Wallun kanssa toinen ALOHYV Ilmajoelta. Tuomarina Iiris Harju.
Ratahan oli tosi simppeli, mutta alku kovin seuruupainoitteinen. Waldon kans edelleen vähän haussa nuo pitkät seuraamispätkät, ne on Pullesta kovin tylsiä eikä se tykkää juuri käännöksistäkään. Pysäytyskyltit on Wallun juttu 😅 Kävin Waldon kans hallissa kun tultiin kisapaikalle, ja tuntu siltä että tänään ei kiinnosta... Rataantutustumisen jälkeen menin kunnon kävelylle ja kun palasin hallille oli ehkä 3 koiraa ennen meitä. Temputtelin siinä perusasentoa ja nopeita palkkoja seuruusta, laitoin koiran paikkamakuulle johon paikoin palkkailin ja odotin omaa vuoroa. Ja tämä toimi hyvin, Waldo tarjoili aktiivista kontaktia ja omalle vuorolle siirryttiin hienossa seuruussa!
Radan alusta ei juurikaan muistikuvaa muuta kuin että se tuli nykyiseen tasoon nähden tosi kivassa seuruussa ja kontaktissa! Ei ollenkaan sellanen matkalaukku kuin viime kisoissa!
6 kyltillä tuli napakasti ja varmasti suoraa eteen. Mietin jo siinä ekalla kerralla että tulkitseeko mun askelluksen vihjeeksi. Harmi kun ei tällä kertaa tullut videota! Toisella kerralla sama, tuli hyvin itsevarmasti eteen 😅 Käskytin siitä sivulle ja kehuin ennenkuin ilmoitin uusinnasta. Uusintaan kävellessä Pulle hyppi mun päälle, mikä on tälle Herra Tosikolle äärimmäisen hyvä juttu ja kertoi tosiaan siitä että fiilis oli koirallakin hyvä 😄 Kolmannella yrityksellä annoin reilun käsiavun. Tästä 2*-3p UUSI.
Kasikyltillä kun olisi saanut luvan kanssa tulla eteen niin sähläsi jotain omiaan ja istui lopulta peppu sojottaen suoraa oikealle... Uusinnat käytetty, joten aattelin että se oli varma -10 jo se. En oo varma miksen istuttanut enää perusasentoon vaan jatkettiin suoraan. Osin varmaan kun aattelin et se oli kymppi jo ja osin ehkä unohdinkin? Tästä -10p (istuminen puuttui). Jäi mietityttämään että mitä se ois ollu jos olisin sen perusasentoon ottanut, olisi ehkä pitänyt kysyä vaikkei sillä mitään väliä ole 😄 Muoks. Kysyin seuraavan päivän koulutuksessa ja tästä ois tullu ehkä -3tvä ja -1vino virheitä jos oisin ottanut sen perusasentoon. Eli koiralle radalta 90p jos ohjaaja ois ollu kartalla 😁
Tuloksena siis ALOHYV 84p/100p. "Ihanasti kannustettu, oikein sujuva suoritus". Meillä oli hurjan kivaa kehässä, mä hymyilin koko radan ajan kun Wallukin oli niin messissä!
Olin omien kisojen jälkeen talkoissa ylemmissä luokissa. Siinä toisten ratoja seuratessa pisti silmään muutama ikävä juttu. Moni alkoi jankata radalla jotain tehtävää joka ei heti onnistunu vaikka koirasta näki ettei sillä ollu hajuakaan mitä ohjaaja pyytää. Ja sit jankattiin ja jankattiin ja ihmeteltiin kun koira pyörii tyhjää kysymysmerkki pään päällä. Ja suurin osa koirista yritti ymmärtää ja tarjosi kaikennäköistä osaamaansa. Tämä koski erityisesti merkkiä. Note to self. Opeta koira ensin bongaamaan merkki ennekuin lähetät merkille...
Oli myös näitä joista niiiin näki sen pettymyksen kun joku ei radalla onnistunut ja sitä jopa vähän purettiin koiraan (käskytys muuttui tiukemmaksi, meno jäykemmäksi, koiraa ei kehuttu, radan jälkeen koira äkkiä kiinni ja pois) ja teki niin pahaa katsoa näitä kun koira kuitenkin yritti parhaansa. Kyllä itseäkin välillä harmittaa ja turhauttaa koirien kans, mutta erityisesti kisoista haluan että koiralle jää hyvä fiilis, tuli virheitä tai ei!
Mutta mieleen jäi kyllä monta ihan huikeetakin suoritusta jossa koiraa tsempataan ja kannustetaan, ohjaaja hymyilee ja kiittää koiraa eikä pura epäonnistumisia ja harmituksia koiraan ja molemmat tekee yhdessä rataa. Kunpa kaikki muistais ettei ne tulokset oo se tärkein juttu vaan harrastamisen pitäis olla molemmista kivaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!