20 huhtikuuta 2012

Korvat kateissa

Musta tuntuu että mun puolikuuro koira on alkanu pikku hiljaa menettää kuuloa myös toisesta korvasta. Täällä alkaa siis murkkuikä nostaa päätään ja poika luulee olevansa jo miäs! (vaikka koipi ei vielä ihan nousekaan :D) Lenkillä mennään joskus niin höyryä eteenpäin, että oon ihan vakavissaan alkanu harkita jonkin sortin kuonopantaa. Korvat on lukossa enkä mä kiinnosta yhtään, kun maailma on täynnä niin iiiiihania hajuja! Luoksetulokin menee kaavalla "ai sulla on jotai asiaa? Jos mä nyt vielä tän yhen puskan tästä haistelen... oho, tässä matkallaki oli kivoja hajuja... oota nyt, kyllä mä tuuuu...ooo, mikä ihana tuoksu!" Nii, kyllä se sieltä tulee sitte aikoinaan. Muutenkin on alkanu kyseenalaistaa enemmän käskyjä ja sääntöjä.

Ja vähän on jo pelottavia mörköjä havaittu muutenkin lenkkipolulla. Koirapuistossa ollaan myös huomattu miten ihania jotkut nartut ovatkaan. Onneksi vielä uskoo, ettei selkään hypitä ja pääsääntöisesti leikkii ihan nätisti. Painit alkaa olla joskus myös niin hurjan näkösiä, että mua joskus ihan hirvittää. Isojen koirien leikit kun näyttää joskus vähän hurjilta vaikka hyvässä hengessä hammastellaankin. Kepin kans juoksemista tuo kyllä rakastaa yli kaiken, ihana katella ku tuo härnää oikein muita kepin kans juoksemaan.

Meillä alkaa ens viikolla perustottelevaisuus. Melko huonoon saumaan jos tuolla tuo murkkuilu iskee kunnolla päälle, mut harmiks en tuon kans aikasemmin pentukurssille päässy. Mut katotaan nyt miten meillä alkaa, toivottavasti ei ihan hukkaan mee. Mielenkiinnosta mäki ootan mimmonen koulutus on kyseessä kun en ennen minkäänlaisessa koulutuksessa oo ollu. Jos tarttuis itelleki jotain uusia ideoita. Ja ennen kaikkea häiriötreeninä tuon otan, oppiipahan (toivottavasti), että muiden koirien seurassakin voi mua kuunnella.

Huomenna myös eka mätsäri, vähän kyllä jännittää! Mulla on pyöriny päässä kaks mahdollista mielikuvaa: 1. Kehässä vedetään hihna kireänä höyryveturina pyrkien muitten koirien luo, mua ei meinatakaan kuunnella. Tuomarin kanssa pistetään leikiksi eikä hampaiden katsomisesta tuu yhtään mitään. Sininen nauha, ei sijoitusta. (ellei tuomari jostain syystä oo rakastunu dalmatialaiseen tai hurmaannu ton höhlän hösläyksestä)
2. Ihmis- ja koiramäärä pelottaa ja hakee musta turvaa. Kehässä mennään häntä koipien välissä ja tuomaria pyritään kaikin keinoin pakoon. Sininen nauha, ei sijoitusta.
Ja kyllä, samasta koirasta on kyse vaikka kaksi ihan erilaista visiota :D

Mä piän tota ekaa vaihtoehtoa ehkä todennäkösempänä. Tosin saattaa kyllä väistää tuomaria jos hampaita tulee tarkistamaan kun ei olla moista harjoiteltu. Noh, sen näkee huomenna miten meillä menee :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!