Hoitolaisia ja uimakoulua

Pemutiimi on ollut nyt muutaman päivän hoidossa Jalia ilahduttamassa. Miten tykkäänkään keväästä kun päivät alkaa pidetä ja ilmat lämmetä! Pellolla oli kutakuinkin hankikanto tässä yksi päivä kun lenkille suunnattiin, metsässä/kalliolla ei niinkään. Kookit kyllä mennä tepsuttelivat hangen päällä, mutta Jalin kanssa jouduttiin välillä tarpoa upoksissa. Lähdettiin kulkemaan omia polkuja ja huh kun meinasi olla tosiaan raskasta. Lumikengät olisi olleet tarpeen. Samalla reissulla onnistuin tiputtamaan Elmerin hihnan, täytyy koittaa joku päivä käydä kiertämässä joskos sen vielä löytäisi.

Noni ja koittakaas olla hetki nätisti nii otetaa sievä yhteiskuva!

Henkilön Dalmatian Jali 16.9.2011 (@jalidalma) jakama julkaisu 12. 03ta 2017 klo 0.56 PST

Saman porukan kanssa ajeltiin testaamaan Vaasan uusi koirauimala. Alma ja Elmeri ovat uimalan jo testanneet, Jalin kanssa mentiin ensimmäistä kertaa. 30min aika oli kolmelle (ensikertalaiselle) koiralle minusta oikein passeli, saivat pitää hyvin taukoja. Cookiet aloittivat ja muut saivat vapaasti hengata allasalueella sillä aikaa. Sopi Jalille hyvin, sai vähän tutustua paikkoihin ja kuunnella kun minä hihkun ja kehun muita uimisesta. Jali tutkaili paikkoja oikein rentona ja kävi välillä katselemassa menoa altaan rampilta.

Taustatietoja. Jalihan ei ui. Se kahlaa ja sinäänsä tykkää kait ihan vedestä, mutta kammoaa selkeästi sitä kun jalat ei enää osu maahan. Aikoinaan ollaan Jyväskylässä käyty koirauimalassa, mutta muistelisin että Jali silloin stressasi paikkaa ja tapahtumaa ja pyrki koko ajan altaalta pois. Ui kyllä kun altaaseen raahattiin.

En siis odottanut Jalilta kummosia. Kaksi ensimmäistä kierrosta olikin varsin kaaoottisia, Jali pyrki altaassa laitojen yli, ui uittajan syliin ja rento uiminen oli aika kaukana. Pidettiin rampilla hetken hengähdystauko ja otettiin uudestaan ja mitenkä hienosti pilkullinen lopulta rentoutui. Uittaja luki minusta tosi kivasti koiraa ja Jali sai tehdä nopeita, lyhyitä kierroksia ja palata rampille kun halusi. Se lopulta teki kiekan, kävi pyörähtämässä rampilla hakemassa parit namit ja kääntyi takaisin altaaseen päin mennäkseen uudestaan ja lähti rampilta uimaan melkeenpä itsenäisesti pienellä tuella. Ei minkäänlaista "apua pakko päästä pois täältä" panikointia vaan päinvastoin. Tuijotin suu auki, että Jali mitä ihmettä! Uittaja tuumasi että viedään Jali oottamaan corgien vuoron ajaksi oven taakse kun tuumasi että voisi saada yhden pilkullisen muuten altaaseen häiriöksi :D Hieno Jali, ihan alkoi tuntua siltä, että sehän voi vaikka näin kypsällä 5v iällä oppia tykkäämään uimisesta!! Ehdottomasti mennään uudestaan :) Kiva kun saatiin näin "lähelle" uimala ja tilat oli rakennettu mielestäni tosi toimiviksi. Voin suositella!

Ja loppuun vielä lissää lenkkikuvia.