Agiraportti

Tuttuun tapaan torstain agiraportti.

Jali kyllä rrrrrakastaa agilityä, se on aina ihan mielettömän innoissaan kun hallille tullaan ja on koko ajan, että joko tehään, saanko mä mennä, kai nyt on mun vuoro?! Mikä on kyllä hyvinkin rasittavaa välillä, se kun kyttäilee muitten suorituksia ja ois aina iteki menossa (mäki haluuuuuuuun!!!). Se on kans alkanu välillä hyppiä mua vasten (ja kouluttajia vasten...) kun on niin innoissaan ja vaatii sitä tekemistä. Nätisti se on vaan jos mä temputan sitä tai muuten keksin sille jotain muuta ajateltavaa, mut heti ku mä hetkeks herpaannun niin saan melkein raahautua koiran perässä jonneki jossa tapahtuu. Mä kateellisena kattelen muita koiria ku tuntuu, että ne osaa nätisti oottaa omaa vuoroaan ja istua tapittavat onnellisena omistajiaan. Jali on vähän, hmm, keskittymiskyvytön välillä...

A-este ja rengas: Ekaa kertaa A-estettä eikä mitään suurempia ongelmia. Ainoa vaan, että vähän turhan nopeaa ois tulossa sieltä alas niin ei meinannu kontaktille jäädä. Muuten meni ihan hyvin kyllä. Rengas meni tällä kertaa myös paremmin (oli tuttu kouluttaja), kerran hyppäs ihan täydellisesti oikeesta välistä eikä ees meinannu yrittää muista väleistä! Se tosin tais olla vahinko, koska seuraavalla toistolla piti taas yrittää päästä muistakin väleistä :D













Pituus ja puomi: Pituus oli myös uus juttu, mutta tässäkään ei ollu mitään ongelmaa. Ei yrittäny kiertää vaan hyppäs joka kerta yli vaikka olikin irti. Mutta rontti meinas koko ajan varastaa lähdössä (istui siis paikoillaan) ennen käskyä. Ja mä kun oon luullu, että meiän paikallaolo ois ihan hyvä, mutta ilmeisesti halu namikupille on niin kova, ettei malteta oottaa. Hirveetä nykimistä se paikallaan istuminen ja pari kertaa varastikin kupille. Hyvin kätevä, että toisessa päässä on joku joka estää sen, ettei koira saa väärästä toiminnasta palkintoa. Noh, ainaki se irtoo namikupille tosi hyvin :D

Puomissa (edelleen madallettu) oli ekalla toistolla vähän kontaktille jäämisen kans taas ongelmia, mutta saatiin me ihan kivojakin toistoja. jopa niin että ne molemmat takatassut jäi sinne kontaktille. Ei mitään arkailuongelmia, puomi on ihan kiva este nykyään.

Kepit ja keinu: Pujottelu muuten ok, mutta eka väli tuottaa vaikeuksia. Me mennään edelleen hihnassa kun joutuu vähän ohjata alkuun ja meinaa välillä hypätä ohjureista yli. Mut into kepeille (tai sinne namikupille) on kyllä ihan valtava!

Keinu meni huomattavasti paremmin kuin viimeksi. Se yllätti mut ja meni ekalla toistolla vauhdilla keinulle (luulee puomiksi?), mutta heti kun aletaan laskea keinua alas alkaa jäykistellä. Mutta ei se keinu sille vissiin ihan hirveä kammotus oo kun seuraavillakin toistoilla meni hirveellä vauhdilla keinulle. Ja loppujen lopuks ei ees jäykistelly yhtään niin paljon ko ekalla kerralla vaan vikalla toistolla se häntäkin jo vähän uskalsi sieltä jalkojen välistä liikkua! Hieno poika! Alastulon kontaktille jää keinussa yllättävän hyvin eikä sieltä oo ollenkaan niin kiire pois. Muutaman kerran hyppäs kyllä ylöstulon kontaktit yli/lähti kiipeämään keinua sivusta, pitää siihen vähän kiinnittää huomiota.


Loppuun vielä:
Kun luulet olevasi koiraa viisaampi...
Jali on mestari poimimaan kelluvat raksut veden päältä juomatta pisaraakaan, se varmaan siivilöi ne viimeisetki vesipisarat hampaiden välistä poimiessaan niitä raksuja. Ei siis toimi.

Mä tein empiirisen tutkimuksen ja huomasin, että juusto ei kellu. Ai että mä oon nero, ei muutakun juustopaloja juomakuppiin ja koira niitä kalastamaan. Tottakai se juo ne vedet siitä pinnalta pois, että pääsee juustoon käsiks. Vähän ajan päästä alkoi juomakupilta kuulua epämäärästä kurlutusta. Ja siellähän se koira sukelsi onnistuneesti niitä juustopaloja sieltä kupin pohjalta
...olet useimmiten väärässä

Kommentit