Karkkivärejä Leivonmäen kansallispuistossa

Olipa kerran Henna, joka päätti lähteä yhdessä koiran kanssa lenkille uusiin maisemiin. Oli kaunis syyspäivä ja ei kiire minnekään. Henna päätti valita päivän kohteeksi Hyyppäänvuoren ja eikun matkaan. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niinkuin Strömsössä:
Close enough
Pienen inhimillisen erheen takia ajauduin moottoritielle ihan väärään suuntaan. Siinä sitten odottelin seuraavaa kääntömahdollisuutta kun tienvarressa silmään osui opastekyltti Leivonmäen kansallispuistoon. Pikainen suunnitelmien muutos ja sinne siis!

Seuraavalla mahdollisella pysäkillä piti kyllä ensin tarkastaa kännykällä, että minkälaisia rengasreittejä sieltä oikein löytyy vai löytyykö ollenkaan. Kuvauksen perusteella päädyin kiertämään Harjunkierroksen (4,5km) ja samaisen luontoon.fi sivuston suosituksesta päätin liittää mukaan myös Joutsniemen pistopolun(+3,5km).
Go lets go!
Alkumatkasta metsä oli iiiiihanaa. Kumpuilevaa harjumaastoa (Suomihobittila) ja tuo melko esteetön näkyvyys puista huolimatta oli erilaista mihin olen tottunut. Vasta loppumatkasta hokasin, mistä se johtui- se normaali kuusipuusto ja aluskasvisto puuttui lähes kokonaan!
Jali ei oikein ollut poseeraustuulella. Heipliiiis, mennään jo?
Pakko. Koska iso kivi.
Koivikkoa ja pitkospuita
Joutsniemessä, harjun alkupäässä oli pieni nuotiopaikka mahtavalla paikalla. Rannassa oli aika hieno uimarantakin, joka kyllä yllätti. Harvemmin luontopolkujen varrella on kunnon hiekkaranta. Jali kävi vähän kahlaamassa ja juomassa ja jatkettiin matkaa. Takaisin tullessa tällä nuotiolla hengaili mies 13 viikkoisen lapinkoirapentunsa kanssa. Jali olisi kovasti halunnut leikkimään, mutta vaikutti siltä ettei tämä omistaja halunnut päästää koiria peuhaamaan keskenään vaikka pentuakin kyllä hirveästi kiinnosti ja se pyöri meidän ympärillä kutsuen Jalia leikkiin. Se oli myös ihan jatkamassa meidän mukana matkaa. Söpöläinen, olisin voinut kyllä dognapata.
Harjulla oli (yllättäin) aika kiva kävellä. Harju oli leveämpi mitä Liesjärvellä ollut harju, mutta ei valittamista. Jos tännepäin suuntaa, kannattaa Joutsniemen pisto ehdottomasti liittää mukaan reittiin!
Harjun päässä. Oli aika rankkaa, pakko pitää heinäevästauko.
Harjun päässä oli myös toinen potentiaalinen uimapaikka.
Paluumatka ei käveltykään harjun päällä vaan harjun toista rantaa, missä kulki (käsittääkseni) epävirallinen polku.
Kuka tietää mitä nämä kivikasat oikein on? Näitä oli rannan varressa useita eri kohdilla.
Polku muuttui yhdellä kohtaa hieman kivikkoiseksi. 
Kelpaa!
Lintuniemen kodalla oli porukkaa nuotiolla joten jatkettiin suosiolla matkaa eteenpäin. Täällä oli myös merkittyjä telttapaikkoja.
Sitä "perinteisempää" metsää. Nuorta lehtipuuta ja kuusistoa näkyvyyttä peittämässä.
Luulin jättäneeni auton viralliselle parkkipaikalle, mutta selvisikin, että parkkeerattiin ehkä noin 100m liian aikaisin. Tällä virallisella parkilla olikin enemmän autoja parkissa, joten poluilla liikkui kyllä porukkaa. Me törmättiin vain yhteen pariskuntaan koiransa kanssa Joutsniemen alussa, Joutsniemen nuotiopaikan pentuun omistajineen ja Lintuniemen kodan porukkaan eli rauhaksiltaan sai loppujen lopuksi kulkea.
Muistin jopa laittaa sports trackerin tallentamaan
Vielä jäi tuonnekin reittejä kahlattavaksi, En tiedä miten olen kokonaan tämän kansallispuiston olemassaolon missannut vaikka tämä oli vain tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä. Eli onni onnettomuudesta! Täällä olisi kiva kulkea kesällä, uimavarusteilla varustautuneena. Tuo rantakin on aika täydellinen koiran kanssa, mutta en tiedä kuinka kovassa käytössä ovat kesällä. Kivan monipuolista maastoa ja erilaista metsää.

Hyyppäänvuoren valloitus jää toiselle kerralle.

Kommentit

  1. Mä oon kattellu kans Hyyppäänvuoren valloitusta, itse asiassa kaverikin löytyy sille reissulle :) Joku pvä vielä.

    Kuviesi inspiroimana sain idean lähteä Tiilikkajärvelle patikoimaan. :D Ollaan menossa käymään Kuopiossa ja Nilsiässä, joten pitää päästä käymään siellä. Joskus pikkulapsena oon siellä kierrellyt, ja nättiä oli, niin kuin tuollakin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tähtään jos ennen pakkasia kerkeäis :)

      Suomen luonto on kyllä kaunista! Kiva kun inspiroi, mitä nyt googlettelin niin aika kivoilta tosiaan näyttää nuo Tiilikkajärven maisematkin. Täytyy pitää mielessä jos sinne päin joskus eksyy.

      Poista
  2. "Metsähallituksen luontopalveluista halutaan muistuttaa, että vaikka koirat ovatkin lämpimästi tervetulleita kansallispuistoon, on ne pidettävä kytkettyinä aina kansallispuistossa liikuttaessa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän kyllä :) Ja voin myöntää ihan tietoisesti pitäneeni koiraa tästä huolimatta osan matkasta tällä kertaa vapaana kun tuolla niin hyvin näki eteensä. Tulee joskus myös käveltyä suojateillä päin punaisia ja ajeltua ilman pyöräilykypärää.

      En ole ainoa.

      Poista
  3. Eipä ollut yllättävää, että joku jo nillittää koiran irtipidosta ;) en ymmärrä, jos koira on hallinnassa niin mitä se ketään haittaa..huoh.

    Kannattaa tosiaan se hyyppää käydä kokemassa. Hieno paikka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, osasin iteki odottaa että siitä joku mainitsee. Se päteminen kun on niin kivaa :D

      Sun kuvista mä sen hyyppäänvuoren bongasinkin, en ois varmaan muuten moisen paikan olemassaoloa huomannutkaan!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!