Sielu lepää näissä maisemissa! |
Ensimmäisenä päivänä tehtiin sellainen jälki kuin itse ollaan tehty. Tein perus laatikon, jossa toinen ja kolmas "esine" kuvassa maahan kaivetut purkit (ensimmäinen vahinkomerkkaus), lopussa oikeasti esine. Maahan piilotetuista purkeista vinkin sain Arfmanilta ja Martti sitä jo heti alkuun pohti, että onko siinä mitään ideaa. Vaara siihen että yhdistää kaivamisen esineisiin on kuulema liian suuri mahdolliseen hyötyyn nähden. Eihän se niitä tähän mennessä ole sekoittanut vaikka kaivamisen jälkeen ilmaiseekin purkit omasta aloitteestaan kuin esineet. Muilta jäljiltä jätettiin maahan piilotetut esineet kokonaan pois eikä se koiran jäljestystä huonontanut. Luulen että pidän kaivetut purkit satunnaisesti treeneissä mukana vähän motivointina ja vaihteluna, koska Waldo reagoi mun mielestä niihin hyvin (tykkää kaivaa ne innoissaan esiin). Mutta mikään joka jäljen juttu ei todellakaan tarvi olla.
Koita nyt räpeltää se hihna paikalleen... |
Ja sit mennään! |
Heinä oli jokaisella pellolla enemmän tai vähemmän korkeaa. Oltiin joka päivä eri pellolla, kaikki kuitenkin heinällä, mutta pohja ja heinän pituus hieman erilaisia jokaisella pellolla. Keskityttiin myös hihnatekniikkaan, jolla saatiin koiran nenä maahan eli ajettiin vastavedolla. Ero oli huikea, sanoinkin, että en ole itse uskaltanut sitä vetää kunnolla vastaan (vaikka saman vinkin sain Arfmaniltakin) kun pelkään, että se lopettaa jäljestämisen kun motivaatio jäljelle ei ole tarpeeksi suuri eikä taistelutahto riitä. Ja höpönlöpön se mitään lopettanut vaan kiskoi vastaan, että saa jatkaa jälkeä. Se puskikin hienosti pitkän heinän läpi seuraavalle askeleelle ihan ongelmitta, ei minkään sortin "nokkimisongelmaa". Viime kesänähän jätin pitkällä heinällä treenaamisen kokonaan kun se jäljestäminen oli siellä niin huonoa. Jännä miten se ois voinu oppia siellä ajamaan jos sitä ei treenaa...
Esinejäljellä ajettiin tokavika pätkä 10m liinalla kun se ajoi niin hyvin. Alussa vähän kummaksui kun en itse edennytkään alussa, mutta sinne se meni ja ilmaisi seuraavan. Ruokaa alussa ja ihan yksittäisiä satunnaisia saattoi olla. Pelloissa oli aika paljon muurahaisia, mikä sai Waldon mässyttämään aina nameilla... Mutta tuo vastaveto toimi kyllä mielettömän hyvin. Muistelisin että saattoi ensimmäisellä jäljellä alussa vähän kummastella hihnavetoa ja ainakin kerran pysähtyi pidemmäksi aikaa ja tarjosi maahanmenoa ja VINKUI kun olisi halunnut jatkaa, mutta luuli tarvivansa luvan. Lähti itsenäisesti liikkeelle hetken miettimisen jälkeen kun ei reagoitu mitenkään eikä sen jälkeen tehnyt samallaisia "jäätymisiä". Vedosta pyrittävä pois, mutta ainakin kymmenisen jälkeä ajetaan näin ja katsotaan sitten mitä tapahtuu kun päästää löysille/tuntumalle. Ohjaaja opetteli myös missä vaiheessa kehuu koiraa, olipahan vaikeaa (tarkemmin lopun koosteessa).
Keskittyneenä odotellaan lähtölupaa |
Ja sit mentäs taas! |
Märkää oli, mutta voisin tulla uuestaan? |
Paljon asiaa ja ajatuksia tuli jokaiselta jäljeltä, äärimmäisen onnistunut leiri siis! Kuulema pidempiä jälkiä vaan ja haastetta saa olla ja suunnittele treenit! Aina pitää olla joku asia, jota treenaa ja kirjata joka treenistä ylös. Oon kirjannu kännykkäsovellukseen jotain pientä aina kyllä ja se tallentaa esim säätilaa, mutta taidampa siirtyä myös vanhanaikaisesti vihkoon kun helpompi palata vanhoihin jälkiin ja merkitä esim namikohdat jäljelle. Martin sanoin ahkeraa treeniä kesä ja loppukesästä kokeeseen... Oli kyllä kiva nähdä erilaisten koirien työskentelyä ja jo kisaavien koirien työskentelyä ja ei me kaukana kyllä tosiaan olla! Löysälle kun ei nostele enää ollenkaan päätään ja pitkän liinan kanssa treeniä ja tyhjää paalua ja esineillä laumaa ja ilmottautumista ja jäljen lopettamisrutiinit, muuten palaset kyllä hiljalleen kasassa... Hauska muuten että Arfman oli sitä mieltä, että lyhyitä purkkijälkiä ja motivaation kasvattamista, mutta Waldo olikin siellä koulutuksessa selkeästi epävarmempi. Uskaltaisin sanoa, että ei sillä jälkimotivaatiota puutu, ei se muuten ois jälkiä vetänyt nenä maassa voimakkaalla vedolla! Ihan huippuja nää leirit kun kouluttaja näkee koiran oikeasti useamman päivän ajan ja saa varmasti paremman kuvan koiran osaamisesta. Oon ihan mielettömän tyytyväinen Waldon asenteeseen koko leirin ajan, se työskenteli joka jäljellä hienon keskittyneesti häntä pystyssä!
Ja sitten muistiin satunnaisia tarttuneita ajatuksia. Nää on tosiaan sellasia mun ja Martin ajatusten sekamelskaa ja mun tulkintoja kun ei enää muista mikä tuli suoraa Martin suusta ja mikä on omassa päässä hautuneita jatkoajatuksia :D Kouluttaja oli hyvä ja perusteli hyvin miksi jotain tehdään ja sain kyllä niin paljon ajatuksia, että suurinta osaa en varmaan enää muista kirjata edes ylös kun unohdin leirille muistiinpanovälineet...
- Toista uutta asiaa muutaman kerran putkeen, pidä tauko ja palaa myöhemmin
- ethän opeta vaikka uutta tottisliikettäkään yhden treenin aikana!
- Jos asia tuntuu koirasta aluksi vaikealta, täytyy sitä treenata, jotta koira voi sen oppia
- Älä mene mukaan koiran epävarmuuteen.
- Ei pidä pelätä epäonnistumisia, odotetaan että koira ratkoo, ohjaaja passiivisena vieressä, ainoastaan liinalla estää jos koira valitsee väärin
- Treeneissä aina joku asia jota treenataan, ei vain tehdä jälkeä jäljen takia
- Kun koira ilmaisee, tule esineille reilusti koiran edestä (osin jäljen päältä) --> koira suoristuu kun odottaa ohjaajan tuloa edestäpäin
- Pikkuhiljaa siirrä omaa sijaintia lähemmäs 45 asteen kulmaan koiran sivulle, josta kokeessakin poimitaan esine
- Palkkaa esineellä kontaktista (laumapalkka). Jos nami tippuu ns. taivaalta, ohjaajan rooli on hyvin vähäinen, kokeessakin käytössä vain laumapalkka. Palkka siis kädestä maahan tassujen väliin
- Voit myös treenata ottamalla esineen, näyttämällä "tuomarille", mutta laittamallakin sen takaisin ja palkata kun koira rauhallinen. Tai ottaa esineen, nostaa liinan, mutta laskeakin se takaisin maahan ja palkata koira.
- Jälki on paloja esineeltä esineelle. Rauhoita koira esineelle, palkkaile rauhassa treeneissä niin ettei koiralla ole esineellä ajatus ainoastaan päästä jatkamaan (syö jatksamista pitkällä jäljellä). Kun esineellä otetaan aikaa, pitkä jälki onkin lyhyempiä pätkiä esineeltä esineelle (esineeltä ei ole kiire jatkaa äkkiä eteenpäin!)
- Kun rauhassa keskittyneenä odottaa lupaa jatkaa (ei nyi, ei ole jännittynyt), päästetään jäljelle
- Voimakas hihnalla vastaanveto --> koira vetää vastaan maahan
- sama kuin vetäisit koiraa pois hyvältä hajulta -->koira kinnaa enemmän vastaan päästääkseen hajulle
- Kun vedolla hyvä, aja löysillä, voit nyppäämällä (ei vedetä koiraa taaksepäin ja keskeytetä koiran jäljestystä vaan pieni lyhyt nypäytys) antaa palautetta ja kokeessa lisätä huomaamattomasti hihnaan pientä painetta esim ennen oletettua esinettä/kulmaa tai jos muuten vaikuttaa siltä että koira tarvii "kaasua" tai tukea
- Et voi ajaa koko pitkää fh-kisajälkeä voimakkaalla hihnavedolla, fyysisestikin koiralle raskasta ja aiheuttaa koiraan painetta --> pyrittävä ajamaan löysemmällä liinalla lopulta ja hihnan kiristäminen (sormituntumalla) on keino puuttua koiran työskentelyyn kokeessa
- Kulmia voi tehdä esim vahvistamalla niissä askellusta reilusti, tekemällä suhusuhu kaaren, pienen ruudun kulmaan
- Kehu vaikeuksien jälkeen vasta kun koira edennyt kunnolla muutaman metrin --> vahvista sitä mitä pitääkin, jos kehut häröilyn jälkeen heti kun koira esim laskee kuonon maahan vahvistat edeltävää eli sitä hölmöilyä
- Välillä hyvä tehdä haastavia jälkiä, jotta saa koiran huolestuneeksi ja epävarmaksi jäljestä --> saa itsevarmuutta kun selvittää!
Ihan huikean koukuttava laji!
Mikä on suhusuhukaari?
VastaaPoistaHmm, ellen aivan väärin muista niin kyse siis kulmasta jossa jalkoja askelletaan "töpöttämällä" ja ei siis 90 asteen kulma vaan pyöristetty kulma. Eli askellus on tiheämpää kuin normaalisti.
Poista