Uusia maastoja

Me vaikutetaan tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla, Kauhavalla. Jyväskylän miniyksiöstä siirryttiin lähes kaksi kertaa suurempaan rivarikaksioon omalla pienellä aidatulla pihalla. Jännää. Jalillehan on aivan sama onko neliöitä 30 vai 60, mutta allekirjoittaneelle erillinen makkari/olohuone/keittiö tuntuu luksukselta.

Uusilla tienoilla ollaan majattu vasta vajaa viikko ja kun tämän viikon aikana lämpötilat ovat paikoin huidelleet -30 asteen tienoilla ja muutto ja työt ovat vieneet energiaa, ei olla oikein päästy ympäristöön kunnolla tutustumaan. Onneksi viikonloppuna ilma lauhtui ja päästiin tutkimaan maastoja.

Melkein meidän takapihalta lähtee valaistu kuntopolku, jossa on tällä hetkellä vedetty hiihtoladut. Koira, kävelijä ja hiihtoladut on yhdistelmä, joka saa monen näkemään punaista, sen takia mieluusti ei mennä hiihtäjiä häiritsemään. Ihmisiä on niin monenlaisia. Kävelin pätkän kuntoladulle vievää jonkun itse suksilla tekemää oikoreittiä Jali vapaana kun kuulin takaa tulevan hiihtäjän. Kutsuin äkkiä koiran vierelle ja siirryin itse syrjään pellolle. Tämä oli kuitenkin niitä fiksuja tapauksia ja huikkasi vain minulle, että "kyllä täällä koirat saa olla, ei ne tiedä koirista mitään jotka koirista suuttuu". Varmuudeksi kuitenkin pysytään laduilta pääsääntöisesti pois, ettei päästä paikallislehden valituspalstoille.

Olen yleensä huono pitämään kännykkää lenkeillä mukana, mutta erityisesti uusissa maastoissa se kännykkä tuo kyllä turvaa. Varsinkin sen jälkeen kun löysin Maastokartat- sovelluksen. Yksinkertaisuudessaan sovellus siis näyttää sijaintisi ja Suomen maastokartat. Jospa alla olevasta kuvasta selviää paremmin. Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi ainakin Android-puhelimiin.

Sovellus apuna kansallispuistossa

Maastokartan avulla löysin monia uusia lenkkireittejä Jyväskylässä ja nyt hyödynnän sitä täällä Kauhavalla. Käytännössä siis bongailen katkoviivoilla merkittyjä polkuja ja lähden tutkimaan. Tai ei välttämättä aina tarvitse olla edes polkua. Sovelluksen avulla pysyn helposti kartalla ja jos olen hukassa pystyn tarkistamaan myös kulkusuunnan ja sen perusteella pyrkiä kohti lähintä polkua tai tietä. Tykkään kun kartalla näkyy pienetkin polut ja maaston muodot ja minne ikinä menenkin on kartta mukana mikäli vain kännykkä on mukana. Ja akkua tarpeeksi.

Tänään kuljeksittiin tunnin lenkki täällä uusissa maastoissa. Välillä polkuja, pellonreunaa, ojien reunoja, umpihankea. Vielä pitää vähän reittiä miettiä, oli nimittäin kohtalaisen raskasta tarpoa metsässä omia polkuja vaikkei lunta hirveästi olekaan. Luulen, että fiksumpiakin reittivalikoimia tuolta metsästä löytyisi kunhan vain tutuksi tulee. Mukava kun on lääniä mitä tutkia ja mahdollisuus koiran vapaana juoksuttamiseen näin lähellä. Eilen löydettin järvi ja sitä kiertävä polku, myöskin karttasovelluksen avustuksella.

Kuva, jonka @hennaoj julkaisi 23. 01ta 2016 klo 5.22 PST

Jali on hyvä metsäkaveri, se nimittäin luonnostaan pyrkii kulkemaan helpointa reittiä pitkin. Siellä missä on Jali, on yleensä myös polku (mikäli sellainen on ylipäätään metsässä tallottuna) ja helpoimmalla pääsee kun seuraa vain koiraa. Eipä ollut metsässä liikkunut kuin metsäneläimet, jäniksen jälkiä bongailtiin useampia ja luultavasti kauriit olivat käyneet yhdellä pellolla syömässä. Mahdollisesti myöskin ketun jäljet nähtiin. Yhdellä kohtaa oli luultavasti Jalin reaktiosta päätellen melko tuoreet jäljet, joten jatkettiin suosiolla matkaa toiseen suuntaan. Täytynee olla silmä tarkkana elukoitten varalta, Jalista onneksi näkee helposti kun on jäljellä ja se on onneksi ihan kivasti huudettavissa jäljeltä pois. Näkölähdöt onkin sitten valitettavasti eri asia.

Jaa. Taas eksyin jaarittelemaan. Tarkoitus oli vain tulla tekemään pikapäivitys ja vinkkaamaan tuosta Maastokartat-sovelluksesta. Minä ainakin olen kovasti paljon siitä käytössä tykännyt ja olisin toivonut löytäneeni sen jo aiemmin. Kun suuntavaisto on nolla ja kompassi ei pysy kädessä on ihan kiva, että voi sijaintinsa tarkistaa aina välillä.

Niin notta ylös, ulos ja lenkille ja uusia maastoja tutkimaan itse kukin :)

Jäälenkillä

Talvi ja jäälenkit on ehkä parasta maailmassa! Ja vielä mukavampaa se on kun pakkaset pysyy maltillisina. Pahimpina pakkasina Jalille täytyy pukea tossut ja paksumpaa päälle. Nyt kun pakkanen pysyttelee -20 asteen alapuolella, pärjätään onneksi ilmankin. Ei kiitos yli -20 asteen pakkasia enää! Pssst.  jos jollain on vinkata tossuista, jotka oikeasti pysyvät jaloissa niin laittakaa vinkkiä tulemaan, meidän tossut on surkeat....

Siinä missä talmaatille saa tosiaan harrastaa kerrospukeutumista niin kookit tuntuu lähinnä vaan nauttivan paukkupakkasista. En tiedä, mutta ainakin tämä kaksikko on elementissään talvella. Varsinkin Alma rrrrrakastaa pyöriskellä lumessa ja molemmat harrastaa lumen haukkailua vauhdissa. Ei tule kylmä ei, lähinnä tuntuu melkeinpä tulevan kuuma jos jotain paksumpaa pukee päälle. Mikälie sisäinen termostaatti noilta löytyy.

Mutta niin. Rehellinen kuvapostaus kun tuli yhdelle lenkille otettua kameraa mukaan kun niin nätisti aurinkokin viitsi näyttäytyä. Talvella on niin nättiä! Ja kavereilla oli kivvaaa =)

 

 

Uuden vuoden ennustus

Vuoden 2015 tavoitteiden läpikäynti, check! Vielä on yksi pakollinen postaus jäljellä, nimittäin uudet tavoitteet vuodelle 2016. Tai ei ehkä niinkään tavoitteet, vaan katsaus mitä vuosi 2016 voisi pitää sisällään.

Ja nyt kun tuntuu että olen alkuun päässyt näitten "postauksen kuvat ei liity milläänlailla itse postaukseen" niin jatketaan samalla täytekuva linjalla. Antakaa anteeksi, koitan parantaa tapani! Tällä kertaa vanhoja, (muistaakseni) julkaisemattomia kuvia vuoden 2015 kansioiden kätköistä.

helmikuu

Toko

• AVO-luokan liikkeet kasaan ja kisastartti. Treenattavaa löytyy kyllä.
• Ruutuun ja kiertoon etäisyys, ruutuun paikan vahvistamista ja molempiin häiriöt mukaan
• Paikkaistuminen, ei olla tehty häiriössä kertaakaan
• Istu, seiso, maahan erottelua
• Kaukot. Kisoihin etujalat vai takajalkakaukot?
• Kerätäänkö koulari vai mentäisiinkö nämä alemmat luokat vaan yksi tulos per luokka? Tarvitaanko lisää kisakokemusta? Luulen, että teen päätöksen kunhan näen mitä vuosi tuo tullessaan. Missä treenataan, miten treenataan ja miltä tuntuu treeneissä ja mahdollisissa kisoissa? Olen joka tapauksessa päättänyt, ettei TK1 koularia kerätä kasaan.
• Tsekkaillaan yhä enemmän myös ylempien luokkien liikkeitä kasaan/pohjia.
• Oisko uuden noutohaasteen paikka? Hyppynouto!

helmikuu

helmikuu

Rally-toko

• Oisko se sitten RTK2. Jalma ei osaa enää tehdä esim saksalaistakaan kun sekottaa sen nykyään oikealle puolelle seuraamiseen tulemiseen, joutunee siis ehkä vähän treenailla rehellistä rallyakin jos meinaa :D
• Jatketaan edelleen oikean puolen seuraamisen opettamista. Hyödytään rallyssa, mutta lähinnä ollaan treenattu, notta saadaan kroppaa vähän tasapainotettua. On ollut hauskaa, vähänko aloittaisit uudestaan seuraamisen opettamisen!

maaliskuu

Nose Work

• Valeilmaisut kuriin, näitä on näkynyt liikaa sen jälkeen kun opetin ilmaisemisen
• Laatikkoetsintää.

huhtikuu

huhtikuu

Agility

• Ei tavoitteita. Oikeasti. Jos päästään johonkin treenaamaan niin kiva. Se riittää. Pakko ois melkeen päästä itsenäisesti tekemään toistoja mm. kepeille ja keinuille jos ne kuntoon haluaa eli ei tarvittais välttämättä edes ryhmäpaikkaa.
• Jos päästään jossain verestämään muistoja niin josko nyt yksi kisastartti ihan huvin ja urheilun vuoksi?
• Hömpötellään rennosti

toukokuu

heinäkuu

Pk

• Löytyiskö meille haku porukkaa? Tai ennenkaikkea riittääkö aika ja energia?
• BH?! Pienellä panostuksella me niin pystyttäis siihen.



syyskuu

syyskuu

Arki

• Hihnakäyttäytyminen on parantunut hurjasti, mutta joudun edelleen muistuttelemaan vetämisestä turhan usein eli vetäminen kuriin ja vielä rennommat ohitukset
• Riistan perään ei tarvitse edelleenkään lähteä... Eli hallinnan ja luoksetulon vahvistamista. Edelleen ja luultavasti aina.
• Yhteistyön vahvistamista edelleen, kaikin puolin!



lokakuu

lokakuu

Muuta

• Kierretään mahdollisuuksien mukaan erilaisissa koulutuksissa.
• Käydään testaamassa ainakin yksi verijälki. Jos nappaa koiralla niin yhdistys järkkäis vissiin kisat, joissa vois olla hauska käydä testaamassa jos siltä tuntuu. MEJÄ tuntuu aika matalan kynnyksen lajilta mitä olen tutustunut jos vaan koirassa yhtään on intoa.
• Pysytään jatkossakin terveinä!
• Viralliset selkäkuvat?
• Luonnetesti?
• Kroppa kunnossa eli säännölliset hieronnat yms. Olisiko lisäravinteista apua? (magnesium, msm, mitä näitä on, ota selvää!)
• Tutustutaan uuden paikkakunnan harrastusmahdollisuuksiin
• Jatketaan iloista pilkkuenergian jakamista rennoin ottein kaikin puolin : ) Mitä ikinä tehdäänkään niin muistetaan pitää se ilo mukana!

joulukuu

Vietetään yhdessä kiva vuosi :)

Oli vuosi 2015

Olinhan minä vuodelle 2015 jotain tavoitteita asettanut, vaikkeivat ne vuoden aikana hirveästi mielessä pyörineetkään. Me ei aiota olla blogimaailman poikkeus vaan mekin katsotaan miten tavoitteissa onnistuttiin! Kaikki postauksen kuvat otettu muuten joulukuussa. Ah, Suomen talvi!

• Ensisijaisesti me halutaan pysyä edelleen terveenä. Vaikka itsestään selvyyshän tämä pitäisi olla, mutta pakko mainita. 
• Jooo!! Not bad! Uraattikivien suhteen ollaan vietetty kivaa varmaa siestaa ja toivotaan, että meno jatkuu yhtä vaivattomana jatkossakin! Blogitekstien mukaan ollaan helmikuussa kärsitty hetki nenäpunkista, mutta muuten "terveys"-tunniste näyttää vuoden 2015 suhteen kivan tyhjältä! Kesällä käytiin poistamassa hammaskiveä kun en itse saanut niitä raaputeltua pois, mutta muuten pysyttiin kaukana eläinlääkäristä.

• Ensi vuonna agilityradoillekin eli keinu kuntoon. Varmuutta myöskin kepeille ja toiveissa olisi päästä treenaamaan myös omatoimisesti kun kerran viikossa viikkotreeneissä ei vain ole mahdollista kehittyä siinä missä olisi tarve. Tai kunhan pääsisi edes treenaamaan jossain. (Ikävä Jattilaan...)
• Blaaah. Ollaan blogin mukaan treenattu agilityä viimeksi maaliskuussa! Ei oikein ollut otollinen vuosi millekään ryhmäpaikalle eikä itsenäisestikään päästy/keretty treenaamaan. Ei se osaa vieläkään keinua kunnolla ei :D Välillä katson jotain vanhoja agivideoita ja sitä koiran intoa ja haikailen radalle. Mutta toisaalta muistan miten turhauduin agitreeneissä helposti kun en itse vain osaa tai ymmärrä. Agility jäänyt siis jännästi unhoon, mutta kaipuu radoille on toisaalta vieläkin...

• Voihan toko. Uudet sääntömuutokset (1.8.2015) vaikuttaa itseasiassa mielenkiintoisilta, mutta kapulan pito. Prkl kapulan pito. Yritettäiskö kuitenkin korkata se ALO ensi vuonna, yritettäiskö? Uusilla tahi vanhoilla säännöillä. Kun pääsisi tätäkin treenaamaan johonkin.
• Kapulan pito, check! Kisat, check! Yritettiin ja onnistuttiin! Mentiin kokeeseen vanhoilla säännöillä kesäkuussa Pieksämäelle ja kerättiin kasaan 165,5 pistettä oikein tasomme mukaisella työskentelyllä. Kivat kisat, vieläkin on hyvä mieli :) Ei treenattu missään ryhmässä, mutta ennen kokeita kerjättiin paikkisseuraa sieltä mistä saatiin. Uudet säännöt on kivat ja muutenkin ollut tosi kiva päästä treenaamaan uusia juttuja. 
• RTK1. Tämä on oikeastaan hyvinkin realistinen tavoite ja pitäisi olla kyllä ihan mahdollinen.
• Jopjop. RTK1 saatiin kasaan tammikuussa Seinäjoella. Sen jälkeen rally on ollut vähän unholassa enkä ole edes kisapaikkoja katsonut, vaikka AVO-luokka voitaisiin hyvinkin käydä kokeilemassa. Rallyn liikkeitä ollaan kyllä höntsäilty, mm. seuraamista oikealla puolella ja erilaisia käännöksiä.

• Hakua olisi mukava jatkaa. Kisatavoitteita en elättele. Tottistelu taitaa olla meille sitä, että opin pelaamaan tuon koiran vireen kanssa ja saan sen tekemään hyvällä fiiliksellä myös muualla kuin häiriöttömässä ympäristössä. 
• Njäääääh. Pompittiin taas eri paikkakunnilla ja treenipaikka jäi jälkeen enkä uutta saanut aikaiseksi etsiä. Ollut niin muuta ajateltavaa. 
• Pakko ottaa tähän vielä erikseen nouto. Mähän opetan tuon noutamaan. Ja pitämään sitä kapulaa. 
• Woopwoop! Sehän pitää ja pitääkin oikein mukavasti! Nouto onnistuu jo kokonaisenakin, mutta tarvitsee toistoja ja varmuutta mitä joku ei ole saanut aikaiseksi viimeistellä.

• Paineistumaton koira kisakentille! Kisavarmuutta ohjaajalle ja koiralle lajissa kuin lajissa. 
• En muista millon viimeksi Jali on lyönyt lukkoon paineistumisen takia? Olen ehkä itse rennompi ja itsevarmempi treenatessa mikä näkyy myös koirassa. Tällä hetkellä ajattelen kisoistakin ehkä eri tavalla kuin joskus aiemmin. Ei ole niin vakavaa ja turha panikoida :) Ei me viime vuoden puolella taidettu käydä kuin kahdet kisat, mutta mikä tärkeintä, molemmat oikeinkin rennolla fiiliksellä! 
• Josko hitusen säännöllisempää (tavoitteellisempaa?) treenaamista, että edistyttäisiinkin johonkin? Vi ses. 
• Joo ei. Toisaalta mä nyt vaan taidan olla tällainen sunnuntaitreenaaja ja se kyllä sopii meille oikein hyvin! Käytiin kuitenkin ihan kivasti koulutuksissa kun dalluyhdistys sponssasi 2xKorrien koulutuksen ja Riitta Kivimäen koulutuksen. Sanotaanko, että treenattiin kausittain ahkerammin ja oikeastaan tosi paljon vaan pohjia uusiin liikkeisiin (ruutu, tunnari, metallikapula, merkin kierto, peruutukset...). Ehkä olen sisäistänyt paremmin, että "ei se määrä vaan se laatu" ja osaan paremmin purkaa tokon liikkeet pieniin treenattaviin paloihin joita treenata. Ajattelen kauaskantoisemmin ja tunnistan paremmin ne meidän vahvuudet ja heikkoudet? Hyvin tokopainotteinen vuosi kyllä ollut. Uutena lajina ollaan myös opeteltu noseworkkia.

• Lihashuolto kuntoon. 
• Käytiin alkuvuodesta hierojalla helmikuussa (ei huomautettavaa) ja kesällä kunnon huoltotauko kun oli kunnolla jumissa ja tarvitsi useamman hierontakerran. Ei taidettu käydä kuin hierojilla, edelleen haluaisin viedä tuon jonnekin osteopaatille. 
• Pidetään hausssskaaaa! 
• Koirailun osalta oikein rento vuosi kaikin puolin. Treenaaminen ei ole ollut erityisen tavoitteellista, mutta kun ollaan treenattu niin ollaan kyllä mielestäni onnistuttu pitämään hauskaa. Ei me hampaita kiristellä muutenkaan :D

Semmoinen vuosi. Paljon tapahtui ja toisaalta niin vähän. Katsotaan mitä uusi vuosi tuo taas tullessaan!

Liebster award*3

Joulusta selvitty ja näin välipäivinä on hyvä paahtaa vastaukset viimeisiin Liebster Award haasteisiin. Huhh. Sen verran laiska olin, etten vastaa jo ennestään vastattuihin kysymyksiin. Kaivakaa vastaukset itse esiin vanhoista haasteista jos kiinnostaa.

Random kuvituksena "making of joulutervehdys" kuvia. Ei ehkä laadullisesti priimoja ja pikaisen käsittelyn läpikäyneitä, mutta jotenkin niin hauskoja :D Ajattelin ensin kirjoittaa kuviin kuvatekstit, mutta totesin, että Jalin ilmeet puhuvat varmaan puolestaan.

Ensimmäisestä haasteesta kiitoos Pure-Jenkki.

1. Mikä on ollut paras muistosi menneeltä vuodelta?
Maisterin paperit.
2. Jos saisit toivoa yhtä asiaa mikä se olisi?
Äh. En tiedä!
3. Millä perusteella valitsit koirasi/koiriesi nimen?

Jali oli kasvattajalla nimetty Jalleksi, siitä sitten väänsin Jaliksi. Tykkään lyhyistä, kaksitavuisista ja helposti sanottavista nimistä. Kaikki Daisyt ja Mistyt ja Dracot sun muut on omaan suuhun liian hankalia.
4. Mikä on parasta koirassasi?
Olen tainnut tähän vastata joskus aiemmin.
5. Mistä vuodenajasta pidät eniten ja miksi?

Vaikea kysymys. Haluaisin sanoa, että kaikista kun kaikissa on puolensa. Ehkä kesä tai talvi vie voiton.
6. Paras lapsuuden muistosi?
Hmmm. Joulut?
7. Miksi valitsit juuri sen koiran, joka sinulla on nyt?

Jali oli minulle tullessaan jo puoli vuotias, joten eipä siinä enää valinnanvaraa ollut pentujen kesken. Mutta muuten lyhyesti oikea ilmoitus oikeaan aikaan.
8. Jos saisit muuttaa yhden asian koirassasi mitä muuttaisit?
Tähän olen vastannut aiemmin.

9. Mitä tekisit jos saisit kutsun linnanjuhliin?

Hyppisin riemusta, hommaisin mittatilauksena juuri mulle tehdyn puvun, hommaisin kunnon meikkauksen ja kampauksen ja leiriytyisin tarjoilupöydän ääreen mässäämään.
10. Minkä nimen antaisit lapsellesi?
Hmmm. En ole miettinyt asiaa. Ehkä jonkun vanhanaikaisen tai suvussa kulkevan nimen?
11. Voisitko antaa lapsellesi edesmenneen koirasi nimen?

En. Koiran nimet erikseen. Kyllä se edesmenneen koiran nimi vaan herättää niin tunteita, etten voisi kuvitellakaan nimeäväni lastani samalla nimellä. Ja toisekseen ei kävisi mielessäkään nimetä lasta vaikka Pikiksi :D Eli koiran nimet tosiaan koiran nimiä eikä perus Pekkoja ja Liisoja täällä.

Vellan elämää-blogista.
1. Mikä on tällä hetkellä parasta elämässäsi?
Opiskelijastatuksesta pääseminen ja uuden vuoden mukanaan tuomat vakaat rahanlähteet eli töiden alkaminen. Vaikkakin vain sijaisuus.
2. Mistä lemmikkisi on saanut nimensä?
Vastattu yllä.
3. Mikä on suosikki kuva lemmikistäsi?
Vaikea! Mutta ensimmäisenä mieleen tuli nämä:

4. Mikä on lempi vuodenaikasi?
Ks. yllä.
5. Millainen on arkesi koirien kanssa? Entä ilman koiria?
Herään, käyn aamulenkin, teen aamutoimet, syön, lähden töihin (jos oletetaan, että olen onnellisesti työelämässä), tulen töistä, käytän koiran lenkillä/treenaan, syön, katson teeveetä, käydään iltalenkki, teen iltatoimet, menen nukkumaan. Arki ilman koiraa, mitä se on?
6. Harrastako jotain mihin ei liity koirat?
Tällä hetkellä en taida. Opiskeluaikoina kävin pelailemassa sählyä, mutta tällä hetkellä ei ole porukkaa tiedossa.
7. Mikä on lempi koirarotusi? Entä rodut, jotka eivät miellytä sinua yhtään?
Lyttykuonot on melko nounounou. Lempikoirarotuihin taitaa tämä dalmatiankoira aika vahvasti kuulua. Tähän olen tainnut vastata tarkemmin joskus aiemmin.

8. Onko sinulle koskaan käynyt tilannetta, jossa olisit säikähtänyt pahanpäiväisesti?
Kun koira juoksee päin tietä jossa juuri viilettää auto ohi. Tilanne oli kyllä valitettavasti pahempi kuin pelkkä säikähdys. Kaikki tilapäisetkin "en tiedä missä koira on" saa säikäyttämään, varsinkin jos liikutaan lähellä liikennettä.
9. Jos saisit nyt valita, niin minkä rotuisen koiran ottaisit ja miksi?
Varmaankin dalmaatin. Koska ois kiva kasvattaa moinen pennusta asti harrastuksia ajatellen.
10. Mitä teet yleensä vapaa-ajallasi?
Jos en puuhaile koirajuttujen parissa niin varmaankin katselen sarjoja/elokuvia tai sometan.
11. Jos saisit olla jokin eläin yhden päivän, niin mikä eläin olisit, miksi?
Varmaankin joku lintu, koska lentäminen ois siistiä!

Ja Puikkonokka- blogista.
1. Minkä rotuisen koiran haluaisit seuraavaksi ja miksi?

Ks. yllä.
2. Sano koiraurheilulaji(t), jo(i)ta haluaisit testata/harrastaa, muttet ole vielä testannut?

Vastattu aiemmin, mutta sanotaan nyt MEJÄ.
3. Mitkä ovat tämän hetken top3 koiratarvikkeet?

Fleecehaalari, heijastinliivi ja valo.
4. Millaisia outoja tapoja koirallasi/koirillasi on?

Syliin istuminen, maassa pyöriminen ja öriseminen kun on kivaa, tassulla huitominen tai pään nojaaminen jalkoihin kun on tylsää. Istuminen röhnöttämällä johonkin nojaten. Syödä ei pysty yksin jos ei välillä käy tarkistamassa, etten ole kadonnut minnekään. Nämä nyt äkkiä tuli mieleen :)
5. Mikä on yksi mieleenpainuvimmista hetkistä koirasi kanssa?
Vastattu aiemmin.
6. Ikävin velvollisuus tai asia koiran omistamisessa?

Menettäminen.
7. Paras vinkkisi ensimmäisen koiransa ottajalle?

Ihan tämä perus, että mieti mitä haluat koiralta! Jos et itse lenkkeile ja tykkää liikkumisesta niin älä hommaa aktiivista paimenta vain koska ajattelet että kyllä se koira sitten saa liikkeelle. Väärä rotu väärällä ihmisellä on hyvin ikävä kombinaatio. Mieti oletko ylipäätään koiraihminen, miksi haluat koiran, mitä sinulla on koiralle tarjota? Hommaa koira luotettavalta kasvattajalta. Ensimmäisen koiran kanssa helposti vain tyytyy siihen ensimmäiseen pentueeseen, joka vastaan tulee, mutta neuvoisin pitämään sen maltin mukana. Jos lähipiirissä on koiraihmisiä niin kysy neuvoa heiltä tai tiedustele neuvoja vaikka somen kautta.

Kun rotu on valittu, mieti ennenkuin se supersöpö karvapallo on kotona jo muutamia sääntöjä. Pääseekö koira sängylle/sohvalle? Saako se kerjätä ruokapöydästä? Minkälaista hihnakäytöstä haluat koiralta? Näin esimerkiksi. Kun olet tietyt jutut miettinyt jo etukäteen on niistä helpompi pitää myös kiinni.
8. Miten koirasi viettää joulua tai eroaako se normaaleista päivistä?

Ei niin mitenkään.

9. Miksi valitsit sen rotuisen koiran/koirat kuin sinulla on?

Vastattu joskus aiemmin.
10. Teetkö koirallesi/koirillesi itse herkkuja koskaan ja jos teet, millaisia ne ovat?

Nääh. Joskus varmaan keitellyt brotskun sydämiä tai brotskun suikaleita ja ehkä jonkun jauhelihalevynamijutun oon tainnut tehdä, mutta siihen se on tainnut jäädä. Oon liian laiska moiseen.
11. Kolme hyvää puolta koirasi/koiriesi rodusta?

Monipuolisuus, liioittelematon rakenne ja huumorintaju.

Me haluttais vaan toivottaa...

... ja kaikin puolin Onnistunutta Vuotta 2016!

Metallikapulaan tutustumista

Jos olet ollut lukijana kauemman aikaa, saatat olla tietoinen meidän viha-rakkaus suhteesta noutoon (se on ansainnut oman tunnisteensakin!). Noh, voinette arvata, että jos puukapula tuotti ongelmia niin johan metallikapula oli hirvitys! Loppujen lopuksi kun alkujärkytyksestä toivuttiin se taisikin olla suurempi hirvitys omistajalle kuin koiralle. Tuttuun tapaamme ei treenattu mitenkään aktiivisesti vaan aina silloin tällöin ja kausittain. Nopeampaakin edistyy kunhan jaksaa nähdä vaivaa, mutta mikäs kiire meillä ALO/AVO-luokkalaisilla olisi edes metalliin tutustua. On vaan niin hauska testailla :) Testasin Almallekin kapulan pitoa kirpparilta halvalla ostamallani minikapulalla ja näköjään se kapulan saaminen koiran suuhun voi oikeasti ollakin helppoa. Almu edisty yhdellä treenikerralla pidemmälle kuin Jali ehkä kuukaudessa :D Niin sitä on koirissa eroa.

Kaikki kuvat ja videot kännykkälaatua.

Kuva, jonka @hennaoj julkaisi 2. 08ta 2015 klo 11.26 PDT

Elokuu. Jos tarpeeks kauan tuijottaa niin ehkä se häviää pois? Metallikapula oli Jalille aluksi pienoinen järkytys. Jali kun ei ole niitä koiria, jotka voi lähettää suorilta suorittamaan noutoa metallilla. Kiusattiin monet illat metallilla ruokakuppitreeninä ja aika pian alkoi kiinnostamaan kun "enalahyiällööö"-mutinasta ja kapulan tökkimisestä tassuilla lähti hetkeksi ruokakuppi ja kapula veks.  Ahne koira <3 Käskysana ja toiminto kun oli tuttu niin tuollaiselle hölmöilylle sanottiin piutpaut. Kuitenkin jonkun verran aloitin matalemmalla kriteerillä eli ensin riitti pelkkä suun aukaiseminen ja hampaiden osuminen ja siitä sitten pikku hiljaa nostoon.

Lokakuu. Ai mikä hyvä puruote? Noh, kunhan suussa pysyy! Edelleen ruokakuppitreeniä. Nyt myös pitotreeniä eli kädestä poimimista. Vapauta jo pliiiiiiis eli vähän pitää mutista ennenkuin tarttuu, muttei enää ihan niin paljon protestoinut mitä alussa. Välillä sovitteli suutaan kapulan ympärille siihen tarttumatta, mutta ei tiputa kun kapulan suuhun asti saa. Haettiin jo sitä liikettäkin eli saatoin pyytää kapula suussa sivulle ennen vapautusta tai temputtaa.

Joulukuu. Ensimmäistä kertaa kokonainen nouto metallikapulalla. Pikku-Alma oli häiriköimässä eikä sen takia tarttunut heti ensimmäiseen käskyyn kun ihmetteli kun Alma riensi kapulalle.Videolla Jaliksi tosi hyvä ja varma nosto. Palautus hidas ja epävarma, mutta se on hyvin pieni ongelma ja helposti korjattavissa. Ote ei ole vielä hirveän varma, joten palauttaa kapulan vähän hassusti pää ylhäällä, jotta pysyy varmasti suussa eikä vaan tarvisi purra tiukemmin. Kameli :D

Vielä saattaa esim siirrellä kapulaa tassulla hakiessaan eli pieni ällötys on jäljellä. Mutta uskoisin, että sekin loppuu kun vaan saa lisää toistoja ja varmuutta. Metallia ollaan tehty aina treenatessa ensimmäisenä kun on vire korkeimmillaan ja ällötyskerroin tällöin matalimmillaan. Toimii kivasti! Ilmekin on parantunut huomattavasti eikä se enää näytä kapulan kanssa "määkuolen"-naamaa.

Kyllä siitä vielä tokovalio leivotaan, köhköhköh :DD

Miksi niin rakastan treenaamista dalmatiankoiran kanssa?

Esineruutua

Hanska ruudussa löytyy helposti ja lähtee vauhdilla tuomaan kohti. Hanska kuitenkin putoaa suusta vähän matkan päässä. Tulee sivulle ilman hanskaa. Aivot raksuttaa, ohjaaja ei reagoi mitenkään. 

*Okeiokei, tässä meni nyt joku väärin, katotaas. Ai pitiks mun tuua se hanska ihan perille asti? Hanska, haluuks se hanskan?!* 

Rientää innoissaan hakemaan hanskaa ja tulee niin vauhdikkaasti sivulle päätään heilauttaen, että hanska lentää monen metrin päähän taakse. Ohjaaja yrittää hillitä nauruaan.

*Hmmm. Ei tässä näin pitänyt käydä. Kui se ei vieläkään oo tyytyväinen. Aihei se hanska, mihin se oikeen hävis??? Justhan se oli mulla!?*

Etsii hanskan ja tulee pönöttämään tyytyväisenä itseensä sivulle. Ansaitsee tästä aivotyöskentelystä palkaksi THE pallon.

Ruokakippotreeniä

*Ruokaaaruokaaa tuollaonruokaa kuolennälkäään!*

Ohjaaja kääntyy selkä kohti ruokakippoa ja pyytää koiran sivulle.

*Mää kuoolen. Joku varastaa sen jos mää käännän selkäni. Äkkkiiiiäääää!!*

Tulee "sivulle" kylki ohjaajan selkäpuolella jaloissa kiinni, yrittäen pitää kontaktia. Ohjaaja pidättelee nauruaan.

*Camoooon, miten niin ei muka kelpaa?! Et oo tosissaaaaas, ihme nipotusta!*

Korjaa oikealle paikalle ja saa vapautuksen ruokakipolle.

 #normipäivä. #vaindalmatiankoirajuttuja #painttöherryksiä

Mustaa, valkoista ja harmaata. Ja vastauksia kysymyksiin!

Näitä haasteita on taas kertyny ihan kivasti, koitan saada näitä pikku hiljaa tehtyä pois. Kivahan näihin on vastata, mutta kun on samaan kysymykseen vastannut jo monet kerrat niin välillä tuntuu että vaan toistaa itseään. Onneksi joukossa on aina uusiakin kysymyksiä :)

Kuvituksena viimeiset Jyväskylä otokset. Olin niin onnellinen kun saatiin vielä Jyväskyläänkin (hetkeksi) lunta. Kivuttiin siis Laajavuoren huipulle ja nappailtiin vähän posekuvatuksia. Moikka Jyväskylä, ehkä me tavataan vielä! (Mä ihailen niitä joiden kuvat on muokattu samoille sävyille. En oo vielä päässyt samaan kun tykkään muokkailla aina sillon ja tällön ja sitten kuviinkin mystisesti ilmaantuu aina eri sävyjä vähän mielialankin mukaan eikä mulle ole oikein vakiintunut mitään omaa tyyliä. Koittakaa kestää :D)

Ensimmäisestä haasteesta saan kiittää Sinisukka-blogia.

1. Mikä sai sinut valitsemaan juuri sen rodun/rodut, mitä sinulla on nyt kotona? Oletko tyytyväinen valintaasi?

Tähänkin olen varmaan joskus vastannut. Mutta hyvin tiivistetysti halusin aktiivisen (muttei liian aktiivisen), keskikokoisen-suuren ja monipuolisen koiran joka jaksaa monessa menossa mukana ja jonka kanssa voi vähän kokeilla kaikenlaista. Olen tyytyväinen.

2. Mikä oli ensimmäinen käsky jonka opetit koirallesi/koirillesi, miksi?

Hmmm. Varmaankin opettamalla opetin ehkä jonkun tyyliin istu-käskyn. Koska jokaisen koiran kuuluu osata istua? En muista!

3. Mitä mieltä olet oman rotusi/rotujesi kasvatuksesta, onko jotain mihin haluaisit muutosta jalostuksessa?

Täällä bloginkin puolella olen kirjootellut näistä uraattikivi ongelmista. Jos mulla ois multiallergia-atoopikko niin varmaan markkinoisin sen puolesta, muttakun se on vaan vissiin helpompi puuttuu siihen mistä on omakohtaista kokemusta. Uraattikivien kanssa ollaan menty kivaan suuntaan sillä LUA-koirien määrä on Suomessakin kivasti lisääntynyt ja useampi kasvattaja on lähtenyt touhuun mukaan! Minä näkisin myös enemmän luonnepuolen jutuista osoitusta ja toki niitä harrastustuloksia, mutta ymmärrän kyllä että rotu on lähinnä seurakoira vaikka ne pk-oikeudetkin löytyvät.

4. Onko koirallasi/koirillasi ollut ongelmakäyttäytymistä, jos on niin mitä?

Vastannut aiemmin näin: "Nojuu. Meillä on vielä välillä ongelmia ohitusten kanssa ja sen lisäksi vapaanaoloissa riista ja joskus toiset koirat tuottavat ongelmia... Ahnepossu hyppii myös tiskipöydälle ruuan toivossa kun jää yksin."

5. Mieleenpainuvin onnistuminen koiran kanssa?
Se kun meidän yhteistyö alkoi pikku hiljaa pelittää. Kaikki onnistuneet treenit ja kisat joiden jälkeen ei voi olla hymyilemättä.

6. Haluaisitko itse joskus kasvattajaksi?

Aiemmin vastailtu: "En tiedä, ehkä? Toisaalta en usko, että pystyisin tekemään niitä päätöksiä mitä kasvattajien joutuu tehdä. Mistä tietää tehneensä oikeat valinnat? Mitkä (terveys/luonne)seikat ovat niin merkittäviä, ettei koiraa (sukua) voi käyttää jalostukseen? Toisaalta kiinnostaisi, mutta ehkä se vastuu olisi liian suuri tai ottaisin sen liian suurena. Pyrkisin täydellisyyteen vaikkei se ole käytännössä mahdollista."

7. Harrastatteko jotain lajia, mitä ja miksi? Haluaisitteko harrastaa jotain lajia?

Harrastellaan tokoa, rally-tokoa ja agilityä. Agilityä alettiin puuhaan ensimmäisenä, koska se oli niiiiin makeen näköistä. Ja siistiähän se oli. Nyt on jäänyt vähän olosuhteidenkin pakosta hunningolle. Tokoa ollaan tehty oikeastaan myöskin koko ajan jonkun verran. Alussa hyvinkin "ei tosissaan" mutta pikku hiljaa vienyt kyllä mennessään ja tokon pilkunviilaaminen onkin ihan superhauskaa! Tokossa korostuu myös ehkä jotenkin enemmän se yhteistyö, agility kun on vauhdikkaana lajina monelle koiralle itsessään motivoivaa, mutta tokoon se motivaatio pitää rakentaa ihan muuta kautta. Rally tuli mukaan vähän vahingossa. En uskaltanut tokokokeeseen, mutta päädyttiin yrittämään rally-kokeeseen ja sehän olikin ihan hauskaa. Nosework on meille sellaista ihanan (omistajalle) aivotonta aktivointia.

Haluaisin ehkä edelleen treenata kunnolla hakua+pk-tottista. Olen aika varma, että Jalista olisi myös niihin kokeisiin, mutta vaatisi kyllä töitä. Luulen, että jää seuraavan pennen harteille tämä pk-puoli ellei nyt vakiinnuta jonnekin ja päästä johonkin sopivaan ryhmään. Niiin ja mejä kiinnostaa myöskin testata. 

8. Pahin asia, jota koirasi on rikkonut?

Siskon uudet nahkakengät.
9. Oletko tyytyväinen koirasi arkitottelevaisuuteen?

Olen ja en. Vielä on petrattavaa...

10. Oletko käynyt koirasi/koiriesi kanssa näyttelyssä?

Olen. Käytiin hakemassa se "harrastus H" vaikken tiedä tehdäänkö me sillä mitään.
11. Tämän vuoden paras hetki/muisto?
Koirailun osalta varmaan nuo ekat tokokisat.

ps. Joo ei tuu joulukalenteria, ei vaan kerkeä. Eiköhän näitä kalentereita löydy muista blogeista :)