄ JOULUA!

Pitää takoa kun rauta on kuuma

Blogia kartalle kisaraporttien muodossa!

27.10. rally-tokokisat Kokkolassa, tuomarina Heli Kelhälä. Kerrankin päätin pyytää kuvaamaan radan, yleensä en halua että kukaan kuvaa kun alan vaan jännittää enemmän.

Rata oli hyvin simppelin oloinen, ei mitään hirveää. Jali oli ihan hyvällä fiiliksellä ja alku oli aika jees. Etenkin tuo "istu, käännös vasemmalle, istu" oli aika makee.

Jo rataantutustumisessa tuskailin tuota puolenvaihtoa jalkojen välistä kun tuntui ettei askeleet osu kohdilleen ja näinhän se kisaradallakin osui väärä jalka eteen ja koira ja minä hämmennyin. Täysin minun virhe. Tästä ensimmäinen uusinta -3 UUSI.

• Spiraalissa koira oikealla pari kertaa nuuskaisi maata ja tästä -1PY. Hienosti kokosi itsensä! 
• Seuraava uusinta menee kyllä koiran piikkiin, ei oikein ollut hereillä eli kyltillä 11, 270 käännös oikeaan luuli että tehdään jotain puolenvaihtokylttiä ja jäi hengaamaan taakse -3UUSI. 
• Seuraava -10TVÄ mun piikkiin. Puolenvaihto jalkojen välistä enkä jättänyt koiralle tilaa ja kiersi kyltin. Mä googlailin jo radan jälkeen, että seuraako siitä hylky, mutta olikin "vain" -10. 
• Puhelimesta loppui talletustila eikä viimeistä -10 TVÄ virheitä videolla näy, mikä on harmi. Ja mä kun aattelin että se videolla näkyy niin en sitten kysynyt tuomarilta... Mutta siis tuplasaksalaisesta -10TVÄ (seuraamispuoli). Ja siis en ymmärrä ollenkaan, en edes tuolla selityksellä. Kuinka tuplasaksalaisesta voi saada -10TVÄ seuraamispuolesta? Kun jos se ois kyltin jälkeen tullu väärälle puolelle niin oishan se näkyny virheenä seuraavassakin kyltissä? Mulla ei oo mitään muistikuvaa, muutakuin että se oli ehkä vähän jotenkin sekava, mutta olinkin jo vähän "ihansama" fiiliksillä kun ajattelin oikeasti että saatiin jo hylky.

Tulokseksi kuitenkin täpärästi VOIHYV 71p ja RTK3! "Hienoa yhteistyötä! Ajoitus ajoittain myöhässä, koira ei ehdi toteuttaa".  Tuosta käskyn ajoituksesta on mulle aiemminkin sanottu ja on varmaan ihan oikeassakin. Muutenkin jännä nähdä omaa ohjausta videolta, sorrun kisoissa suurempiin vartalo- ja käsiapuihin mitä käytän treenatessa, pitääkin kiinnittää huomiota.

Mestariluokka kutsuu! Kyllä siitä valio vielä leivotaan! :)

-----------------------------------------------------

3.11. Epäviralliset rally-tokokisat Kauhavalla. Jalin kanssa mentiin ihan höpöhöpöfiiliksillä VOI-luokkaan. Jali olikin "hieman" ylivireessä. Lähdettiin vaan pitämään kivaa ja kivaa meillä radalla kyllä oli :D Siitäkin huolimatta, että 15 kyltillä teki niin vauhdikkaan käännöksen, että törmäsi kylttiin ja kyltti singahteli ympäriinsä. Tosi hienosti keräsi itsensä ja jatkoi rataa, mutta huomasi käytösruudussa, että selkeästi vähän varoi kylttiä eikä olisi halunnut kyltin viereen istumaan. Kerättiin silti VOIHYV 80p TP ja 2. sija. Rata oli tosiaan Fiia-Maria Kiviojan virallinen kisarata.

Waldokin pääsi korkkaamaan "kisauransa" nakki-alossa. Niin hienosti oli junnu ja suoritti niin hienosti! Palkkasin muistaakseni ainakin 2 ja 5 kyltillä, mutta ei se ois palkkaa tarvinnu. 9 kyltillä pieni fiksu talmaatti päätti että kun näillä muillakin pysähdyskylteillä ollaan tultu eteen niin minähän tulen tässäkin eteen :D Tästä siis uusinta. Maahanmenosta ei osannut lähteä suoraan seuraamaan ja jumitti maassa, tästä jouduin vähän houkutella ja -1KONTR. Ei sille oo tämmöstä opeteltu vaan nimenomaan paikallaoloa niin ei ihmekkään. Mutta niin hieno vauvakoira! Se ei oo ikinä mennyt näin pitkää pätkää, eikä oo nähny kylttejä kuin ehkä kerran, eikä silti häiriintynyt kylteistä tai tiputellut kontaktia. Toki tuin kyllä kehuilla, mutta käsimerkkiä en esim seuraamisessa käyttänyt. Odotellessa se kyllä haisteli hallissa maata jonkun verran, mutta heti kun huikkasin huomiota niin oli ihan messissä. Kyllä sen kans oikeasti voisi hiljalleen lähteä virallisiakin katselemaan! Waldolle siis ALOHYV 96p.

------------------------------------------------------

10.11. Ilmajoella tokokisoissa, tuomarina Henna Hautakoski. Vähän hetken mielijohteessa ilmotin ja kisa oli täynnä. Edellisenä iltana tuli viestiä, että peruuntumisen takia olisi paikka vapaana ja hetken emmin kun flunssassa olin maannut lähinnä sängynpohjalla, mutta noh mikäjottei! Kisapäivän aamuna ei meinannut ääntä tulla, mutta sen verran aukesi että käskyttää pystyi. Seuraavana päivänä kuulostinkin (sen mitä ääntä ulos sain pihistyä) lähinnä Paula Koivuniemeltä, jonka ääni sortuu falsettiin ja joka on laulanut 24/7 putkeen...

Mutta siis kisaan. Jalille vähän vieraampi halli, en ole varma onko koskaan hallissa käynnyt. Ei tämmöset nykyään Jalia häiritse, kyllä se tietää mitä tultiin tekemään. Ihan ei ehkä parhaassa terässä, oleskelualue hallissa oli aika ahdas ja kisa-alue oli rajattu vain aksa-aidoilla niin siinä ei pystynyt kunnolla viritellä koiraa. Sainkin vähän noottia tuomarilta kun omaa vuoroa odotellessa innostuin vähän riehakkaammin palkkaamaan Jalia namia heittämällä, että eipäs häiritä suorittavaa koiraa. Hups, anteeksi, en oikeasti tajunnut kun olin jo koiran kanssa niin omassa kuplassa enkä seurannut juurikaan kehää (muutakuin että kehässä oleva koira ei minusta vaikuttanut häiriöherkältä ja ehkä sillä sitten omakin palkkaus nousi turhan riehakkaaksi).Hengattiin siis kiltisti tämän jälkeen vaan makuussa vaikka normaalisti tykkään vähän pyöritellä perusasentoja ja ottaa nopeita palkkauksia.

Pisteitä kertyi siis

Paikkamakuu 9

Seuraaminen 9

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8

Luoksetulo 9.5

Kapulanpito 10

Kauko-ohjaus 8

Estehyppy 9,5

Kokonaisvaikutus 9

Elikkäs yhteensä ALO1 180p, KP ja 1.sija! 

Tarkemmin liikkeet läpi:

• Paikkamakuussa hitaahko maahanmeno ja vajaa istumaan nousu. Ei reagoinut muiden käskyihin ja oli paikkamakuussa niin hienosti skarppina!
• Seuraamisessa huomasi, että ohjaaja ei ihan oo kartalla näistä tokon kiemuroista. Tultiin seuraamispaikalle ja liikkuri sanoi "Liike alkaa" ja minähän omatoimisesti sitten lähdin jo eteenpäin, kun pitäisi toki vielä odottaa liikkurin käskyä :D Noh, hetken hämmennyt itselle kun tajusin oman virheeni kun liikkuri mun askeleen jälkeen huikkaa sen "liikkeelle mars" (tai mikä se nyt onkaan) komennon. Seuraamisesta taidettiin saada noottia lähinnä väljistä käännöksistä ja hitaasta perusasennosta.
• Huomasi tässä vaiheessa, että Jali oli vähän hämmentynyt, että mitä me ollaan tultu tekemään. Toki minäkään en ollut skarppina flunssasena ja Jali peilaa aika hyvin mun fiilistä. Jali varmaan odotti rally-tokorataa ja ihmetteli, että mitä se tämmönen oikein on. Ihan ymmärrettävää kun ei olla tokoa treenattu. Oli siis vähän tahmea koko ajan, mikä näkyi mm. aloituksissa. Ei ollenkaan sellanen normaalin skarppi Jali. Alkoi kyllä vähän epäilyttää, että voisi olla myös jumissakin, pitääkin varata huoltoa!
• Maahanmenossa pistevähennykset siitä kun menee maahan kuulema istumisen kautta. Käskyttäessä vilkaisin sen verran taakse, että oli maahan menossa, mutta en huomannut, että kävi istumisen kautta. Tuttu virhe kun on tossa mielentilassa.
• Luoksetulon puolikas taisi lähteä aavistuksen vinosta perusasennosta. Edelleen mun silmään hämmentynyt pilkullinen eli tuli hitaasti, vaikka toki laukalla eikä sitä ehkä muut huomanneet kun eivät tiedä mihin verrata. Tässä kisan toinen "ohjaaja skarppina" moment kun liikkurin "jätä koira" käskyn jälkeen sanon Jalille "paikka", otan askeleen ja saan jonkun ihme blackoutin että pitäiski jäädä odottamaan liikkurin käskyä lähteä liikkeellä. Pysähdyn paikoilleen ja katson liikkuria silleen "niin saanko mä mennä?"...  Ihana tuomari huikkas et otetaas alusta uusiks :D Jali pönötti koko episodin paikoillaan ja varmaan manas mielessään että mitä tuo oikein sekoilee...
• Kapulanpito 10, eipä tässä mitään ihmeellistä. Piece of cake Jalille.
• Kauko-ohjauksessa hitaat vaihdot ja vajaa istuminen. Tuttua, tuttua.
• Estehyppyä jännitin. Lähinnä mietin, että millä ihmeellä mä tän käskytän kun se ei oo tätä tehnyt ties millon viimeksi. Päädyin sitten hyppy käskyyn ja toivoin että tulee itse sivulle. Pistevähennys taisi olla taas hitusen vajaasta perusasennosta, kenottaa kuulema aavistuksen eteen vinoon.

Kohtuu tiukan tuntuinen tuomari, tai siis ei ainakaan ilmaiseksi pisteitä jaellut. Muutamassa kohtaa kommentoi, että ylemmissä luokissa olisi rokottanut enemmän, mutta että perusasennot ja asennonvaihdot kuntoon niin se on 200 pisteen koira. Enkä epäile yhtään :) Kerätään tästäkin se koulari kasaan, vähän kuumottelee joulukuussa yhdet kisat, mutta voi olla että koira ansaitsee nyt vähän kisa- ja treenitaukoa ja palataan asiaan ensi vuoden puolella.

------------------------------------------------------------------
Jali on nykyään niin luottokisakaveri! Meillä on ollu nyt tosi kiva flow koiran kanssa niin pitäähän se hyödyntää, jotenkin vaan luotto koiraan on tällä hetkellä kova :) Katsotaan josko ensi vuodelle se RTK4 (ja toivon mukaan valiotuloksiakin...) ja TK1 ja riippuen miten innostuu niin ei se TK2 olisi mahdoton myöskään. Ja himputti vihdoin se BH jos osuis sopivaa kohdalleen!