09 marraskuuta 2012

Osaan, EN osaa, osaan?!

Viikon kuulumisia. Käytiin viime viikonloppuna Laajavuorella palloilemassa pienellä dallulenkillä, 4 dallua ja bortsu. Kaikki tuli varsin hyvin juttuun ja Jalista oli kiva päästä riekkuun vapaana. Näitä lisää :)

Mulla on ollu lähiaikoina tenttisuma ja sen huomaa vähän koirastakin. Sen mielestä on sairaan tylsää ku mä vaan istun lukemassa tai koneella. Se kantaa mulle kaikkia lelujaan ja tulee istuun ja tuijotteleen vierelle. Raasu. Onneks nyt hiljalleen helpottaa.

Tuttuun tapaan käytiin torstaina agitreeneissä. Aloteltiin renkaalla ja A:lla. Meillä oli hirmu kiva rengas treeni tällä kertaa, oltiin niin että minä olin namien kans toisella puolella ja kouluttaja namien kans toisella puolella ja vuorotellen koiran piti hypätä renkaan läpi namia hakemaan. Jos hyppäs väärästä välistä niin ei saanut palkkiota. Mammanpoikakin tais jopa tajuta ideaa, vaikka se vielä hyppää niistä vääristä kohdista (tai kiertää) niin suurin osa toistoista saatiin onnistuneita. Jeee!

A:lla ei mitään uutta. Kontaktit oli tällä kertaa vähän hakusessa kun se kuulema tulee pomppien sieltä alas ja ohjaajan oma häslääminen vielä pahentaa asiaa (tiedetään, tiedetään). Pitäis vaan pysyä iteki rauhallisena ja rintamasuunta oikeeseen suuntaan. Se vaatii vielä sen namipysäyttämisen, pitäis ottaa jotenki tehotreeniin tuo kontaktille jääminen, ettei mun tarttis niin vahvasti sitä avustaa.

Seuraavaks keppejä ja keinua. Kepeillä se eka väli tuottaa vielä ongelmaa, mut kun vaan rytmiin pääsee niin menee ihan hyvin. Ja siis ohjureillahan edelleen mennään ja nyt ei tainnu ees hypätä kertaakaan ohjureiden yli, hyvä! Jalista on tullu tuolla hallilla ihan mieletön häslä, hetiku se huomaa että on meiän vuoro ja lähestytään estettä niin siltä katoo totaalisesti korvat, se hyppii ja riehuu ja vetää eikä malta ollenkaan kuunnella ja jäädä istumaan. Huoh. Nojaa, ehkä pitäis olla ilonen, että koiralla ainaki on intoa, mut voisko sen näyttää vähän maltillisemmin? Vähän niinku kaikki muut? Jali hoi, mallioppiminen, mallioppiminen...

Vitsit keinu! Ei mitään ongelmaa! Menee ihan hurjaa vauhtia keinulle (se vois kyllä vähän rajottaa, että se joskus hallitsis sen keinun liikkeenki ite...) ja nyt laskettiinki aika nopeeta eikä mitään jäykistelyitä eikä yrittänykään hypätä pois. Kontaktilleki jäi huomattavasti paremmin ku A:lla. Ja ei haitannu yhtää vaikka keinu vähän paukahti ku mentiin alas! Go Jali, go!

Viimesenä tehtiin vähän pientä ohjausharjotusta. Eli kierreltiin hyppyjen kaarrokkeita ja jotain tolppia (olikohan ne muurin päädyt mahollisesti). Teki ihan innolla (no kyllä nyt ku pääs vapaana rellestään), teki aika suuret kaarrokset aina ja kävi siinä välissä vähän kouluttajaaki morjenstaan. No, mut tuli kuitenki aina mukaan lopulta :D Mä oisin voinu lähtee vähän rauhallisemmin, mut mä arvasin et koiralla on intoo ja vauhtii nii aattelin ettei siitä kuitenkaa ois tullu mitään jos oisin yrittäny sitä hillitä. Mä oisin halunnu mennä ton uudestaan ku tuntu nii kivalta, mut ei ollu valitettavasti aikaa muutako yhteen toistoon, höh.

Hei ja mä luulen että mä muistin miten kukin este piti kiertää vaikka aluks tuntu ettei millään voi muistaa kummalta puolelta tää oli tarkotus kiertää ja millä kädellä piti ottaa koira haltuun. Me ollaan harjoteltu tota kiertämistä nyt aika paljon kotosalla, se osaa sen kyllä molempiin suuntiin melko hyvin. Mut vois koittaa tehä jotain ton tyyppistä ihan itekseenki vaikka puilla tai jollain.

Loppuun vielä putkien kanssa. Eli ensin oli mutkaputki, jonka perässä suora putki. Mä suosiolla jätin sen mutkaputken tekemättä edellis kerran perusteella, mikä oli kyllä ihan fiksusti. Ei meinannu taaskaan tehä putkea (mikä ihme sille on tullu?), mut kyllä se lopulta ku tarpeeks kauan houkutteli nii yhtäkkiä vaan meni. Ja tuli. Ja meni uudestaan. Ja heeeeiii, kivaaa, taaaaas! Ja ihmetteli että miksei niitä nameja tipu (no hei, voisko sitä vaikka odottaa käskyä eikä rällätä omin luvin?) Joo, se vois vähän enemmän kuunnella mua... Joutuu oikeen välillä muistutteleen et hei mäkin oon tosiaan täällä.

Viikonloppuna ois näytelmiä Jyväskylässä, mut katos ku on isäinpäivä viikonloppu! Mä ihan unohin, ois ollu kiva päästä dallukehän laidalle katteleen. Mut lähin Keski-Pohojammaalle kuitenkin isäinpäivää viettämään kun en oo aikoihin kotikotona käyny. Pääsee Jali rallaamaan taas kunnolla vapaana pitkin maita ja mantuja ja kiusaamaan vähän mäykkyvanhusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!