14 huhtikuuta 2019

Iiris Harjun rallykoulutus (vol2)

Iiris Harjun koulutuksesta viime kisojen jälkeen mieleenjäänyttä. Mulla ei ollu nyt muistiinpanovälineitä mukana (virhe!) niin mennään muistin varassa ja muutenkin mun omilla tulkinnoilla ja ymmärryksellä. Edelleen tykkään Iiriksestä, selkeitä vinkkejä ja perustelee miksi asia kannattaa tehdä niinkuin neuvoo. Plus kun kyse tuomarista saa samalla paljon sellaisia "älä tee näin" vinkkejä ja yleisimpiä virheitä tuomarin näkökulmasta. Ihan huippua!
Waldo teki takapäänkäyttöä liikkeessä (180, 270, 360) avoa ajatellen. Iiris ensin tuumasi että mites paikallaan käännökset ja mä naureskelin että ei niissä oo ongelmaa. Waldon mielestä paikallaan tehdyt käännökset (istumisesta istumiseen) on eri asia kuin liikkeessä tehdyt eikä yhdistä ollenkaan sitä takapäänkäyttöä liikkeeseen. Paikallaan kääntymiset on Waldolle ihan piece of cake. Liikkeessä tulee koko ajan noin 15cm jäljessä ja jättää lopun takapäänkäytön tekemättä. Iiris tuumasi että oon siitä koiraa palkannu ja Waldon mielestä se on se tehtävä. Ja oikeassahan tuo, en mä sitä oo vaatinu käännöksen jälkeen suoristamaan itteään loppuun ja Pullehan menee sieltä mistä aita matalin ja mitä oon palkannu (mistä itelle myös notetoself, tän kans ei "säälipalkkaa" kun seuraamisessa palauttaa kontaktin vaan ohotellaan ja otetaan uusiks). Eli takapäänkäyttöä, ei istumisesta istumiseen vaan ehdottomasti seisomisen kautta. Ensin laajempaa ympyrää ja sitten tiukentaa (ei voi tehdä 360 ennenkuin 270 onnistuu, jota ei ennenkuin 180 onnistuu...). Naksuttimella tarkentaa koiralle sen hetken kun käyttää takapäätä kunnolla. Ja tekee alkuun hitaasti että koira pysyy mukana. Ihan kun oisin näitä samoja neuvoja kuullut ennenkin 😅 Tosin Waldolla tuntuu nyt vähän naksahtaneen seuraamisen kans ja ne käännöksetkään ei aina aiheuta koirassa "wtf" reaktiota eli kyllä ne sieltä treenillä tulee.
Jali teki puolenvaihtokäännöksiä. Kaikki muut aika jees paitsi molemmat oikeaan koira vasemmalla ja molemmat vasempaan koira oikealla. Näissä vaan mulle ollu epäselvää se oikea liikerata eli lihasmuistiin ohjaajalle ja reiluilla avuilla alkuun koiralle ja hitaasti. Kyllä ne sieltä tulee luontevammin kun olen niitä pyöritellyt! Painotti näissä ohjaajan käännöksiä paikallaan, ei saa kaartaa kun mestarissa ollaan! Ja tässäkin tarkkana että koira tekee käännökset takapäällä loppuun asti.

Muitten treeneistä mieleenjäänyttä:

Pyörähdys
  • Treenaa kolmella tavalla
  1. Itse paikoillaan, pyörähdys-käsky, koira tulee pyörähdyksen jälkeen perusasentoon
  2. Itse paikoillaan, pyörähdys-käsky, ota pari askelta eteenpäin, koira perusasentoon
  3. Ota pari askelta eteenpäin, pyörähdys-käsky, pysähdy, koira perusasentoon
  • Miksi? Koira oppii, että pyörähdyksen jälkeen loppuasento perusasento/sivulle tulo. Tiiviit pyörähdykset ja tehtävä koiralle selkeä (ei pyörähdyksen jälkeen jää haahuilemaan ja kirimään ohjaajaa kiinni, ei tee laajoja kaarteita)
Liikkeestä kutsu-kylttiä edeltävät kyltit
  • Jos koira ei löydä merkille, älä turhaan jankkaa (paitsi jos koiralle tehtävän onnistumistodennäköisyys suuri ja nyt vaan sattui tekemään jotain omia).
  • Pysäytä koira johonkin (kutsu vaikka perusasentoon ja jätä siihen), jotta voit suorittaa Liikkeestä kutsu koira-kyltin ilman virheitä jos merkki ei onnistu (et saa -10 molemmilta kylteiltä)
  • Sama jos edeltävänä liikkeestä istu, suoritusalue jatkuu poikkeuksellisesti noin seuraavan kyltin suoritusalueelle asti, joten jos koira ei istunutkaan, on mahdollista uusia vaikka kyltti ohitettu
Puolenvaihto käännökset
  • Samat käskyt kuin pyörähdyksiin molemmilla puolilla
  • Käskytä kääntyessä pyörähdyskäskyllä + seuruupuolen käsky
Kylteille asennoituminen
  • Linjaa isolle koiralle tilaa! Jos ollaan liian kaukana kyltistä virheitä vain -1 (näitä ei kuulema tapahdu juuri koskaan)
  • Kun tuntuu, että olet liian kaukana, olet usein juuri hyvällä paikalla
  • Riittää, että jompi kumpi käy jossain vaiheessa kyltin suoritusta kylttialueella! Suoritusalue noin 0,5m kyltistä.
  • Eteentulo kylteissä kannattaa jäädä reilusti kyltin eteen, koira kylttialueella kun tulee eteen ja hyvin tilaa esim tulla oikealle takaisin perusasentoon ilman että kyltti edessä
  • Treenaa ahtailla kylttiväleillä -> kisapituudet tuntuukin pitkiltä ja tila riittävältä
Tehtäville tuleminen
  • Kerro koiralle askel-pari ennen kylttiä mitä tehdään. Erityisesti käännökset, käskytä koiraa seuruukäskyllä -> tiivistää käännöksiä kun koira tietää mitä tekee.
  • Reilu kertoa koiralle muutenkin että "nyt kohta jotain tapahtuu"
Muuta 

  • Koiralla radan alussa tietty määrä energiaa, joka kuluu radan aikana (vire laskee). Haluatko kuluttaa tätä energiaa radalla jonkun asian jankkaamiseen? (Esim koira ei löydä merkille, käskytät ja käskytät vaikka koiralla ei ole hajuakaan mitä tehdä)
  • Älä katso houkutuksessa houkutuksia, ohjaat vain koiran kiinnittämään niihin huomiota

06 huhtikuuta 2019

Rallytokokisat Ilmajoki

Wallun kanssa toinen ALOHYV Ilmajoelta. Tuomarina Iiris Harju.
Ratahan oli tosi simppeli, mutta alku kovin seuruupainoitteinen. Waldon kans edelleen vähän haussa nuo pitkät seuraamispätkät, ne on Pullesta kovin tylsiä eikä se tykkää juuri käännöksistäkään. Pysäytyskyltit on Wallun juttu 😅 Kävin Waldon kans hallissa kun tultiin kisapaikalle, ja tuntu siltä että tänään ei kiinnosta... Rataantutustumisen jälkeen menin kunnon kävelylle ja kun palasin hallille oli ehkä 3 koiraa ennen meitä. Temputtelin siinä perusasentoa ja nopeita palkkoja seuruusta, laitoin koiran paikkamakuulle johon paikoin palkkailin ja odotin omaa vuoroa. Ja tämä toimi hyvin, Waldo tarjoili aktiivista kontaktia ja omalle vuorolle siirryttiin hienossa seuruussa!

Radan alusta ei juurikaan muistikuvaa muuta kuin että se tuli nykyiseen tasoon nähden tosi kivassa seuruussa ja kontaktissa! Ei ollenkaan sellanen matkalaukku kuin viime kisoissa!
6 kyltillä tuli napakasti ja varmasti suoraa eteen. Mietin jo siinä ekalla kerralla että tulkitseeko mun askelluksen vihjeeksi. Harmi kun ei tällä kertaa tullut videota! Toisella kerralla sama, tuli hyvin itsevarmasti eteen 😅 Käskytin siitä sivulle ja kehuin ennenkuin ilmoitin uusinnasta. Uusintaan kävellessä Pulle hyppi mun päälle, mikä on tälle Herra Tosikolle äärimmäisen hyvä juttu ja kertoi tosiaan siitä että fiilis oli koirallakin hyvä 😄 Kolmannella yrityksellä annoin reilun käsiavun. Tästä 2*-3p UUSI.

Kasikyltillä kun olisi saanut luvan kanssa tulla eteen niin sähläsi jotain omiaan ja istui lopulta peppu sojottaen suoraa oikealle... Uusinnat käytetty, joten aattelin että se oli varma -10 jo se. En oo varma miksen istuttanut enää perusasentoon vaan jatkettiin suoraan. Osin varmaan kun aattelin et se oli kymppi jo ja osin ehkä unohdinkin? Tästä -10p (istuminen puuttui). Jäi mietityttämään että mitä se ois ollu jos olisin sen perusasentoon ottanut, olisi ehkä pitänyt kysyä vaikkei sillä mitään väliä ole 😄 Muoks. Kysyin seuraavan päivän koulutuksessa ja tästä ois tullu ehkä -3tvä ja -1vino virheitä jos oisin ottanut sen perusasentoon. Eli koiralle radalta 90p jos ohjaaja ois ollu kartalla 😁
Tuloksena siis ALOHYV 84p/100p. "Ihanasti kannustettu, oikein sujuva suoritus". Meillä oli hurjan kivaa kehässä, mä hymyilin koko radan ajan kun Wallukin oli niin messissä!
 
Olin omien kisojen jälkeen talkoissa ylemmissä luokissa. Siinä toisten ratoja seuratessa pisti silmään muutama ikävä juttu. Moni alkoi jankata radalla jotain tehtävää joka ei heti onnistunu vaikka koirasta näki ettei sillä ollu hajuakaan mitä ohjaaja pyytää. Ja sit jankattiin ja jankattiin ja ihmeteltiin kun koira pyörii tyhjää kysymysmerkki pään päällä. Ja suurin osa koirista yritti ymmärtää ja tarjosi kaikennäköistä osaamaansa. Tämä koski erityisesti merkkiä. Note to self. Opeta koira ensin bongaamaan merkki ennekuin lähetät merkille...

Oli myös näitä joista niiiin näki sen pettymyksen kun joku ei radalla onnistunut ja sitä jopa vähän purettiin koiraan (käskytys muuttui tiukemmaksi, meno jäykemmäksi, koiraa ei kehuttu, radan jälkeen koira äkkiä kiinni ja pois) ja teki niin pahaa katsoa näitä kun koira kuitenkin yritti parhaansa. Kyllä itseäkin välillä harmittaa ja turhauttaa koirien kans, mutta erityisesti kisoista haluan että koiralle jää hyvä fiilis, tuli virheitä tai ei!

Mutta mieleen jäi kyllä monta ihan huikeetakin suoritusta jossa koiraa tsempataan ja kannustetaan, ohjaaja hymyilee ja kiittää koiraa eikä pura epäonnistumisia ja harmituksia koiraan ja molemmat tekee yhdessä rataa. Kunpa kaikki muistais ettei ne tulokset oo se tärkein juttu vaan harrastamisen pitäis olla molemmista kivaa...

27 tammikuuta 2019

Wallun kisadebyytti

Waldo aloitti kisauransa 26.1. Kauhavan kisoissa tuomarina Jaana Karppinen. Ei ollut tarkoitus vielä näihin kisoihin osallistua, muttakun jatkuvasti huudeltiin, että kisoihin vielä sopii, niin sorruin ja laitoin ilmon menemään.

Rata ei ollut mahdoton, mutta aavistelin jo etukäteen että pitkät seuruupätkät ja käännökset ei meiltä vielä suju. Waldo oli radan alussa vähän pihalla, mitä me oikeen tultiin tekemään. Minä sorruin ihme apuihin ja hihkumisiin, uuden koiran kanssa kisaaminen meinasi vähän jännittää. Loppurata oli onneksi jo oikeinkin kivan näköistä ja sitä mitä kuuluikin ja etukäteen vähän pelkäämäni uudet ALO kyltitkin sujui hienosti! Mutta näkeehän siitä että meiän treenit on 97% olkkaritreenejä ja seuraaminen ja kylttien välit senkin takia hukassa.

Virheitä siis 1 ja 2 kyltiltä kyltin haistelusta (voi Wallu, et sä yleensä tämmösistä häiriinny 😅) ja kolmoskyltin virhe tuli joko tuosta istumisen kautta maahan menosta tai jumittamisesta maahan kun lähdettiin liikkeelle. Veikkaan ensimmäistä. Viimeinen virhe pujottelusta vaikka olisin kyllä antanut itselleni virhettä tuosta 6 kyltin käteen hyppäämisestä. Siis en ikinä pidä vasenta kättä tolla tavalla treenatessa "apuna" ja Wallu tietty luuli että siellä on palkka 😄 Loppurata virheettä ja pujottelun jälkeen Wallukin skarppasi ja petrasi hienosti! Pisteitä siis 96p ja lopulta 3.sija 19 koirakon luokassa! "Hienot asennot ja ohjaus =)"
Tietää nyt mitä pitää treenata, hyvä siitä tulee!

14 tammikuuta 2019

Vuonna 2018

Kun instastoryyn tulee ahkerasti kuvailtua niin on kiva koota vuotta vähän ylös instastakin lunttaamalla. Pahoittelen joihinkin kollaaseihin eksyneistä tuplakuvista tai väärälle kuukaudelle lipsahtaneista kuvista.

Tammikuu

Tammikuussa ostin lumikengät ja käytiin ahkerasti lumikenkäilemässä metsissä. Jalin hännänpää aukeili pakkasessa.

Helmikuu

Helmikuussa Jali säikäytti ja karkasi jonnekin jonkun elukan perään ja kulkee siitä hyvästä nykyään lenkit jäljittimen kanssa. Ei ole tarvinnut tositilanteessa käyttää, mutta ei vara venettä kaada. Silloinen puhelin oli käyttökelvoton pakkasella, joten joutui myös sekin vaihtoon. Olin Kantoluodon seminaarissa kuuntelemassa ja tehtiin reissu Rovaniemelle.

Maaliskuu

Naapuriin muutti suunnilleen Waldon ikäinen sekarotuinen sakemanni ja pojat ihastu toisiinsa kovin. Waldo vietti aikaa pihalla odotellen millon kaveri tulee aidan taakse.

Huhtikuu

Huhtikuussa molemmilla oli kunnon karvanlähtö, varsinkin Waldo tuntui tiputtavan karvaansa. Huhtikuun puolessa välissä tein ensimmäisen peltojälkitreenin kohmeiselle nurmikolle ja aloteltiin muutenkin ulkotreenejä.

Toukokuu

Vuoden ensimmäinen koekorkkaus toukokuussa mejäkokeessa, josta helteisessä säässä taisteltiin itsellemme AVO1 tulos ja oikeus VOI-luokkaan. Kisat jäivät vuoden viimeisiksi mejäkisoiksi, eikä taidettu tehdä kuin yksi harjoitujälki tälle vuodelle jossa ensimmäistä kertaa tehtiin ongelmitta katkokulma, muutoin huonosti menneellä jäljellä. Kuuma kesä ja muutto uudelle paikkakunnalle vei intoa.

Waldo täytti toukokuussa vuoden ja jatkoi lähinnä innokkaasti peltojäljen treenailua. Treenimuistioon kirjattu 24 peltotreeniä, mutta olen varma että tuosta uupuu jokunen. Juuri muuta pultsipaltsi ei sitten treenannutkaan.

Waldo kävi luustokuvissa ja kuvat tulivat kennelliitolta vähän isku vasten kasvoja kyynärien osalta tuloksella 0/2 vaikka kuvanneen ortopedin (Jarmo Rintasalo) mukaan kyynärissä ei ollut mitään vikaa. 2 koska epäilyksenä MCD eli häikkää varislisäkkeessä. Pitkään vatvoin ja selvittelin asiaa eri asiantuntijoiden kanssa, joista enemmistö oli lopulta sitä mieltä, että turha kuluttaa rahojaan lisätutkimuksiin kun koira on oireeton eikä näiden kuvien takia kannata turhaan murehtia. Asia kuitenkin kolkuttelee jatkuvasti takaraivossa...

Kesäkuu

Kesällä käytiin ahkerasti uimassa ja kahlailemassa, mitään muuta ei juuri niillä helteillä viitsinyt edes ajatella. Lenkit painotettiin iltoihin. Kesäkuussa törmättiin lenkillä kyyhyn ja tehtiin turha käynti eläinlääkärillä kun olin varma, että Waldoa purtiin.

Heinäkuu

Heinäkuussa käytiin kannustamassa pk-SM kisoissa ja jatkettiin Seitsemisen kansallispuistoon ja sieltä Porin Yyterin koirarannalle. Tavattiin siellä Rambo dallu ja törmättiin leirintäalueella ihan sattumalta Waldon siskoon Muruun. Waldo sai tassuun haavan ja osallistui elokuussa ensimmäiseen näyttelyynsä EH:n arvoisesti.

Heinäkuussa Lapuan rallytokokisoista Jalille VOIHYV 86p TP 2.sija. Nämä kisat jääneet erityisesti mieleen, sillä Jali oli niin superhyvällä fiiliksellä ja fiilis jatkui samana päivänä MES-luokan nollakoirakkonakin.

Elokuu

Elokuussa Waldo osallistui  muutaman kerran rauniotreeneihin. Muutettiin Kauhavalta Seinäjoelle. Jalilla niskassa mysteerireikä, joka parani kuitenkin nopeaa putsailulla.

Syyskuu

Elo/syyskuun vaihteessa Jalilla oli pitkä ripulijakso, johon jouduttiin lopulta hakea apua eläinlääkäriltä. Syyskuun lopussa vatsapöpö siirtyi Waldoon, mutta hain suorilta tähän avut apteekista ja päästiin Waldon kanssa helpommalla.

Rallya kisattiin Jalin kanssa epäonnistuneesti Vöyrissä VOI0 ja huomattavasti paremmalla fiiliksellä Seinäjoella VOIHYV 93p 1.sija.


Lokakuu

Lokakuussa käytiin yöretkellä Lauhanvuoren kansallispuistossa. Waldon ihoon nousi kummallisia palluroita, jotka lopulta nokkosrokoksi tulkitsin. Eivät häirinneet koiraa ja laskivat parissa päivässä.

RTK3 koulari haettiin Jalille lokakuussa Kokkolasta niukalla 71p, mutta hyvällä fiiliksellä ja muutamalla -10p virheellä joita en edes radalla tajunnut.

Marraskuu

Marraskuussa käytiin ell Jalin pitkään vaivanneen nivusissa olevan ihottuman takia. Oikealla hoidolla parani nopeaa, ell epäili että osunut esim metsässä joku ja päässyt siitä tulehtumaan koiran nuolemisen takia.

Marraskuussa mölleiltiin Kauhavalla Jalille VOIHYV 80p TP ja 2.sija ja Waldokin pääsi mölli-aloon, josta hienosti ALOHYV 96p. Jalin hieno kisavire innoitti ilmoittamaan myös tokokisoihin, jonne pääsinkin varasijalta edellisen päivän ilmoituksella. Flunssainen omistaja ei saanut ihan koiraa parhaimmilleen, mutta haettiin kuitenkin Ilmajoelta ALO1 180p KP 1.sija. Kisattiin ahkerasti loka/marraskuussa useampi viikonloppu putkeen, mutta eipä tämä koirassa näkynyt.

Joulukuu

Joulukuussa käytiin uimassa Kauhajoella ja tutkailtiin lenkkimaastoja ja pidettiin vähän ansaittua taukoa reenailuista.

Sellainen vuosi tiivistetysti. Tälle vuodelle on jo tavoitteet omassa mielessä asetettu, ennustan aktiivista kisa- ja treenivuotta kahden koiran voimin :)

13 marraskuuta 2018

Pitää takoa kun rauta on kuuma

Blogia kartalle kisaraporttien muodossa!

27.10. rally-tokokisat Kokkolassa, tuomarina Heli Kelhälä. Kerrankin päätin pyytää kuvaamaan radan, yleensä en halua että kukaan kuvaa kun alan vaan jännittää enemmän.
Rata oli hyvin simppelin oloinen, ei mitään hirveää. Jali oli ihan hyvällä fiiliksellä ja alku oli aika jees. Etenkin tuo "istu, käännös vasemmalle, istu" oli aika makee.

Jo rataantutustumisessa tuskailin tuota puolenvaihtoa jalkojen välistä kun tuntui ettei askeleet osu kohdilleen ja näinhän se kisaradallakin osui väärä jalka eteen ja koira ja minä hämmennyin. Täysin minun virhe. Tästä ensimmäinen uusinta -3 UUSI.




  • Spiraalissa koira oikealla pari kertaa nuuskaisi maata ja tästä -1PY. Hienosti kokosi itsensä! 
  • Seuraava uusinta menee kyllä koiran piikkiin, ei oikein ollut hereillä eli kyltillä 11, 270 käännös oikeaan luuli että tehdään jotain puolenvaihtokylttiä ja jäi hengaamaan taakse -3UUSI
  • Seuraava -10TVÄ mun piikkiin. Puolenvaihto jalkojen välistä enkä jättänyt koiralle tilaa ja kiersi kyltin. Mä googlailin jo radan jälkeen, että seuraako siitä hylky, mutta olikin "vain" -10. 
  • Puhelimesta loppui talletustila eikä viimeistä -10 TVÄ virheitä videolla näy, mikä on harmi. Ja mä kun aattelin että se videolla näkyy niin en sitten kysynyt tuomarilta... Mutta siis tuplasaksalaisesta -10TVÄ (seuraamispuoli). Ja siis en ymmärrä ollenkaan, en edes tuolla selityksellä. Kuinka tuplasaksalaisesta voi saada -10TVÄ seuraamispuolesta? Kun jos se ois kyltin jälkeen tullu väärälle puolelle niin oishan se näkyny virheenä seuraavassakin kyltissä? Mulla ei oo mitään muistikuvaa, muutakuin että se oli ehkä vähän jotenkin sekava, mutta olinkin jo vähän "ihansama" fiiliksillä kun ajattelin oikeasti että saatiin jo hylky.

Tulokseksi kuitenkin täpärästi VOIHYV 71p ja RTK3! "Hienoa yhteistyötä! Ajoitus ajoittain myöhässä, koira ei ehdi toteuttaa".  Tuosta käskyn ajoituksesta on mulle aiemminkin sanottu ja on varmaan ihan oikeassakin. Muutenkin jännä nähdä omaa ohjausta videolta, sorrun kisoissa suurempiin vartalo- ja käsiapuihin mitä käytän treenatessa, pitääkin kiinnittää huomiota.

Mestariluokka kutsuu! Kyllä siitä valio vielä leivotaan! :)
-----------------------------------------------------
3.11. Epäviralliset rally-tokokisat Kauhavalla. Jalin kanssa mentiin ihan höpöhöpöfiiliksillä VOI-luokkaan. Jali olikin "hieman" ylivireessä. Lähdettiin vaan pitämään kivaa ja kivaa meillä radalla kyllä oli :D Siitäkin huolimatta, että 15 kyltillä teki niin vauhdikkaan käännöksen, että törmäsi kylttiin ja kyltti singahteli ympäriinsä. Tosi hienosti keräsi itsensä ja jatkoi rataa, mutta huomasi käytösruudussa, että selkeästi vähän varoi kylttiä eikä olisi halunnut kyltin viereen istumaan. Kerättiin silti VOIHYV 80p TP ja 2. sija. Rata oli tosiaan Fiia-Maria Kiviojan virallinen kisarata.
Waldokin pääsi korkkaamaan "kisauransa" nakki-alossa. Niin hienosti oli junnu ja suoritti niin hienosti! Palkkasin muistaakseni ainakin 2 ja 5 kyltillä, mutta ei se ois palkkaa tarvinnu. 9 kyltillä pieni fiksu talmaatti päätti että kun näillä muillakin pysähdyskylteillä ollaan tultu eteen niin minähän tulen tässäkin eteen :D Tästä siis uusinta. Maahanmenosta ei osannut lähteä suoraan seuraamaan ja jumitti maassa, tästä jouduin vähän houkutella ja -1KONTR. Ei sille oo tämmöstä opeteltu vaan nimenomaan paikallaoloa niin ei ihmekkään. Mutta niin hieno vauvakoira! Se ei oo ikinä mennyt näin pitkää pätkää, eikä oo nähny kylttejä kuin ehkä kerran, eikä silti häiriintynyt kylteistä tai tiputellut kontaktia. Toki tuin kyllä kehuilla, mutta käsimerkkiä en esim seuraamisessa käyttänyt. Odotellessa se kyllä haisteli hallissa maata jonkun verran, mutta heti kun huikkasin huomiota niin oli ihan messissä. Kyllä sen kans oikeasti voisi hiljalleen lähteä virallisiakin katselemaan! Waldolle siis ALOHYV 96p.
------------------------------------------------------
10.11. Ilmajoella tokokisoissa, tuomarina Henna Hautakoski. Vähän hetken mielijohteessa ilmotin ja kisa oli täynnä. Edellisenä iltana tuli viestiä, että peruuntumisen takia olisi paikka vapaana ja hetken emmin kun flunssassa olin maannut lähinnä sängynpohjalla, mutta noh mikäjottei! Kisapäivän aamuna ei meinannut ääntä tulla, mutta sen verran aukesi että käskyttää pystyi. Seuraavana päivänä kuulostinkin (sen mitä ääntä ulos sain pihistyä) lähinnä Paula Koivuniemeltä, jonka ääni sortuu falsettiin ja joka on laulanut 24/7 putkeen...

Mutta siis kisaan. Jalille vähän vieraampi halli, en ole varma onko koskaan hallissa käynnyt. Ei tämmöset nykyään Jalia häiritse, kyllä se tietää mitä tultiin tekemään. Ihan ei ehkä parhaassa terässä, oleskelualue hallissa oli aika ahdas ja kisa-alue oli rajattu vain aksa-aidoilla niin siinä ei pystynyt kunnolla viritellä koiraa. Sainkin vähän noottia tuomarilta kun omaa vuoroa odotellessa innostuin vähän riehakkaammin palkkaamaan Jalia namia heittämällä, että eipäs häiritä suorittavaa koiraa. Hups, anteeksi, en oikeasti tajunnut kun olin jo koiran kanssa niin omassa kuplassa enkä seurannut juurikaan kehää (muutakuin että kehässä oleva koira ei minusta vaikuttanut häiriöherkältä ja ehkä sillä sitten omakin palkkaus nousi turhan riehakkaaksi).Hengattiin siis kiltisti tämän jälkeen vaan makuussa vaikka normaalisti tykkään vähän pyöritellä perusasentoja ja ottaa nopeita palkkauksia.

Pisteitä kertyi siis
Paikkamakuu 9
Seuraaminen 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8
Luoksetulo 9.5
Kapulanpito 10
Kauko-ohjaus 8
Estehyppy 9,5
Kokonaisvaikutus 9

Elikkäs yhteensä ALO1 180p, KP ja 1.sija! 

Tarkemmin liikkeet läpi:
  • Paikkamakuussa hitaahko maahanmeno ja vajaa istumaan nousu. Ei reagoinut muiden käskyihin ja oli paikkamakuussa niin hienosti skarppina!
  • Seuraamisessa huomasi, että ohjaaja ei ihan oo kartalla näistä tokon kiemuroista. Tultiin seuraamispaikalle ja liikkuri sanoi "Liike alkaa" ja minähän omatoimisesti sitten lähdin jo eteenpäin, kun pitäisi toki vielä odottaa liikkurin käskyä :D Noh, hetken hämmennyt itselle kun tajusin oman virheeni kun liikkuri mun askeleen jälkeen huikkaa sen "liikkeelle mars" (tai mikä se nyt onkaan) komennon. Seuraamisesta taidettiin saada noottia lähinnä väljistä käännöksistä ja hitaasta perusasennosta.
  • Huomasi tässä vaiheessa, että Jali oli vähän hämmentynyt, että mitä me ollaan tultu tekemään. Toki minäkään en ollut skarppina flunssasena ja Jali peilaa aika hyvin mun fiilistä. Jali varmaan odotti rally-tokorataa ja ihmetteli, että mitä se tämmönen oikein on. Ihan ymmärrettävää kun ei olla tokoa treenattu. Oli siis vähän tahmea koko ajan, mikä näkyi mm. aloituksissa. Ei ollenkaan sellanen normaalin skarppi Jali. Alkoi kyllä vähän epäilyttää, että voisi olla myös jumissakin, pitääkin varata huoltoa!
  • Maahanmenossa pistevähennykset siitä kun menee maahan kuulema istumisen kautta. Käskyttäessä vilkaisin sen verran taakse, että oli maahan menossa, mutta en huomannut, että kävi istumisen kautta. Tuttu virhe kun on tossa mielentilassa.
  • Luoksetulon puolikas taisi lähteä aavistuksen vinosta perusasennosta. Edelleen mun silmään hämmentynyt pilkullinen eli tuli hitaasti, vaikka toki laukalla eikä sitä ehkä muut huomanneet kun eivät tiedä mihin verrata. Tässä kisan toinen "ohjaaja skarppina" moment kun liikkurin "jätä koira" käskyn jälkeen sanon Jalille "paikka", otan askeleen ja saan jonkun ihme blackoutin että pitäiski jäädä odottamaan liikkurin käskyä lähteä liikkeellä. Pysähdyn paikoilleen ja katson liikkuria silleen "niin saanko mä mennä?"...  Ihana tuomari huikkas et otetaas alusta uusiks :D Jali pönötti koko episodin paikoillaan ja varmaan manas mielessään että mitä tuo oikein sekoilee...
  • Kapulanpito 10, eipä tässä mitään ihmeellistä. Piece of cake Jalille.
  • Kauko-ohjauksessa hitaat vaihdot ja vajaa istuminen. Tuttua, tuttua.
  • Estehyppyä jännitin. Lähinnä mietin, että millä ihmeellä mä tän käskytän kun se ei oo tätä tehnyt ties millon viimeksi. Päädyin sitten hyppy käskyyn ja toivoin että tulee itse sivulle. Pistevähennys taisi olla taas hitusen vajaasta perusasennosta, kenottaa kuulema aavistuksen eteen vinoon.
Kohtuu tiukan tuntuinen tuomari, tai siis ei ainakaan ilmaiseksi pisteitä jaellut. Muutamassa kohtaa kommentoi, että ylemmissä luokissa olisi rokottanut enemmän, mutta että perusasennot ja asennonvaihdot kuntoon niin se on 200 pisteen koira. Enkä epäile yhtään :) Kerätään tästäkin se koulari kasaan, vähän kuumottelee joulukuussa yhdet kisat, mutta voi olla että koira ansaitsee nyt vähän kisa- ja treenitaukoa ja palataan asiaan ensi vuoden puolella.
------------------------------------------------------------------
Jali on nykyään niin luottokisakaveri! Meillä on ollu nyt tosi kiva flow koiran kanssa niin pitäähän se hyödyntää, jotenkin vaan luotto koiraan on tällä hetkellä kova :) Katsotaan josko ensi vuodelle se RTK4 (ja toivon mukaan valiotuloksiakin...) ja TK1 ja riippuen miten innostuu niin ei se TK2 olisi mahdoton myöskään. Ja himputti vihdoin se BH jos osuis sopivaa kohdalleen!

01 lokakuuta 2018

Maria Arfmanin peltojälkiviikonloppu

22.-23.9. Lapuan koiraharrastajat järjesti kaksipäiväisen peltojälkiviikonlopun, jossa kouluttajana Maria Arfman. Ensimmäisenä päivänä treenattiin mun omalla lupapellolla Kauhavalla ja toisena päivänä Lapualla.

Waldo on ollut vähän tauolla peltojälkeilystä, ei oo tän kaiken muuttotouhun ja uuden työpaikan jälkeen ollut oikeen aikaa ja energiaa. Olen kyllä pari lupapeltoa saanut Seinäjoelta, muttei missään nimessä niin huippua peltoa mitä mulla oli Kauhavalla enkä ole kerennyt näille mennä treenaamaan. En siis odottanut suuria.
Mun pelto on parempi ko teiän pelto :D

Waldo oli kuitenkin tosi hyvässä vireessä. Lauantaina tehtiin kaksi jälkeä, ensimmäinen luokkaa "tee sellainen jälki kuin yleensä" ja jälkimmäinen tehtiin kouluttajan ideoimana. Tein ensimmäiseksi jäljeksi lyhyen jäljen kahdella kulmalla. Alkuun namitettuna ja muuten vähillä nameilla kun halusin saada kommenttia Waldon tyhjillä työskentelystä. Olosuhteet oli ihan järkyttävät, tuuli lähensi varmaan myrskylukemia ja välillä tihkutti vettä. Toppahousut ja kaksi takkia päällekkäin ei ollu yhtään liiottelua. Olosuhteet ei haitannut koiraa pätkääkään ja Waldo lähti oikein kivasti jäljelle, toki tein jäljen pitkälti myötätuuleen. Noottia siitä, että jarrutin koiraa tyhjillä aivan liikaa ja tästä syystä koiran rytmi katkeaa ja siitä tulee pintapuolinen. Heh, ja viimeksi käskettiin että älä juokse koiran perässä, se kultainen keskitie vähän siis hukassa. Kulmat ja loppuesine ok, niissä ei mitään.


Kakkosjälki tehtiin siis suora, jossa alussa namia, keskellä tyhjää ja lopussa taas vähän enemmän namia. Ehkä noin 300 askelta. Namipätkillä tarkoitus opettaa koiralle aktivoiva pakoite, jotta voidaan tyhjillä sitten antaa palautetta ja koira tietää mitä tehdä. Jotenkin loogista, koira siis tavallaan namipätkillä "ehdollistetaan", että hihnan kevyt (ja siis oikeasti kevyt!) nyppäisy askelten välissä -> askeleella nami -> kuono alas. Eli joka askeleen välissä kevyt nyppäys ja koira saa vahvisteen askeleella olevalta ruokapalkalta. Kun tyhjällä siis jostain syystä vaikka kuono nousee tai härvää omiaan, voi hihnalla nyppäisemällä muistuttaa mitä pitikään tehdä ja aktivoida sitä kuonoa maahan. En tiedä saako tästä selityksestä mitään irti, mutta mulla jotenkin valkeni tämä että VAU. Tai siis kun on tuntunut ikävältä antaa koiralle tyhjillä palautetta hihnalla kun esim pää nousee kun en tiedä tajuaako se niistä yhtään mitään, mutta tällä tavalla koiralle on oikeasti opetettu, että mitä se nyppäisy oikein tarkoittaa ja sen nenän saa oikeasti sinne maahan. Mun mielestä tää kuulosti oikeesti varsin loogiselta ja järkevältä. Eli ei tyhjille ennenkuin aktivoiva pakote opetettu namijäljillä.

Keskityttiin siis namipätkillä tähän aktivoivaan pakotteeseen ja tyhjillä siihen mun rytmiin. Waldo jäljestää liinatuntumalla ja vitsit miten hienoa oli kun aloin löytää sitä etenemisrytmiä! Se oikeasti tuntui ja näytti ihan jäljestämiseltä kun en tehnyt koiran hommasta itse vaikeampaa, Wallu etenee ihan kunnon vedossa (tuntuu jäljestävän paremmalla vireellä näin mitä aivan löysillä), mutta koska mä kuljin samaan tahtiin niin meno ei ollu sellasta "tökstökstöks" mitä se aiemmin on ollu eikä koiran tarvinu nostella päätä ja turhautua kun se sai tahattomia hihnanyppäisyjä multa.

Sunnuntaina jatkettiin samalla eli haettiin sitä omaa rytmiä. Waldo oli hieno, se jo autolta tiesi että mitä tultiin tekemään ja pellolla oikeasti veti kohti jälkeä. Maria paljon painotti sitä, että nuorella koiralla ei saa tappaa sitä tahtoa vaan sitä pitää vahvistaa, sillä ilman tahtoa ei voida vaatia muutakaan. Jos koiran antaa vetää jäljen alkuun (ei hallinnassa siis) niin hyvä pitää sitä silti vieressä lyhyellä hihnalla. Jos hihnan haluaa siirtää valjaista mahan alle, voi sen tehdä paalulla sillä aikaa kun koira syö paalulta ruokaa, eli ei tehdä siitä numeroa ja tehdä siitä häsläystä jos hallinta ei vielä kunnossa. Mä vähän hetsasin Waldoa alkuun ja se oli oikeasti tosi hyvässä mielentilassa, kuulema ei ois ees tarvinnu mitään hetsailuja ja oisin vaan voinu päästää jäljelle. Se oli kyllä tosi hieno, jäljesti hyvässä vireessä, mutta keskittyneesti häntä pystyssä, eikä ollut mitään tarvetta puuttua yhtään mihinkään. No okei, kerran taisin antaa pienen pakotteen kun nosti päätään, mutta siihenkin Maria sanoi että oli vähän turha kun johtui lähinnä tuulesta ja olisi itse jättänyt tästä huomauttamatta. Vaan ei pannut Wallu pahakseen tästä vaan hienosti jatkoi jäljestystä. Sehän on joskus mun pakotteista mennyt sijaistoiminnolle (syönyt heinää, pysähtynyt), mutta miten loogista kun eihän se raukka oo tienny että mitä mä oikein hain takaa.
Mäkin alan sitä rytmiä tosiaan löytää ja niin hienoa oli kulkea koiran perässä. Meitä aiemmin kouluttanut Pirjokin joka oli tällä kertaa koulutettavan roolissa mainitsi, että sähän oot tehny sille virettä, se kun oli viimeks niin kovin tekninen. Ja joo, näinhän se on! Mä oon iteki pitäny Wallun jäljestystä vähän sellasena "pikkuhienona", nyt siitä oikeesti alkaa aistia sitä tahtoa mitä mä sille jäljellä haluan! Se ei varmaan koskaan oo jäljestäny yhtä hienosti ja ennenkaikkea oikeasti maavainusesti ja kaikki askeleet tsekaten. Jäljen lopussa olevassa esineessäkään ei ongelmaa ja kun vapautin koiran, veti se vaan jälkeä eteenpäin että ei me nyt vielä voida lopettaa. Jouduin oikeasti kaksin käsin vetää koiraa jäljeltä pois. Vitsit se olikin hieno! :) Maria tuumasi, että nyt ei kyllä tehdä toista jälkeä kun ei ole mitään tarvetta, ei kannata tehdä turhaan kun ei siitä mitään hyötyä saatais ja olin ihan samaa mieltä.

En kirjoittanut muistiinpanoja ja paljon varmaan unohtunut, mutta se mitä vielä mieleen jäi listalle "kokeile tätä" on namiruudut keskellä jälkeä. Eli tallataankin keskelle jälkeä yhtäkkiä pieni namiruutu, jossa voidaan koiraa oikein hetsata ja vaikka nostaa/vetää valjaista pois (taas, saadaan aktivoitua sitä kuonoa maahan kun koira pyrkii pääsemään ruutuun syömään) ja nostettua virettä. Ehdottomasti testiin! Muuten Maria painotti paljon tosiaan sitä koiran tunnetta ja tahtoa jäljestää, sillä ilman tahtoa, ei voida koiralta vaatiakaan jäljellä. Tekniikka namijäljillä, muistetaan vaikeuttaa kun sujuu.

Peltojälki on kyl niin kivaa!

30 syyskuuta 2018

Epäonnistumisia ja onnistumisia: Vöyrin ja Seinäjoen rallykisat

Täytyypä taas päivittää kartalle tätä blogiakin. Ei oo ennättäny istua näpyttelemään näitä. 15.9.2018 kisat Vöyrissä. Tuomarina Anne Klingenberg, joka vaikutti varsin tiukalta tuomarilta. Jali on viime aikoina tehnyt treenatessa hyvällä vireellä ja oli viime kisoissa niin super ja paljon ollaan kerätty varmuutta tekemiseen, joten odotin hyvää tulosta. Ratakaan ei näyttänyt hirveältä kun sitä ilmottautuessa katsoin, varsin tehtävissä. Kun otin koiran autosta tiesin heti, että nyt ei oo meiän päivä, Jali kun veti nenä maassa puskiin eikä piitannut vähääkään minusta tai mun nostatus yrityksistä. Olin jo aamulenkillä havaitsevinani, että Jalilla oli jotenkin "huono päivä". En osaa selittää, mutta se ei esim ottanut kertaakaan lenkillä itse kontaktia, mitä se normaalisti tekee namin toivossa. Voiko koirat herätä "väärällä jalalla"? :D Noh, epätoivoisesti yritin nostattaa koiran sieltä omasta maailmastaan, vaan aivan mahdottomuus. Treenikaverikin huikkas mulle kun omaa ratavuoroa ooteltiin, että nyt Henna ylös sieltä kuopasta, kuuluu tosiaan mun äänestäkin kun yritän epätoivoisesti tsempata koiraa. Tiedän kyllä itsekin kun vaivun siihen epätoivoiseen koiran nostatusfiilikseen, mutten voi sille mitään. Ollaan näköjään oltu tällä tuomarilla ennenkin ja sielläkin kokeessa koira oli huono, joten täytyy olla tuomarin vika ;D
Lähtökyltille mun kans tuli siis maata haisteleva evvk joka tuijotteli käytösruudussa olevaa koiraa. Otin lähtökyltille lähestymisen vielä uudestaankin siinä toivossa että heräisi koomastaan, mutta vielä mitä. Noh niin, koko rata järkyttävää räpeltämistä ja selviytymistä. Koiraa ei kiinnosta kuunnella, mä yritän epätoivoisesti kannatella koiraa, se ei kuuntele käskyjä ja jähmii tehtävissä jotka varmasti osaa. Ei edes viiti käydä rataa tarkemmin läpi, kattokaa tuosta yltä kuvasta. Uusiminen neloskyltillä, jota hinkkasin kyltillä ennen uusimista kun yritin saada koiraa hereille. Vaan ei se muka osannut enää palata vasemmalta oikealle, ei niin millään, ei vaan kuunnellut ja siinä hajamielisyydessään tuli vaan aina vasemmalle sivulle. Valehtelematta toistin eteentulon varmaan viidesti ennenkuin onnistui...
No kai nyt eteentulosta sai kuvaa kun niin monesti se tehtiin :D
Käytösruudussa vasemmalla maaten se nousee viimeisillä sekunneilla ylös kun samassa sumussa reagoi vissiin radalta kuuluviin käskyihin. Tuloksena ansaitusti VOI0 66 virhepisteellä ja varsin pettynyt ohjaaja. Ennätys kai se tämäkin :P Mutta hei, jos jotain kisoista käteen niin Meeri Kosken ottamia kivoja kisakuvia. En tajua miten on onnistunut noinkin kivoja kuvia saamaan meidän radasta :´) Mutta jos ei meillä onnistunut, niin ei kyllä onnistunut muillakaan VOI- luokkalaisilla. Koko luokasta ei nimittäin kukaan saanut tulosta!
Jali: Ihan hereillä tässä, yhtään en oo omissa maailmoissa...
---------------------------------------------------
29.9. oli vuorostaan Hannele Pirttimaan tuomaroimat kisat Seinäjoella. Olin Vöyrin kisojen jälkeen jo melkeinpä valmis perumaan osallistumisen. Kisapäivän aamuna heräsi kuitenkin hyvätuulinen pilkullinen, joka kisapaikallakin tarjoili kontaktia ja kerjäsi nameja. Ihan kuin eri koiran kanssa olisi ollut. Koiralla oli siis hyvä fiilis ja omakin olo oli luottavainen. Rata ei vaikuttanut taaskaan mitenkään haastavalta. Hyvä fiilis onneksi jatkui radallekin, vaikka hetken ensimmäisellä kyltillä tuntuikin, että koira meinasi vajota omaan maailmaansa. Virheet oli lopulta pääasiassa "sinkoan maata kiertävälle radalle koska niin siistiä" luokkaa, Jali oli varsin lennokkaalla tuulella :D

  • 1. kyltiltä "liikkeestä seiso, kierrä koira" -1 PY. Tästä ei mitään aavistusta. Musta tuntuu että ollaan kyseiseltä kyltiltä saatu ennenkin -1PY, pitäisi nähdä melkeen videolta, että mitä se tekee, että tämä aina ansaitaan?
  • 6. kyltiltä "istu, koira eteen, oikealta oikealle, istu" -1 KONTR. Tää oli näitä "JEEE KIVAA" kylttejä, tuli siis eteen istumaan varsin lennokkaasti ja luulen että tästä tuo virhe.
  • 9 kyltiltä eli houkutuksessa huomasi yhtäkkiä ison pehmolelunorsun ja oli jo innoissaan syöksymässä lelua kohti, mutta malttoi kun käskytin takaisin seuraamaan. Niin hupsu, eikä olisi tällaista virhettä tehnyt matalemmassa vireessä. Samoin pujottelussa eli kyltiltä 15 tuli samankaltainen "jee vapautan itseni" hetki ja oli innoissaan sinkoamassa palkkaukseen(?), mutta malttoi taas uudella käskyllä. Hupsu koira :D Näistä siis 2 x-1 KONTR
  • 10 kyltiltä eli koira eteen, oikealta sivulle -3 OV. Tämä taas näitä pitäisi nähdä videolta, kai sitten annan huomaamattani niin vartaloapua? 
Maalikyltin jälkeen hölmö hupsu dallu heittäytyi maahan ilopiehtaroimaan, koska oli niin kivaa. Tuijotin vaan huvittuneena, että Jali kuule meiän pitäis käytösruutuun vielä ja mietin että voiko tuosta lähteä jotain pisteitä kun noin itseään palkkaili (ei lähtenyt :D). Muuta positiivisessa mielessä mieleen jäänyttä radalla hieno istumisesta seisomaannousu uudella kantapääavulla, peruuttaminen ja oikealla maahanmeno. Erityisesti peruuttamiseen oon tyytyväinen, se onnistui jopa tuolla Vöyrin kisoissa ilman virheitä!
Tiesin että tulos pitäisi tällä menolla tulla ellen onnistunut tekemään jotain kummallista virhettä ja niin vain kisakirjaan kirjattiin VOIHYV 93p ja sijoitus 1./8 ja kommentilla "Aivan upea :)". Meidän kisauran parhaat pisteet ja niin hieno saada ne kun kivutaan korkeammille luokille. Kyllä ne valiotuloksetkin ehkä on mahdollisia sitten aikanaan kunhan kaikki osuu kohdilleen...

Tälle vuodelle tavoitteena se RTK3 koulari ja katsotaan sitten jääkö mestarin korkkaus ensi vuodelle vai käydäänkö kokeilemassa vielä tälle vuodelle. Vähän houkuttelisi Wallupalluakin viedä ALO-luokkaan, mutta eihän kukaan ole sille treenannut mitään pidempää suoritusta saatikka että se olisi koskaan kylttejä nähnyt. Alossa saa kuitenkin vielä aika paljon anteeksi, mutta onko silti ideaa viedä keskeneräistä koiraa vaikka tulos ehkä hyvällä tuurilla saataisiinkin. Nooo, joskos Jalin tavoite ensin ja katsotaan sitten jos innostun.

05 elokuuta 2018

Satunnaista

Tina-Marina Backmanin jälkipäivältä ei jäänyt mitään maata mullistavaa mieleen. Pelto oli melko korkealla heinällä, mikä oli hyvä, sillä juuri siihen halusin apua. Tehtiin suora jälki, jossa noin 5 loikkaa sivulle, vuoroin oikealle, vuoroin vasemmalle. Ajatuksena saada koira pysymään hereillä ja tarkkana. Ilma oli hyvin lämmin. Waldo pysyi hyvin kartalla katkokohdissakin, mutta tapansa mukaan jäljesti osin korkealla nenällä namittomilla pätkillä. Tähän huomio, että kun namiton pätkä alkaa, koira kiristää vauhtia ja minä alan "juosta" sen perässä. Eli ei anneta koiran rynniä, koira määrää suunnan, ohjaaja vauhdin. Jos nostaa pään ylös, pysähdytään ja jatketaan vasta kun pää alhaalla. Niin ja tallomisesta, mieluummin vähän laahaa jalkoja kuin talloo korkeaan heinään sellaisen "heinämuurin" koiralle ylitettäväksi. Ilmat on ollut niin hirveitä, että ei ole hirveästi ollut motivaatiota lähteä pelloille tallomaan, jokunen ollaan tehty iltasella ja jo tuolla tallomisella on ollut kyllä suuri vaikutus.
Tehtiin pieni roadtrip ja lähdettiin katsomaan Hämeenkyröön PK SM-kisoja. Siellähän taas oli dalluedustusta niin hauska lähteä kannustamaan. Plus en ole koskaan käynyt PK-kisoissa, enkä nähnyt mitä se PK-tottis oikeasti on. Noh, voin sanoa että monen tasoista suoritusta tuntui olevan vielä SM- tasollakin ja ei se kyllä ole yhtään sen kummoisempaa kuin mikään muukaan koiraharrastuslaji (ja nyt saan varmaan kaikkien pk-harrastajien vihat niskaan... :D). Tuli kyllä sellanen olo suorituksia kattellessa, että kyllä mäkin nyt tohon pystyn... En välttämättä vielä näillä koirilla (tosin oon aika varma että Jalista ois saanu pätevän pk-koiran, jos noita laukauksiin reagoimisia ei oteta huomioon!), mutta joskus. Wallulla saattaa jäädä pk-tottis väliin kyynärän takia, mutta siitä lisää ehkä myöhemmin. Päivä oli kuuma, enkä viitsinyt koiria pitää autossa kun ei autoa saanut varjoon vaikka ikävä se oli kyllä asvaltillakin koirien odotella. En tajunnut ollenkaan, että tokihan pk-kisoissa ammutaankin, joten junnu sai kuulla ensimmäiset laukauksensa. Harmi kun Jali on vähän arka laukauksien suhteen niin näytti vähän huonoa mallia Waldolle eikä näin junnulle jäänyt ehkä ihan kaikista positiivisin kuva...
Hämeenkyröstä ajeltiin Seitsemisen kansallispuistoon, jossa vietettiin kaksi yötä. Auton jätin Koveron parkkipaikalle ja siitä kohti Haukilampea, jonne pystytin teltan. Kävin uimassa ja loppuilta sujuikin sitten teltassa kun yhtäkkiä hirveä ukkoskuuro yllätti. Pilkulliset olivat kuin kokeneitakin telttailijoita, Wallukin oli ensikertalaisena oikein siivosti ja käpertyi telttaan heti nukkumaan. Koska lämpötila oli seuraavana päivänä edelleen lähempänä +30 astetta, päädyttiin seuraavana päivänä kiertämään 6,3km pitkä Torpparintaival. Ei mitenkään erityistä maastoa, eikä jäänyt mitenkään erityisesti mieleen mitään. Koveron pihapiiri oli tietty kiva, mutta muuten. Haukilammella oli porukkaa molempina päivinä useampi sakki ja erityisesti lapsiperheitä, joista toki lähti ääntä. Ei siis mikään erityisen kiva "nauti luonnon hiljaisuudesta" kokemus :D Haukilammella oli kyllä kiva pulikoida, virkisti! Ihan kökkö kesä kun +30C ja mitään ei jaksa tehdä ja tuon 6km jälkeenkin hiki vaan valui. Pojat oli kyllä hienosti, ei oo yhtään sen kummosempaa reissata kahden kanssa vs. yhden.


Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Poria ja Yyterin koirarantaa. Yövyttiin Yyterissä leirintäalueella teltassa, sillä mökkejä ei ollut vapaana ja suihkun mahdollisuus houkutteli. Leirintäalueella oli porukkaa ja melko levotonta, mutta koirat olivat oikein malliikkaasti teltassa, jopa sen ajan kun itse kävin suihkussa. On ne hienoja! Illemmalla näin teltasta kun ohi käveli porukkaa dalmatialaisen kanssa ja kiiruhdin perään, näitä niin harvoin näkee. Hetken juttelun jälkeen selvisi, että kyseessä oli Waldon sisko Muru, joka oli tullut perheensä kanssa lomareissulle ja Wallu pääsi tervehtimään siskoaan. Pieni maailma ja mikä sattuma! Seuraavana päivänä treffattiin myös toista pilkullista 1,5v Ramboa koirarannalla ja pojat tulivat ihan kivasti juttuun. Yllättäin Jali oli se joka yritti vähän isotella, hämmentyi varmaan kun törmäsi kokoiseensa ;) Superhieno paikka tuo Yyterin koiraranta! Olin jotenkin etukäteen ajatellut sen sellaiseksi koirapuistomaiseksi "kaikki koirat irti" paikaksi, mutta siellä oli oikein hyvä fiilis ja suurin osa oli ihan siivosti kiinni ja tuolla mahtui suht hyvin ottamaan sen oman tilan. Porista jatkettiin illansuussa kohti kotia.


Tänään Waldo pääsi ensimmäistä kertaa näyttelykehään Isokyrössä, jossa tuomarina Pirjo Aaltonen. Tuloksena JUN EH ja suht Waltsun kuulonen arvostelu:
"Hieman ilmavassa vaiheessa esiintyvä nuori uros, rintakehä saisi olla pidempi. Riittävä sukupuolileima, kaunis ilme, tyypillinen pää, hyvin pilkuttuneet korvat. Hyvä vahva kaula, tiivis ylälinja, saisi olla paremmin kulmautunut edestä ja takaa. Tasaisesti pilkuttunut mutta vaaleat pilkut. Sivuliikkeessä taka-askel jää turhan lyhyeksi."

Waldo oli loukannut alkuviikosta etutassuaan ja ontunut siinä olleen haavan takia ja arvoin että lähdetäänkö ollenkaan näyttelyyn jos ontuu sielläkin. Ei se tainnut nyt ontua tai keventää, mutta kuuma ilma vei vähän virtaa ja mullakin oli huonot motivaattorit mukana. Tarkoitus oli käydä kaupan kautta, mutta nehän aukesivatkin sunnuntaina vasta 11 enkä sitten ennättänytkään. Noh, ihan ok se käyttäytyi, vähän aristeli tuomaritätiä kun tuli suoraa käplimään (vähän yllätyin itsekin), mutta antoi katsoa hampaat hienosti. Juoksussa vilkuili vähän takanaolijaa eikä oikeen tahtonut keskittyä ja yksilökehässäkin oli vähän perässä vedettävää mallia. Malttoi kuitenkin seisoa hienosti paikoillaan sen mitä piti, asennosta en tiedä :D Luulen, etttä se saattaa olla vähän jumissakin, tuon Seitsemisen reissun jälkeen se ensimmäistä kertaa alkoi hihnalenkeillä peitsata, enkä pystynyt saada hieronta-aikaa tähän hätään.