Mitäpä vuonna 2014?

Mulla ois ens vuodelle niin hirveesti kaikkee suunnitelmia, että saa nähä mitä oikeasti saadaan toteutettua. Kun niitä suunnitelmia ja muutoksia on mahdollisesti tiedossa muutenkin kuin koirarintamalla. Mutta tavoitteet korkealla, eikö niin :)

Kuvituksena jouluaaton kuvia, koska sillon oli vielä lunta. Ärsyttää tää tämmönen "talvi".

• Ehdottomasti ykköstavoite on pysyä terveenä. Mua ei haittais vaikka mikään muu tavoite ei täyttyiskään, kunhan pysytään erossa uraattikivistä ja muista sairasteluista!
• Virallisten agilitykisojen korkkaus. Ainaski joskus loppuvuodesta tai mahdollisesti aikaisemminkin, kun tuskin me niitä nollia oltais muutenkaan heti hakemassa. Alatavoitteena saada kepit (vihdoin) kuntoon ja keinulle rutkasti lisää rohkeutta. Lisää estevarmuutta muutenkin. Itse en koe olevani myöskään milläänlailla valmis ohjaaja kisaradoille, mutta treeniä treeniä :)
• Tokossa ALO-luokka oikeasti kuntoon ja ainakin möllien (jos moisia sattuu tulemaan vastaan) korkkaus. Ja ehkä ne virallisetkin? Siitä paikkamakuustahan se on kiinni.
  

• Luonnetesti. Vaikka pienessä mielessä mietinkin, että mahtaakohan tuon pää moista kestää ja minkälaiset traumat se testistä saa. Mutta eipähän maalata piruja seinille.
  

• Pieni varovainen ja erittäin epävarma ja luultavasti ensi vuodelle toteutumaton tavoite eli BH. Tuskin kerkeän tätä saada mitenkään valmiiksi kun on niin paljon kaikenlaista muutakin. Keväällä pyöris yksi mielenkiintonen BH-kurssi, mutta raha :P Pitää miettiä mihin haluan panostaa, tällä hetkellä vaaka painaa vahvemmin agin puolelle. BH keretään kyllä suorittaa vaikkei heti ensi vuonna sitä tehtäisikään.
• Kerran vuodessa näyttelyt, tällä periaatteella on melkeenpä tähän asti menty :D Josko sitä kävis ihan puhtaasti huvin vuoksi jossain pyörähtämässä ilman mitään tavoitteita. Tai hei, vaikka tuomaria väistämättömyys vois olla tavoitteena :) Kattoo nyt jos taas kivasti jossain lähellä ois vaikka jotkut pienet näyttelyt.
• Se canicross. Pienessä mielessä oli jo 2013 osallistua harrasteluokkaan, mutta tällä treenillä ei ehkä kuitenkaan viitsinyt lähteä ajamaan kisoihin. Täytyy yrittää etsiä se juoksuinto.
• Jatketaan sen oman pienen treenikuplan luomista ja vahvistamista. Eli tehdään hommia yhdessä ja häiriöttä. Molemmat. Pidetään motivaatiota yllä eli ennen kaikkea pidetään hauskaa!

Ja toivotaan kaikille Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2014!

Piparihaaste

Kännykkälaatua

Facebookissa kiertää piparihaaste, johon osallistuttiin myös me. Yllättäin pilkullinen malttoi pitää piparia suussaan jo ensimmäisellä yrityksellä ja irrottikin jopa käskystä. Sai toki piparin lopulta palkaksi. Kovin on kyllä surkean näköinen poika, ei oikein käsittänyt miksi ensin tungetaan ruokaa suuhun ja sitten sitä ei saakaan syödä.

On se jännä miten pipari pysyy suussa noin nätisti, mutta noutokapula ei tahdo pysyä muutamaa sekuntia kauemmin :D

Joulutervehdys!

Mitä tuli tehtyä vuonna 2013?

Katsotaas miten tälle vuodelle asetetut tavoitteet on toteutuneet:

• Jali lupaa pysyä terveenä ja yritetään hankkiutua vihdoin uraattikivistä kokonaan eroon!

Uraattikivien puolesta saatiin tosiaan tän vuoden aikana (blogimerkinnän perusteella huhtikuussa) ne puhtaat paperit. Mitään suurempia sairastelujakaan ei ole muuten ollut.

• Jos edellinen suinkin toteutuu niin mahdollisesti testataan sopiiko barf/raakaruokinta, muuten jatketaan sillä ruokinnalla mikä kivet pitää poissa.

Jali söi erikoisruokaa vielä kiteitten häviämisen jälkeen, mutta on tällä hetkellä raakaruualla. Mutta siitä lisää tarkemmin jossain vaiheessa.

• Viralliset lonkka/kyynärkuvaukset+selkä.

Check! Tuloksiin olin oikein tyytyväinen :)

• Voitais käyä hieronnassa ja koirauimalassa polskimassa.

Jep. Uinti tais jäädä tosin vain yhteen kertaan ja toki hieronnassa olisi voinu käydä myös ahkerammin. Tosin olen itse koittanut terästäytyä ja hieroskellut tuota itekseen vaikkei se ihan samaa asiaa ajakaan.

• Jatketaan aksailua mikäli kroppa antaa luvan. Möllistartti?

Startattiin peräti tämän vuoden puolelle neljissä mölleissä :) Edetään omaan tahtiin hitaasti ja varmasti.

• Tokoillaan jos jaksetaan. ALO-liikkeet ois kiva saada kasaan, mut mä oisin tyytyväinen jos se seuraaminen kontaktissa saatais ees kuntoon. Voitaishan me täälläki mölleillä? (tai sitte luultavammin ei)

Möllejä ei korkattu, mutta seuraamiseen alan olla kohtuu tyytyväinen. Kontakti <3 Paikkamakuu pitäis saada rakennettua ja muita liikkeitä vähän vielä viilailtua, mutta tällä harjoittelulla ihan ok. Tokoiltiin kun jaksettiin ja kausittain vähän ahkerammin :)

• Mahdollisuuksien mukaan voidaan testailla jotain uuttakin lajia. Hakua? Jälkeä? Canicrossia, kunhan saan aikaseks tilata varusteet. Emäntä vois muutenki haluta juoksuintonsa takas.

Canicross välineet tuli hankittua, mutta juoksuinto ei ole ollut mikään valtava. Jos ensivuonna. Haku jäi aikatauluongelmien takia kokeilematta. Heh, testattiinhan me sikajahtia :D

• Käydään hakemassa jostain näyttelystä se H. Ehkä. Jos uskalletaan :D Ainaki mätsäreissä voidaan pyörähdellä.

Monissa mätsäreissä ei kyllä pyörähdetty (blogin mukaan kaksissa), mutta se H käytiin hakemassa Jämsästä :)

• Koiraohitukset täysin kuntoon.

Ainakin kohti parempaa! Välillä on huonojakin ohituksia, mutta pääsääntösesti mennään ohi jo tosi hyvin.

• Pikku-Jalille vähän lisää rohkeutta ja itsevarmuutta.

Hmm. Viime vuoteen verrattuna, en osaa sanoa. Se nyt on vähän tommonen raukkis välillä. Tosin ehkä se itsevarmuus on vähän lisääntynyt ja sitä olen yrittänyt ainakin vahvistaa.

• Pidetään hauskaa, riekutaan vapaana, tavataan koirakavereita, ei oteta asioita niin vakavasti :)

Hei, mulla on dallu, parei olla ottamatta asioita liian vakavasti ;) Meillä oli hauska vuosi ja sanotaanko nyt vaikka, että kasvettiin molemmat tän vuoden aikana huomattavasti fiksummiksi. Useimmiten meillä on ihan superhauskaa!

Kirjoittelen ens vuoden tavoitteet erillisessä postauksessa :)

Vuoden viimeiset treenit

Pientä treeniä ja esteiden kertausta tänään.

Pilkku oli vähän toisissa maailmoissa ekalla kiekalla. Ihme hiimailua ja "en kuuntele sinua, osaan lähteä itse esteille" meininkiä. Se oli kyllä jo kotonaki ihmeen levoton, kai sillä oli jotenkin huono päivä. Kerrattiin ensin kaikki kontaktit. Puomilla oli pientä epäröintiä alussa, mutta lähiaikoihin verrattuna se oli hyvin pientä. Kontaktissa ei valittamista. A:n ylösmenoa pohdittiin, siihen pitäis nyt keksiä oikeasti joku toimiva ratkaisu. Kontaktithan on Jalista ihan superkivoja, että siinä vaiheessa kun se A:n edessään näkee sitä ei kiinnosta yhtään mikään mitä minä teen. Toisaalta sain vinkkiä naksutella sitä ylösmenoa ja jättää palkkaamatta jos hyppää yli. Täytyy nyt katsoa mitä sen kanssa tekee.

 Otettiin myös parit toistot keinua. Siihen nähden mitä odotin niin se meni jopa yllättävän rohkeasti. Keinun jälkeen vielä varmuuden vuoksi puomi, eikä ongelmaa. Aletaan treenaan sitä keinua nyt sitten urakalla. Ajattelin, että voisin opettaa sen vaikka ihan vaan itse paukuttelemaan sitä alastuloa, että saisin sen helposti palkattua ensin siitä äänestä ja katotaan sitten sitä liikettä. Se vetää kyllä niin hyvin esteille joilta saa varmasti palkkaa, että eiköhän me se keinukin saada sille kivaksi. Kyllä se siitä.

Tauon jälkeen pilkku oli vähän jo paremmin samalla taajuudella. Harjoiteltiin alla olevan radan mukaisesti takaakierto+persjättö yhdistelmää kakkoselle. Tämä sujui ihan hyvin ja rengaskin mentiin siihen putkeen kuin vettä vaan.

Lisäksi otettiin yksittäisenä pussia (ei ongelmaa) ja keppejä. Kepit on mennyt ihan hirveesti taas eteenpäin. Se yksissä omatreeneissä lähti suorittamaan toiselta puolelta kenttää itsenäisesti täyspitkiä keppejä kun sen makuulta vapautin. Tuijottelin suu auki sieltä kaukaa, että mitä ihmettä sä teet :D Tuli valitettavasti viimesestä välistä pois liian aikasin, mutta muuten ihan priima kepit. Muutin sitten suunnitelmia ja tehtiin keppejä se treenikerta. Tältä suurinpiirtein näyttää kepit tällä hetkellä (tarkennus taas pielessä, mutta eiköhän siitä selvää saa):

Se osaa hakea kepit ihan valtavan hyvin, (kierrätin sitä miten sattuu noita videolla jotenkin  näkyviä hyppyjä) mutta tahtoo tosiaan lopettaa kepit liian aikaisin, minkä takia siellä lopussa on vielä verkot. Mä oon kahden vaiheilla tuon mun "kepkepkepkep" huutelun kans, että oonko hiljaa vai kannustanko huutelemalla. Täytyy kattoa onko siitä mitään vaikutusta esimerkiksi koiran nopeuteen, muuten olisin mieluusti hiljaa.

Killerillä oli yksi päivä nätti ilta-aurinko

Keinu ja kepit kuntoon niin sehän ois periaatteessa ehkä kisavalmis?! Omistajasta en sit ois niin varma :D

Saarijärven epikset sneak peek

Repäistiin Jalin kans ja ajeltiin itsenäisyyspäivänä Saarijärvelle pikkujoulumölleihin. Ei siitä sen enempää, kirjoittelen kunnon postauksen kun saan radoista videot käsiini :) Sitä ennen, kuvista saattaa ehkä saada jo jotain pientä vihiä...

Kuvista kiitos kuuluu Henna Suhoselle!

Ja ei, ei tehty nollaa :D

Viikkotreenit ja puomikammon selätystä

Tämän päivän treeneistä ei mitään uutta ja ihmeellistä. Teemana valssit ja persjätöt ja samat ongelmat mitä yleensäkin. Voi ärsytys valssit kun mä tiiän, että mä oon myöhässä, mut mun kroppa ei tottele mun aivoja käytännössä tai jotain. On ehkä ärsyttävintä ikinä kun tietää mitä pitäis tehdä mut jotenkin ei vaan mukamas pysty eikä osaa. Ratapohja kutakuinkin alla olevan kuvan mukainen.

Valssi siis tuohon keskimmäiselle hypylle ja rataa tehtiin molempiin suuntiin. Samaten perjättö tehtiin takaakierron jälkeen keskimmäisen hypyn jälkeen.

Olis niin paljon kaikkee mitä pitäis käydä treenaamassa hallilla. Miksi, oi miksi halli ei vois olla vähän lähempänä? Ois ihana asua jossain ihan naapurissa ja vois käydä hallilla halutessaan vaikka joka päivä. 

Viime omatoimitreenit käytettiin pitkälti puomin kans taistellen vaikka suunnitelmissa oli kyllä tehdä muutakin... Haukkuvaaran episten puomiepisodin jälkeen pilkun mielestä jopa Jattilan tutut puomit olikin pahoja ja ilkeitä keinuja. Opeteltiin siis puomi käytännössä uudestaan. Joko se hyppeli alas (kunnes otin sen hihnaan) tai sitten hiipi puomia ylös lähestulkoon maaten ja odotti vaan millon se "keinu" lähtee laskeutumaan. Kun tasaselle pääsi niin oli taas ok (hei jee, tää ei liikukaan!) ja meni loppuun asti ihan rennosti. Kunnes taas uudella toistolla "unohti", että tehdään puomia. Juu-u. Monet toistot ja superpallopalkkaukset saatiin tehdä ennenkuin lähti puomille mielellään ja laukka-askelin. Keskityttiin sitten siihen, että se osaa hakea puomille itsenäisesti pelkästä käskysanasta. Ja muutamat putkihöntsät tehtiin loppuun, että jäi koirallekin treeneistä positiivinen kuva. Semmosta. 

Millon viimeks me ollaan edes koskettu keinuun, saatikka että keinulla ois tapahtunu jotain minkä takia sen nyt pitäis noin aristella? Omituinen on koiran mieli. Ehkä me ei sit yhdellä kertaa tehdä sekaisin puomia ja keinua ennenkuin se selkeästi käskysanan molempiin osaa ja siten suuremmalla todennäköisyydellä erottaa esteet toisistaan. Taitaapi olla keinullakin tiedossa ongelmia jos yhtään osaan ennustaa...

Kranio-sakraaliterapiaa

Sarjassamme pilkku testaa.

Jali kävi tänään siis kranio-sakraaliterapiassa. Ne joille hoitomuoto ei sano mitään (kuten minulle aikaisemmin) niin lyhyt infopläjäys: "Kranio-sakraaliterapia on lempeä ja hellävarainen hoitomuoto, jonka juuret ovat osteopatiassa. Kranio-sakraaliterapia perustuu kranio-sakraalirytmiin ja sen manipulointiin." Lisää voi lukea esim täältä.

Pilkussahan ei varsinaisesti ole mitään "vikaa", jonka takia sen hoitoon halusin. Lähinnä kun kuitenkin harrastellaan niin hyvä tsekata, että kaikki on kunnossa ja uteliaisuudesta päädyin testaamaan tuota KST:tä kun hoidon hintakaan ei ollut ihan hirveä.

Paino oikealla puolella, vasen jalka taaempana jep

Vähän olen katsonut, että se ehkä liikkuu takaa välillä jotenkin jäykästi ja varoo vasenta puolta. Saman huomasi myös hoidon tehnyt Päivi heti alussa kun Jali tutkaili hoitohuonetta. Ennen kuin edes omia huomioitani olin kertonut. Jali ei kuulema käytä takapäätään ihan tasapainoisesti vaan tuppaa esim pyörimään ja siirtämään painoa vain yhteen suuntaan ja seisoo toinen jalka taaempana. Hoito oli hyvin erilaista mitä aiemmat hierontakäynnit, hyvin pieniä liikkeitä ja koira sai itse valita hoitoasennon. Jali luuli autossa selkeesti, että ollaan menossa agihallille ja oli vähän levoton myös hoitohuoneessa eikä oikein tahtonut rauhoittua paikoilleen. Osansa varmaan myöskin sillä, että hoitohuoneessa oli ollut kuulema äskettäin kissoja, jotka pilkun nenään toki vielä haisivat. Kyllä se siitä sitten vähitellen rauhoittui, vaikka lopussa pitikin vähän piipata, että vieläkö tuo tyyppi meinaa kauankin mua hiplata.

Et viittis jättää rauhaan

Loppujen lopuksi mitään suurempaa ongelmaa ei mistään löytynyt. Takapäässä oli jotain häikkää, jota Päivi ei ihan saanut paikannettua vaikka epäili, että ongelma oli SI-nivelessä. Tämä näkyi kuulema hieman kohonneena takaosana (alue juuri ennen häntää), joka hoidon jälkeen oli laskeutunut alemmas. Minä en mitään huomannut, eikä ihmekään kun Päivin mukaan kyse on ihan milleistä ja eron huomasi lähinnä koiraa tunnustelemalla. Hiukanko muuten koira naksui (semmosta jännää hiljasta naksuntaa), kun takaosaa käsiteltiin! Naksuminen oli kuulema ihan hyvä juttu, ainakin hoito vaikutti ja ns. palaset naksahteli oikeille paikoilleen. Naksahtelu voi kuulema johtua monestakin seikasta, mutta sinäänsä se ei ole mitenkään vaarallista. Samaten jalan lihaksissa näkyi välillä elohiiren tyyppistä nytkähtelyä eli kyllä siellä jotain hoidon aikana tapahtui. Selkärangassa oli myös yhdessä kohtaa ihan pienen pieni vinouma, joka saatiin suoristettua. Lopussa Päivi käytti myös laserhoitoa.

Kaikki nämä saatiin siis korjattua ja koira käytti takapäätään paljon tasapainoisammin heti hoidon jälkeen. Jopa minä huomasin eron. Se selkeästi siirsi painoa seistessä nyt molemmille jaloille, eikä koko ajan vain toiselle puolelle. Selkeämmin hoidon vaikutukset näkyvät kuulema noin viikon päästä, joten mielenkiinnolla katsellaan huomaako koirassa mitään eroa.

Oli kiva kuulla, ettei koirasta löytynyt mitään suurempaa vikaa! Ja kehui, että Jalilla on kuulema oikein kivasti lihasmassaa. Otetaan tässä pari päivää nyt vähän rauhallisemmin, mutta saatiin kuitenkin lupa torstaina osallistua agitreeneihin kerta mitään suurempia korjauksiakaan ei tehty. Vaikka hoidon aikana ei koira kummemmin rauhoittunut, niin nyt kyllä väsyttää :)