22 huhtikuuta 2012

Mätsäri

Meillä oli eilen kyllä piiitkä päivä. Hypättiin joskus kahen aikoihin bussiin kun mätsärin ilmottautuminen alkoi puoli kolmelta. Taisin aikasemmin mainita tän bussikammosta, niin mistä kammosta? Mä kerran nostamalla pakotin ton linkkaan, sisälläkin jännitettiin kun alusta olikin liikkuva, mut matka meni muuten hyvin. No, olin varautunu toistamaan saman uudestaan, mut vielä mitä! Poika hyppäs linkan sisään ku vanha tekijä eikä pelänny liikkua linkassa yhtään. Hieno poika! 
Eihän tää bussi niin pelottava paikka ollukaan
Porukkaa oli paikalla ihan mukavasti ja Jalihan meni ihan sekasin. "Äitiiii, mä haluun tonne! Kato tuolla on kivan näkönen kaveri, mä meen tervehtiin! Äitiiiiii, miks mä en pääse leikkiin!!" No joo, mitäpä muuta ois voinu olettaa kun tämmöseen joukkoon muita koiria on törmänny lähinnä vaan koirapuistossa.



Kyllä me sitte välillä maltettiin rauhottuaki, varsinkin kun vähän syrjemmällä oltiin. Muuten mentiin ihan bojoing sinne ja tänne, sai olla vahtimassa joka suuntaan, että minne tuo seuraavaks päättää pyrkiä. Herkkujen avulla maltettii hetkeks istua ja rauhottua ja niitä kyllä kuluiki sitte niin ettei kehään ollu jäljellä juuri mitään :D

Mehän odotettiin omaa kehää paikalla kauan. Tarkkaan en muista millon kehään päästiin, mutta kotona oltiin joskus kaheksan aikoihin, jouduttiin tosin bussiakin odotella n. 30min. Laskekaa siitä kauanko siis ulkosalla vietettiin... Mut olipahan kotona väsynyt koira!

Niin ja sitte ite kehään. Huonostihan se meni. Jali oli ihan tylsistyny paikalla pyörimiseen, eikä jaksanu enää kehässä keskittyä mihinkään. Samanlaista viuh sinne ja viuh tänne se oli. Hetken maltettiin seisoa paikallaan, mutta tuomari ei saanut hampaita katsoa eikä rakennetta tunnustella vaan Jali reilusti väisti. En tiiä miten noin arkajalkaili, yleensä rrrakastaa muita ihmisiä, varsinkin kun tuomarikin mukavasti leperteli. Eipä tuo keskittynyt kyllä mihinkään ja tilanne oli uusi ja outo.

Ravaaminenkaan ei mitenkään hirmu hyvin sujunut "se menee tosi nätisti kun se malttaa" oli tuomarin kommentti. Mutta kun se malttaa sen 1/3 osan ajasta niin... Kyllä se tosin nätisti ravas ku harjoteltiin (ja kyllä sen pitäis osata seistäki...), mut nyt oli selkeesti kaikkee muuta jännää. Ja toki oltais voitu harjotella enemmän. Tulos oli siis joka tapauksessa sininen nauha eikä sijotusta.



Mut ihan kiva kokemushan tää oli, täytyy ottaa uusiks enemmällä harjottelulla ku seuraava tilaisuus tulee :) Kivoja koiria oli paikalla ja pääsääntösesti mätsärit sujui ihan hyvin (lisää kehiä pyöriin samanaikasesti kiitos, että vähän sujuvammin kulkee). Erityisti jäi mieltä lämmittään kun yksi nainen tuli kehumaan Jalin rakennetta. Kuulemma sopivan jämäkkä ja näyttelyyn pitäis suunnata. Hänellä itsellään oli rhodesiankoira ja opinpahan uutta kun rhodejen rotumääritelmä kuulema perustuu dalmatialaisen määritelmään. Ovathan ne vähän samantyyppisiä koiria. Noh, virallisista näyttelyistä en tosiaan tiiä kun ei tää osaa käyttäytyä. Ehkä joskus jos toi vähän viisastuu (vaikka kattonu oon kyllä näyttelyitä mihin vois ilmottautua ku vaan uskaltais...)


 Yks nainen tuli myös silitteleen ja leperteli Jalille, että voi ku sulla on surulliset silmät. Meiän Jaliko surullisen näkönen:
Nojoo myönnetään, kyllä tuo välillä ehkä vähän surumielisen näkönen on, varsinkin väsyneenä kun vähän silmäluomet lurpattaa. Mut huvitti silti :)

1 kommentti:

  1. http://www.yabbers.com/remmi/index.php?mforum=remmi

    käyppäs liittymässä, se on jyväskyläläisten koiraharrastajien keskustelupalsta.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!