Lainaferrarilla ajelua

Yllättäin meidän agirintamalla ja muulla treenirintamalla on ollut hiljaista, koska Jali on edelleen saikulla. Katsotaan mitä sunnuntaina fyssari sanoo, omaan käteen se on välillä tuntunut jo varsin hyvältä ja välillä taas venyttelyssä nykii ja tuntuu kipeältä. En siis uskalla toivoa. Hyvin on pilkullisen pää treenitauon kestänyt, eikä oikeastaan ole huomattavaa pään hajoamista edes havaittavissa vaan ihan tyytyväisenä se käy meidän "lenkkien" jälkeen omalle pedille. Kunhan ensin saa venyttelykäsittelynsä, jota osaa jo odottaa ja vaatia jos  unohdan :D Pieniä tunnarialkeita ollaan tehty, mutta ei edes joka päivä. Ihanan helppoa pitää levossa koiraa, joka ei ole heti hyppimässä seinille- arvostan!

Agitreeneissä olen kyllä käynyt, ilman koiraa! Mulla onkin ollut meidän kouluttajan appenzellipoika Domi lainassa. Huh, kun on vaikeaa ohjata vierasta koiraa. Domi on vähän sitä mieltä, ettei mun kanssa tarvi tehdä kunnolla töitä ja tuntuu vähän perässä vedettävältä. Vaikka kolmosluokan koirana vauhtia kyllä varmasti löytyykin. Ferrarilla on jarru pohjassa eikä mun kaasutteluyritykset ole vielä oikein tuottanut tulosta. Eka kerta meni enemmän tai vähemmän haahuillen kun koira ei ollut milläänlailla tuttu ja olin vähän "mitä ihmettä mun pitää tän kans tehä" kun se tuntui niiiiiin erilaiselta mitä Jali ja me molemmat oltiin ihan kuutamolla.

Radat muistiin, koska oli niin näppäriä valssitreenejä, että näitä täytyy käydä tekemässä Jalinkin kanssa. Oikeanpuoleinen rata on hyvä myös persjättö ja takaaleikkaus treeninäkin, mutte me treenattiin valssilla. Tarkoitus oli ohjata pysymällä keskilinjalla eikä saattaa koiraa hypyille. Vaikeaa, vaikeaa.
 

Tänään tuntui ehkä hitusen luontevammalta vaikka edelleenkin oltiin toki ihan ulapalla ja koira teki puoliteholla. Tämän päiväisestä voi jopa olla videomateriaalia tulossa, liitän sen sitten postaukseen. Pidettiin alussa fysiikkatreenit ohjaajille ennen rataa, olipa hauskaa! Vitsit miten kiva on päästellä kunnon sprinttejä :)

Tämän päiväinen rata myöskin kutakuinkin muistiin. Tässä oltais Jalin kanssa oltu ongelmilla persjättöjen kanssa eli luultavasti nuo pätkät 3-5 ja 8-11 olisi ollut haastavia ja kaarrokset luultavasti ois venynyt hirveiksi ja tuota 3/9 estettä se olisi luultavasti näppärästi ohitellut. Domihan hakee esteitä ihan eri tavalla mitä Jali ja on muutenkin estevarmempi ja sen lisäksi vielä muutenkin pelastelee mun huonoja ohjauksia. Ja kun en koiralle saanut juuri vauhtiakaan niin oikeastaan ainoat ongelmat radalla tuli kun minä unohtelin minne seuraavaksi tai ehkä lähinnä unohdin tehdä persjätöt ja hämäännyin kun olinkin väärällä puolella. Eiku sorruinhan mä mun normaaliin "unohda koira" ohjailuun. Se katse himputti vieköön siellä koirassa! Ja vaikka koira ei tullutkaan täysillä niin jotenkin musta itestä tuntuu, että häslään ja kiirehdin radalla.
Katsotaan saanko ensi viikolle oman ferrarin käyttöön vai mennäänkö vielä lainakoiralla. Toki vieraalla koiralla treenaamisesta on hyötyä minulle ohjauksien opettelussa, mutta onhan meillä ihan omat ongelmamme Jalin kanssa eikä niitä vieraalla koiralla korjata/treenata. Täytyy yrittää huomioida tuota omaa ohjausta nyt sitten, että sitä saan selkiytettyä ja rauhotettua kun Domin kanssa mulla ei niin hirvittävä kiire pitäisi olla.

Paranehan pian Jali, mulla on jo ikävä mun duracelpupua!

Kommentit