24 elokuuta 2015

Kukkulan kuningatar

Kuvamuistoja kesältä.
Alert! Kohde lähestyy
Minun kivi!
Uskottava Alma

Minun. Koko kivi minun. MINUN.
Kyl me mahuttiin samalleki kivelle
Selusta turvattu!
+Mistäköhän Vallilan Laivakoirat kuosi on saanut inspiraationsa kun on jotenkin tutun näköiset kaverukset?

14 elokuuta 2015

Kappas, Liebster Award

"Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienimmätkin blogit saavat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle."

Säännöt:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.


Ensimmäiset kysymykset saatiin TemppuTaiturit blogista. 

1. Kuinka helposti voisit luopua koiranomistajuudesta?
Kun Piki kuoli, elelin yli vuoden koiratta. Siinähän se meni, mutta kyllä koko ajan tuntui, että jotain puuttuu. En yhtäkkiseltään keksi tällä hetkellä syytä mikä saisi luopumaan koirasta. Koiratta eläminen edellisen menehtyessä onnistuu jonkun aikaa, mutta ettäkö joutuisin luopumaan koirasta?
2. Mitä mieltä olet sekarotuisten pennuttamisesta?
Suunnitellut pentueet, joissa vanhemmat(/suku) on tutkittu terveeksi ja yhdistelmää oikeasti mietitty on minusta ihan ok. Jos taustalla on muutakin ajatusta kuin "nokun tämä on niin söpö ja nätti ja täl on nii kiva luonne ja haluisin tän pennun itelle". Jos yhdistelmässä oikeasti mietitään sitä terveyttä ja luonnetta ja pennuttamisella on joku tavoite niin ok. Sekarotuisten kasvattaminen on siis mielestäni ihan fine kunhan ajatus kulkee mukana. Tykkään ajatuksesta että "jalostusmateriaalia" on tällöin enemmän kuin yhden rodun sisällä olisi.
3. Mikä on koirasi / koiriesi ulkonäössä mielestäsi kauneinta? Entä ruminta?
Tykkään kovasti Jalin pilkutuksesta ja ilmeestä. Silloin kun rotua pyörittelin mielessä, ihastuin juuri runsaammalla pilkutuksella oleviin dalmatiankoiriin. Ruminta ehkä tuo ylimääräinen kaulanahka.
4. Onko koirallasi / koirillasi allergioita? Mitä oireita niistä tulee?
Ei todistetusti, mutta päänahka punoittaa usein kesäisin, mikä on saanut epäilemään jonkin sortin allergiaa? Ei kuitenkaan vaivaa koiraa mitenkään.
5. Mitkä ovat koirasi parhaat luonteenpiirteet?
Yleinen rauhallisuus. Se on niin kivan vaivaton kotona. Se että siitä kuitenkin löytyy sitä draivia myös harrastamiseen. Ahneus. Mammanpoikamaisuus.
6. Kuinka paljon olisit valmis maksamaan sekarotuisesta koirasta, jos sellaisen haluaisit?
Hmmm. Jos yhdistelmä on oikeasti mietitty, eikä kyse ole siis vahinkopentueesta, voisin ehkä sen Kennelliiton suositteleman 200e maksaa. Mutta siihen haluaisin tosiaan jo vähän vastinetta rahoille eli tutkitut vanhemmat ja mietitty yhdistelmä. Vahinkopennusta en maksaisi noin suuria summia, ehkä 50e vois olla maksimi.
7. Mitä mieltä olet turkkirotujen karvojen ajelemisesta helteellä?
Ei kokemusta turkkirodusta, mutta go for it jos se koiraa helpottaa.
8. Mikä koirasi teko / ominaisuus saa sinut aina hyvälle tuulelle?
Se kun se treeneissä tai muuten kun elämä on ihanaa aloittaa maassa kierimisen samalla öristen omiaan. Tai kun se istuu aina syliin jos erehdyt menemään itse maahan istumaan (mamman pieni sylikoira).
9. Onko koirallasi käytösongelmia? Mitä?
Nojuu. Meillä on vielä välillä ongelmia ohitusten kanssa ja sen lisäksi vapaanaoloissa riista ja joskus toiset koirat tuottavat ongelmia... Ahnepossu hyppii myös tiskipöydälle ruuan toivossa kun jää yksin.
10. Jos koirasi ymmärtäisi yhden sanomasi lauseen, mitä sanoisit sille?
Kerro sitten kun on aika päästää pois.
11. Laita yhteiskuva sinusta ja laumastasi.
Selasin kerran vanhoja kuvia ja tää tuli vastaan :D
Toinen haaste putkahti Elliltä.

1. Jos joutuisit täysin vaihtamaan koirarotua, mikä koira sinulle tulisi seuraavaksi?
Hmm. Joku pieni/keskikokoinen monitoimisesse. Tai keskikokoinen/iso pk-koira... Sopusuhtainen rakenne, terve, lyhyt karva, ei mikään pallosalama, mutta kuitenkin löytyisi sitä potkua. En ole vielä keksinyt mikä tämä olisi kun en aktiivisesti ole miettinytkään. Mutta heitetään nyt lonkalta vaikka että pinseri.
2. Mitä kriteereitä asetit koiralle, kun aloit pentua etsimään?
Krhm, etsin koiraa, en varsinaisesti pentua. Tein varmaan juuri niin kuin ei pitäisi eli selailin apulaa ja eri rotuja ja odotin, että "se oikea" tulee vastaan. En etsinyt aktiivisesti "pakkosaadahetinyt"-mentaliteetilla vaan kunhan vilkuilin jos joku kolahtaisi. Jali tulikin sitten aika yllättäin, nopealla aikataululla... Rotukaan ei ollut varsinaisesti lukkoon lyöty vaan pidin silmät avoinna. Hain sitä "tuo se on" tunnetta. Ilmoitus Jalista sattui silmään, dalmatiankoira uros, joka on jo ohittanut pahimman pentuiän, mutta on silti vielä nuori ja elelee kasvattajalla. Ja kun kasvattaja sattui asumaan vielä samalla paikkakunnalla niin jostain syystä se vaan sai lähettämään sähköpostia. Olin itse asiassa törmännyt joskus Pikinkin aikaan kyseiseen kenneliin ja miettinyt, että ehkä kun/jos Jyväskylään lähden opiskelemaan ja jos dalmatiankoiraa mietin.

Yleisemmin etsin siis keskikokoista/suurta koiraa, mieluusti urosta, joka jaksaisi monenlaisessa menossa mukana. Jonka kanssa voisi heittää pitkiä metsälenkkejä ja jota voisi pitää helposti vapaana. Monipuolista, jonka kanssa voisi kokeilla kaikennäköistä. Koiran näköistä koiraa, terveellä, liioittelemattomalla rakenteella. Kokemusta jääräpäisemmistä tapauksista, joten mikään paimenkoira ei tuntunut omalta. Ei minulla ollut mitään tietoa koiranetin käytöstä, terveystuloksista, harrastustuloksista, suvuista sun muista.
3. Muuttaisitko koirassasi jotakin?
Lisää rohkeutta/toimintakykyä. Pidättyneisyys on minusta ihan ok (ei haittaa vaikkei koira ole maailmaa rakastava), mutta se pieni epävarmuus voisi hävitä. Hermorakenteessakin olisi parantamisen varaa.
4. Onko koirasi ollut hankala kouluttaa?
On. Johtuen kyllä ihan kokemattomasta kouluttajastakin. Näin jälkikäteen, en ehkä sanoisi, että Jali on ollut erityisen hankala kouluttaa, tein vain itse kaikenlaisia virheitä enkä osannut puuttua koiran käytökseen oikein tai korostaa oikeita asioita. Noh, on sen kanssa saanut kyllä töitäkin tehdä.
5. Millaisia tavoitteita teillä koirasi kanssa on?
Meidän tavoitteena on toimiva yhteistyö tilanteessa kuin tilanteessa.
6. Koirasi lempi herkku?
Kaikki käy!
7. Mitä täysin uutta harrastusta voisit kokeilla koirasi kanssa?
MEJÄ on alkanu kiinnostamaan ihan hirveästi ja se menee testiin. Jos ei vielä tälle kesälle/syksylle niin josko ensi vuonna.
8. Millaiset blogit päätyvät sinun lukulistallesi?
Hyvät kuvat, hyvää ja monipuolista tekstiä. Harrastuspohdinnat ehdotonta plussaa. Minua ärsyttää joissain blogeissa "lukijoiden nuoleskelu" ja jonkun sortin tekopirteys. Rehellisyys on kiva juttu, ettei kaikki ole aina sitä ruusuilla tanssimista ja ihqudaaihanaa. Koirablogien lisäksi luen myös muunlaisia blogeja.
9. Miksi aloitit blogin kirjoittamisen?
Alunperin kai päiväkirjana. Tympäännyin kun tuntui, etten muista Pikin pentuajoista yhtään mitään ja halusin jotain pysyvää muistoa. Nykyään kirjoitan myös selkiyttämään omia ajatuksiani, esim treenipostauksia kirjoitellessa tulee jäsenneltyä paremmin menneitä treenejä.

Yksi syy on myös dalmatiankoira-blogien harvinaisuus, etsin aikoinaan internetin ihmeellisestä maailmasta tietoa rodusta ja harmittelin, ettei sitä tuntunut löytyvän. Varsinkaan siis sitä arkikokemusta ja eloa dalmatialaisen kanssa. Toivon siis, että joku rotua pohtiva saa meidän blogista irti myös vähän sitä, minkälaista elämä ja harrastaminen dalmatiankoiran kanssa voi olla.
10. Haluaisitko kasvattajaksi? Jos kyllä, miksi. Jos et niin miksi?
En tiedä, ehkä? Toisaalta en usko, että pystyisin tekemään niitä päätöksiä mitä kasvattajien joutuu tehdä. Mistä tietää tehneensä oikeat valinnat? Mitkä (terveys/luonne)seikat ovat niin merkittäviä, ettei koiraa (sukua) voi käyttää jalostukseen? Toisaalta kiinnostaisi, mutta ehkä se vastuu olisi liian suuri tai ottaisin sen liian suurena. Pyrkisin täydellisyyteen vaikkei se ole käytännössä mahdollista.
11. Rotupi vs. seropi?
Tällä hetkellä rotupi. Tiedän mitä saan (ne todennäköisyydet) ja kun harrastukset kiinnostavat (esim se pk tulevaisuudessa) niin rotukoira sen olla pitää. Mitään ei ole sekarotuisia kyllä vastaankaan ja voisin hyvin kuvitella myös moisen joskus vielä omistavani.

En taida haastaa ketään kun tämä on jo niin monet blogit jo pyörinyt :)

02 elokuuta 2015

Dallutokoa!

Hieroja näytti viime käynnin jälkeen vihreää valoa harrasteluille, mutta suositteli silti jossain vaiheessa esimerkiksi osteopaatilla käymistä. Ei kuulema mitenkään akuutti tapaus ole, mutta ei tekisi huonoakaan. Ja eiköhän me moiselle tässä jossain vaiheessa eksytä kun olisi kiva hoitaa sitä syytä eikä seurausta.
Mummokoira <3
Pakko kirjoittaa tämä heti ylös kun muuten unohdan kaiken. Pitkä postaus ja paljon kuvia. Jos ei teksti kiinnosta niin katsokaa päteviä talmaateja!!

Tauolta palailtiin siis kevyesti Korrien treeneillä Helsingissä. Dalmatiankoirat yhdistys järjesti siis jäsenille ilmaisen kahden kerran koulutussetin, jossa kouluttajina toimivat Pekka Korri (aloittelevat) ja Riitta Jantunen-Korri (kisaavat). Iso peukku yhdistykselle!
Lähdettiin siis "minilomalle" Helsinkiin, koska eihän tällaista mahdollisuutta voi jättää väliin. Hypättiin koslan kyytiin perjantaina, yövyttiin Helsingissä (kiitos majapaikasta!) ja jatkettiin lauantaina aamulla matkaa kentälle. Maalaistollo selvisi jopa hengissä "suurkaupungin" liikenteestä kännykän navigaattorin voimin ja Jali oli oikein pätevä autoilija.
Oltiin Riitan ryhmässä. Tehtiin 2x20min settejä. Ensimmäisessä setissä käännöksiä ja noutoa.

Käännöksissä ongelmana ollut tosiaan tippuva kontakti ja irtautuminen, jotka minun mielestäni liittyvät osin toisiinsa. Tosin irtautumista ei nyt nähty ollenkaan eikä se aina sitä teekään. Tuo tippuva kontakti tai paremminkin "nyökkääminen" on kuulema yleistä "korkealla itseään kannatellen seuraavista" (mikä on ihan hyvä juttu!) ja johtuu siitä kun koira yrittää tasapainottaa kroppaansa. Näin olen itsekin päätellyt, koira ei siis tee sitä "tahallaan" tai sen takia, että se vaikka häiriöiden takia tiputtaisi kontaktin. Riitta kehui meidän seuraamista ja totesi, että kivahan nuo käännöksetkin olisi korjata kun seuraaminen muuten on niin kivaa ja se pysyvä kontakti ei ole mikään mahdottomuus. Olen aivan samaa mieltä!
 Mitä neuvoja siis saatiin?

  • Imuuttaminen niin, että pää pysyy koko käännöksen ylhäällä. Älä välitä mahdollisesti huonosta takapään käytöstä, kriteeri on käännöksen ajan ylhäällä pysyvä pää.
  • Myös käsitargetin käyttö käännöksissä ok. Ei tarvi koko ajan imuuttaa jos seuraa kättä.
  • Käännöksissä seuraamiskäskyn toistaminen imuuttamisen ohella.
  • Ohut keppi leuan alla. Kun pää laskee, keppi muistuttaa. Opeta kepistä ensin kiva ja positiivinen asia!
  • Elefanttitemppu. Eli perusasennossa pyörimistä etutassut vadin päällä. Huomioi, että pää pysyy ylhäällä.
  • Takapäätreeniä.
  • Ympyrää seuraattamista.
Kyllä se siitä ihan kivasti lähti. Helposti imuuttamisesta huolimatta kerkeää tehdä nyökkäyksen, mutta huolella, huolella. Nyt kädessä pilkottuja froliceja, joku pehmeämpi palkka mitä pystyisi mutustamaan koko ajan sopisi imuuttamiseen paremmin.

Toisena noutoa. Noudossa taukoilut tekee Jalille aina hyvää ja niin nytkin. Jali oli ihan innoissaan kun huomasi kapulan. Nouto on palasina kutakuinkin kunnossa, mutta perusasentoon tuleminen on ollut vähän vaikeaa ja tahtoo mälvätä. No eipä mälvännyt sitten koulutuksessa ollenkaan vaan ongelma oli itseasiassa enemmänkin kapulasta luopuminen.
Pentupentupentu <3
Kun näytettiin meidän noutoa, heitti kunniakierroksen kapula suussa, tuli avuilla sivuille, mutta taisi tiputtaa kapulan. Vauhtinoudoissa ei tahtonut myöskään luopua ja irrottaa kapulasta palkalle vaan juoksi pallon perään kapula suussaan. On se tehnyt tuota kapulan omimista ennenkin, mutta olen pitänyt sitä enemmän positiivisena ongelmana. Kun koira ei aiemmin ole halunnut pitää kapulaa suussa sekuntia kauemmin niin olen ollut lähestulkoon innoissani, ettei välttämättä olekaan palkkasanalla irrottanut. Riittakin puheli, että selkeästi kapulasta on tehty koiralle kiva juttu (kapulan arvo suurempi jopa kuin palkan?), mutta kannattaa nyt tehdä vauhtinoutoja niin, että koira palkkasanasta luopuu ja irrottaa kapulasta.
 Eli
  • Vauhtinoutoja. Ohjaaja seisoo passiivisena (ei peruutteluja taate tai muuta innostamista) ja koira luopuu kapulasta palkkasanasta. 
  • Hyvä palkka, että irrottaa kapulan, palkka ohjaajan selän taakse.
  • Perusasentoon siirtymisessä kapulan kanssa tarvitsee apuja, joten käytä niitä apuja. Kun tulee kapula suussa kohti, voit käskyttää "sivu" ja ohjata kädellä/askelilla.
  • Ei kaukana lopullisesta liikkeestä eli palapelin yhdistämistä vaan.
Pitää muuten selkeästi tehdä myös pidempiä heittoja. Empi hieman kun heitin kapulan pidemmälle kun olen juuttunut heittämään tuohon ehkä kolmen metrin päähän. Tahtoi myös varastaa kapulalle, mikä aiheutti myöskin epäröintiä, pidä siis mieluummin pannasta kiinni jos tahtoo varastaa. En ole huolissani tuosta varastelusta kun ei sitä oikeastaan ole kunnolla vielä opeteltu. Teki tosi kivasti noutoa myös vieraassa paikassa, sitä kun ei olla puuhailtu juurikaan kuin tutuissa paikoissa. Eikä tosiaan mälvännyt vaan piti tosi kivalla otteella.

Toisella setillä en oikein tiennyt mitä oltaisiin tehty kun aika moni liike on nyt kesken ja minulta löytyy niihin kyllä toimintasuunnitelmat. Päädyttiin sitten katsomaan kaukoja. Ongelmana on välillä olleet vajaat istuma-asennot, joita nytkin esitteli ja muutenkin hitaat vaihdot. Ei me vielä etäisyyttäkään olla treenattu ja muutenkin nämä on ihan levällään kun ei paljon olla näitä jumppailtu.
Kokeilemisen arvoista:
  • Käsitargetti. Opeta koira hyppäämään/tökkäämään käteen. Ensin sivuasennosta istualtaan, sen jälkeen maasta; istu-käsky, jonka jälkeen käsitargetin vihjesana.
  • Tökätä saa vain vihjesanasta!
  • Kun osaa käteen hyppäämisen, voi huonoista istumaannousu vaihdoista muistuttaa käsitargetin avulla. Tää oli se mitä sun piti tehdä.
  • Istumaan pitäisi nousta hyppäämällä etutassuilla. Joku keppi kyynärien takana ja etutassujen pitäisi hypätä kepin yli maasta istumaan nousussa.
  • Kaukojumppajumppaajumppaa! 
  • Maahanmeno-seisominen
    • Nenätargetti jalkojen väliin. Maahanmenossa oikean tekniikan hakua opettamalla törkkäämään targettia jalkojen välissä. 
    • Erona kosketusalustaan nenätargettina esim pringlespurkin kansi.
    • Namilla ohjaamista
    • Koroketreeniä. Kun takajalat putoaa korokkeelta on kriteeri (takajalat paikoillaan) helppo kertoa koiralle. Ensin opetellaan korokkeella pysyminen tapahtui mitä hyvänsä, sen jälkeen kaukoja.

Kysyin vielä liikkeestä istumisen opettamisesta. Vaatii selkeät avut, tarkkana että tekee loppuun asti ennen palkkaa. Istuminen on hidas, eikä tekniikka erityisen hyvä. Ajatusta taaksepäin eli vaikka vapautus takapalkalle. Muutenkin Riitta puhui monessa kohtaa, että kun Jalikin on niin iso koira, että hyötyy kaikenlaisesta syviä vatsalihaksia ja vartalonhallintaa auttavista tempuista ja jumpista. Eli koroketreeniä, kaukojumppaa...
Kentällä oli aika paljon häiriötä. Pyöräileviä lapsia, ohikulkevia koiranulkoiluttajia, viereisellä leikkipaikalla leikkiviä lapsia... Jali teki hyvin, eikä ottanut häiriötä. Pidin kuitenkin seuraamisessa hihnassa ja kapulatreeniin laitoin liinan. Ihan turhaan, häiritsi vaan noutamista, mutta minkä sitä itselleen voi. Tokalla setillä uskalsin jopa päästää hihnasta. Hieno oli Jali ja hienoja oli muutkin pilkut! Riittakin tykkäsi, että hyvin oli kaikilla fokus kunnossa ja työskentelivät innokkaasti.
Muuta muistiin
  • Tunnaria ollaan treenattu ihan oikeilla stepeillä. Eli yhden kapulan piilotusta nurmikkoon, sen jälkeen nurmikkoon kapulakasan taakse (neutralisoi kapulat kävelemällä kapuloiden ohi niin ettei koira niistä kiinnostu) ja siitä sitten aina lähemmäs ja lähemmäs kapulakasaa yhä piilossa esim ruohokasan alla, kapulakasan hajottaminen pikku hiljaa hajalleen, oma kapula muiden kapuloiden keskelle...
  • Seuraamisen jätättäminen
    • Häiriöseuruuta. Seuraaminen ei ole tylsää vaikka paahdettaisiin pitkää suoraa.
    • Koira pitää opettaa itse palaamaan oikealle paikalle, huomautus tai pysähtyminen ja koiran korjaamisen odottaminen
  • Ruudussa istuminen omia aikojaan.
    • Namikuppi ruudun ulkopuolelle, eteen sivulle. Fokusoi kuppiin, jonne vapautus kun tekee oikein. Hyvää häiriötreeniä muutenkin!
  • Pentutreeniä
    • Ruutu
    • Nouto vauhtinoutona
    • Perusasento
    • Hyödynnä pennun kanssa laumapalkkaa jos siitä palkkaantuu! Laumapalkan arvo alkaa helposti laskemaan kun mukaan otetaan muuta palkkaa.
  • Riitta tuntuu opettavan paljon erilaisilla targeteilla. Kosketusalusta ruutuun, käsitarget seuraamisessa, nenätarget maahanmenossa... Muutenkin erilaiset avut tuntui olevan ihan ok.
  • Muista ruudun lähetys näytöllä!
  • EVL:n "tyhjään lähetys": Suoraan eteenpäin lähteminen targetilla (namikuppi), johon yhdistää lopulta hallinnan/seisomiskäskyn. Tärkeä saada fokus suoraan eteenpäin. Jos ympyrän merkit tulee olemaan näkyvät, oikean paikan hakua merkkien avulla. Jotkut käyttävät targettina ohutta pystyssä olevaa keppiä.
  • Liikkeestä istuminen: käskysana kun olet astumassa vasemmalla jalalla, voit tehdä pienen hidastuksen kun paino vasemmalla jalalla (is-tu) vihjeenä koiralle.
  • Kiinnitä huomiota perusasentoihin. Tuomarit tykkää suorista ja nopeista perusasennoista!
Kysykää jos joku kohta jää epäselväksi kun lähinnä itselle näitä kirjaan muistiin.
Vielä yksi mummokoira. Sydän sulaa!
Syksyllä toinen kerta, odotan innolla! Pieni tokokärpänen pääsi puremaan ja lähdetään ainakin työstämään sitä ruutua (jota ollaan tehty liian vähän) ja kait se kaukojumppakin pitää ottaa treeniin. Olen ihan tietoisesti vältellyt kaukojen jumppaamista kun tuolla on tuota jumeilua ollut, mutta josko sitä nyt katsoisi mitä se kropalle sanoo.

Pitkä päivä, mutta sää kyllä suosi ja ehdottomasti kannatti lähteä!