Käännös vasempaan, mars!

Tänään tokoiltiin taas. Paikalla oli vain kaksi muuta koiraa meidän lisäksi, joten saatiin oikeastaan yksityisopastusta :) Ei ollu haukkuvia koiriakaan häiritsemässä, joten Jali teki tosi hyvällä fiiliksellä ja hyvällä vireellä!

Kuvituksena random syksykuvia. Super nätti syksy ollut kyllä :)

Saatiin ennen treenejä iso sakemannisekoitus(?) päälle juuri kun Jali hyppäs alas autosta. Huomasin koiran kyllä kauempana, mutta en huomannut, että koira olikin flexissä ja siitähän se ampaisi rähisten Jalin päälle. Tosi äkkiä oli tilanne ohi, sain ängettyä jalkani väliin eikä kellekään käyny mitenkään. Ensin odotin, että koiran hihna loppuis, mutta eipä se flexi tosiaan heti lopu kesken. Jarraavan flexin ääni ei muuten oo mitenkään mukava siinä vaiheessa kun iso koira on tulossa kohti ja se jarru siinä flexissä on tosiaan yhtä tyhjän kanssa kun +30kg massaa päättää rynniä eteenpäin. Eniten tais tilanteesta kuitenkin säikähtää flexin toisessa päässä oleva vanha mies, jolle tilanne tais tulla aika yllätyksenä. Jali ei ollu tapahtuneesta moksiskaan, se ois tahtonu tapahtuneen jälkeenkin toisen kans vaan leikkimään. Se on välillä tommonen vajakki toisten koirien kans :D

Ei jäänyt pilkulle siis mitään hampaankoloon moisesta välikohtauksesta. Kentällä olikin meille uus kouluttaja. Aloteltiin taas paikkamakuusta, mutta kunnon välimatkoilla eikä siis rivipaikkamakuuna. Jali jäi huomattavasti viime kertaa levollisemmin, mutta en kuitenkaan tohtinut jättää sitä ilman hihnaa. Pitää ottaa ens kerralle vaikka liina mukaan niin saan vähän enemmän etäisyyttä eikä pilata kenenkään paikkamakuuta hölmöilyn takia. Jäi siis ihan siivosti eikä noussut, mutta tuijotteli kyllä toista koiraa, joka ei tahtonut pysyä paikoillaan. Kehumalla ja useasti palkkaamalla yritin pitää huomion itsessäni. Uskoisin, että ois pysynyt tällä kertaa paikalla vaikka oisinkin jättänyt, kun jäi maahan kuitenkin huomattavasti matalemmalla vireellä kuin viime viikolla eikä näyttänyt kertaakaan siltä, että ois lähteny vaikka vähän tuijottelikin.

Paikallaoloa ja perusasennon kontaktia katottiin myös niin, että kouluttaja häiriköi kiertämällä koiraa ja juoksemalla ympäriinsä. Perusasennossa kouluttaja tuli eteen taputtamaan (kevyesti) käsiään ja kierteli ympäri. Jali on niin hölmö välillä kun se luulee tehneensä jotain tosi pätevää ja ansaitsee mielestään palkan. Se ottaa oikein semmosen tomeran ja keskittyneen ilmeen ja kattoo, että "huomaathan, huomaathan, kato miten hieno mä oon, kato miten mä en välitä tuosta yhestä häiritsijästä ollenkaan" :D Tätä ennen se tietenkin vilkaisee ensin häiriötä ihan vaan vahingossa.

Seuraavaksi luoksetulo "kujassa" (kahden koiran muodostama kuja :D). Jäi hyvin lähtöön (heh, miten niin aksatermi) ja tuli vauhdilla sivulle eikä välittänyt muista koirista. Tämä oli oikein hyvä :)

Sitten katottiin seuraamista ja harjoteltiin erityisesti vasemmalle käännöstä. Ensinnäkin sain huomion korjata vasemman käden paikka lähemmäs kroppaa. Mä oon ollu vähän epävarma missä sitä pidän kun mä pelkään, että husin sillä koiraa. Oon siis pitäny reilusti irti kropasta, minkä takia koira ensinnäkin seilaa hirveesti ja toisekseen, se kuulema voidaan kattoa kisoissa pakotteeks eli alentaa pisteitä. Opinpa siis taas uutta. Paremmin meni kun korjasin käden. Nyt kun mietin, niin paremminhan se seuraa kun mulla on ollu lelu kainalossa. Oon miettiny, että se johtuu nimenomaan siitä lelusta, mutta enhän mä aina edes näytä, että laitan sen kainaloon niin ehkä se tosiaan on se käden paikka.

Vasemmalle käännöksistä sanoinkin, ettei olla hirveesti tehty. Saatiin alussa yleisesti vasemmalle kääntymiseen vinkkiä kehittää sitä takapään käyttöä eli esim treenata peruuttamista. Sen jälkeen tehdä pientä neliötä, jonka kulmissa kartiot, joita koira joutuu väistää eli käyttää sitä takapäätä ettei osu kartioihin. Tai sitten suurempaa neliötä ja palkata käännösten jälkeen, joko perusasentoon tai heti kun käännös on tehty. Kun päästiin näyttämään itse käännöksiä niin Jali kuulema käyttääkin tosi hyvin takapäätään(!), muttei vielä osaa yhtään ennakoida käännöksiä. Toisin sanoen mä lähes tulkoon kävelen koiran päälle. Tähän saatiin vinkkinä lyhentää omia askelia ennen käännöstä ja näin yrittää kertoa koiralle, että käännös tulossa. Ja kun enemmän tehdään käännöksiä niin osaa muutenkin paremmin seurata ja lukea millon on tulossa käännös.

Viimeisenä maahanmenoa seuraamisen yhteydessä. Näytin ensin miten ollaan tehty eli vahvalla käsimerkillä, jolloin helposti menee vinoon. Neuvoksi saatiin tehdä peruuttamalla maahanmenoa käsimerkillä kun siinä koiran tekniikka on kohdillaan ja tekee nopeaa (kiitos Marikan vihjeen!) ja kun näin saadaan maahanmeno nopeaksi lopulta ilman käsimerkkiä niin voidaan lähteä yhdistämään sitä seuraamiseen. Ihan fiksulta kuulostaa. Helpompi häivytellä käsimerkkiäkin tuon peruuttamisen yhteydessä kuin että se yhdistettäisiin seuraamiseen. Toisekseen kehotti testaamaan toimisko lyhyempi käskysana nopeuttajana eli esim terävä "ma", jos vertaa, että käsky on "maaaahan". Testataan.

Mii sou proud "pienestä" tokopilkun alusta :)