Mitä tuli tehtyä vuonna 2013?

Katsotaas miten tälle vuodelle asetetut tavoitteet on toteutuneet:

• Jali lupaa pysyä terveenä ja yritetään hankkiutua vihdoin uraattikivistä kokonaan eroon!

Uraattikivien puolesta saatiin tosiaan tän vuoden aikana (blogimerkinnän perusteella huhtikuussa) ne puhtaat paperit. Mitään suurempia sairastelujakaan ei ole muuten ollut.

• Jos edellinen suinkin toteutuu niin mahdollisesti testataan sopiiko barf/raakaruokinta, muuten jatketaan sillä ruokinnalla mikä kivet pitää poissa.

Jali söi erikoisruokaa vielä kiteitten häviämisen jälkeen, mutta on tällä hetkellä raakaruualla. Mutta siitä lisää tarkemmin jossain vaiheessa.

• Viralliset lonkka/kyynärkuvaukset+selkä.

Check! Tuloksiin olin oikein tyytyväinen :)

• Voitais käyä hieronnassa ja koirauimalassa polskimassa.

Jep. Uinti tais jäädä tosin vain yhteen kertaan ja toki hieronnassa olisi voinu käydä myös ahkerammin. Tosin olen itse koittanut terästäytyä ja hieroskellut tuota itekseen vaikkei se ihan samaa asiaa ajakaan.

• Jatketaan aksailua mikäli kroppa antaa luvan. Möllistartti?

Startattiin peräti tämän vuoden puolelle neljissä mölleissä :) Edetään omaan tahtiin hitaasti ja varmasti.

• Tokoillaan jos jaksetaan. ALO-liikkeet ois kiva saada kasaan, mut mä oisin tyytyväinen jos se seuraaminen kontaktissa saatais ees kuntoon. Voitaishan me täälläki mölleillä? (tai sitte luultavammin ei)

Möllejä ei korkattu, mutta seuraamiseen alan olla kohtuu tyytyväinen. Kontakti <3 Paikkamakuu pitäis saada rakennettua ja muita liikkeitä vähän vielä viilailtua, mutta tällä harjoittelulla ihan ok. Tokoiltiin kun jaksettiin ja kausittain vähän ahkerammin :)

• Mahdollisuuksien mukaan voidaan testailla jotain uuttakin lajia. Hakua? Jälkeä? Canicrossia, kunhan saan aikaseks tilata varusteet. Emäntä vois muutenki haluta juoksuintonsa takas.

Canicross välineet tuli hankittua, mutta juoksuinto ei ole ollut mikään valtava. Jos ensivuonna. Haku jäi aikatauluongelmien takia kokeilematta. Heh, testattiinhan me sikajahtia :D

• Käydään hakemassa jostain näyttelystä se H. Ehkä. Jos uskalletaan :D Ainaki mätsäreissä voidaan pyörähdellä.

Monissa mätsäreissä ei kyllä pyörähdetty (blogin mukaan kaksissa), mutta se H käytiin hakemassa Jämsästä :)

• Koiraohitukset täysin kuntoon.

Ainakin kohti parempaa! Välillä on huonojakin ohituksia, mutta pääsääntösesti mennään ohi jo tosi hyvin.

• Pikku-Jalille vähän lisää rohkeutta ja itsevarmuutta.

Hmm. Viime vuoteen verrattuna, en osaa sanoa. Se nyt on vähän tommonen raukkis välillä. Tosin ehkä se itsevarmuus on vähän lisääntynyt ja sitä olen yrittänyt ainakin vahvistaa.

• Pidetään hauskaa, riekutaan vapaana, tavataan koirakavereita, ei oteta asioita niin vakavasti :)

Hei, mulla on dallu, parei olla ottamatta asioita liian vakavasti ;) Meillä oli hauska vuosi ja sanotaanko nyt vaikka, että kasvettiin molemmat tän vuoden aikana huomattavasti fiksummiksi. Useimmiten meillä on ihan superhauskaa!

Kirjoittelen ens vuoden tavoitteet erillisessä postauksessa :)

Sikailua

Ei semmosta sikailua ku otsikosta ensimmäisenä vois päätellä :D Käytiin Jalin kans Jyväskylän sateisilla tasangoilla jahtaamassa vähän villisikoja. Eiku hetkinen, Jyväskylä ja tasanko ei kyllä kuulu samaan lauseeseen (Jyväskylän mäkiä viitisen vuotta pyöräilleenä...) ja ehkä noi villisiatki on kohtuu harvinaisia Suomen maaperällä. Oikeesti me oltiin Jyväskylän taakanvetäjien järjestämällä kokeilukerralla testaamassa sikajahtia. Kuvista kiitos Salla Kuikalle!

Sarjassamme Jali testaa siis.

Oli aika mielenkiintoista. Käytännössä siis koiraa juoksutettiin täytetyn juuttisäkin perässä ja tarkotus oli, että koira mahdollisimman nopeasti pysäyttää säkin eli käy siihen kiinni. Tehtiin yhteensä viisi vetoa niin, että kolmen vedon jälkeen oli tauko. Hyvinhän Jali lähti säkin perään juoksemaan, mutta ensimmäisellä kierroksella ei vielä uskaltanut käydä kiinni.

Toisella kierroksella Jalilla oli selkeesti jo hajua hommasta ja veti autolta jo innoissaan säkkiä kohti ja kun vähän säkillä hetsasin ja leikitin niin pysäytti säkin hienosti ja ois lähteny aarteensa kans livohkaankin (ja lällätteli vähän uudella kentällä luoksetulossa...). Aika hauska laji oikeastaan ja tuota ihan kisataankin! Kaikenlaisia koiraharrastuslajeja sitä löytyykin. Jali ainakin tykkäs, täytyy kattoa innostuisko emäntäki niin, että käytäis uudemman kerran. Kovasti yritettiin houkutella pilkkua ainakin remmiin, kuulema dalmatialaisilla sitä vauhtia hommaan riittäis mitä en epäile kyllä pätkääkään :D

Tiistainahan meillä oli toki agitreenitkin. Ilma oli kuuuma, joten pidettiin rennot "ei tarvitse juosta"-treenit. Uutena asiana treenissä oli takaakierto. Harjoiteltiin pelkästään yhdellä hypyllä eli niin, että koira ohjataan kiertämään siivekkeen ja vasta sen jälkeen hyppäämään riman yli. Ihan suht simppeliä hommaa ainakin näin paikoiltaan, mietin vaan sitten miten ihmeessä tän saa toimimaan jos mennään lujaa ja jos (ja kun) tuun olemaan kaikkialta myöhässä.


























Sen lisäks katottiin täyspitkiä keppejä ohjureilla. Ohjurit oli aika matalalla ja Jalilla teki jotenki laiskasti. Hyppi ohjureiden yli ja oli muutenkin jotenki hidas. Ei tosin olla hieronnan jälkeen (ainakaan kahteen viikkoon siis) koskettukaan keppeihin ja mun mielestä löysät ohjurit jäi kans vähän Jalin jalkoihin, minkä takia oli ehkä ikävää. Mut tänään ei ollu Jalin päivä kepeillä, se on menny kyllä huomattavasti mukavammalla temmolla. Pitäis ottaa tehotreeniin niin päästäis ees joskus siihen vaiheeseen, että niitä ohjureita vois alkaa vähentää, ei se oikeen tällee kerran viikossa tai sillon tällön periaatteella etene.

Kontakteja otettiin myös niin puomilla, A:lla kuin keinulla. Puomilla otin itsekseen ja oli pakko testata niin, että naksuttelin (pilttipurkin kannella kun metallinaksu on pelottava) tuolle ylösmenokontaktia. Pilkku oppi muuten lähes tulkoon yhdessä illassa tuon pilttipurkin naksahduksen, olihan sille tuo "naksuttelu" sentään jo ennestään tuttua niin tarvi vain ehdollistaa uuteen ääneen. Ekaks kerraks mun mielestä haki ihan kivasti tuota ylösmenokontaktia, ainoa ongelma oli vaan siinä, että piltistä irtoava naksahdus oli vähän turhan hiljanen kun hallilla oli muutakin melua. A:lla ja keinulla myös kontaktit suju ihan samaan malliin mitä yleensäkin. Keinu on kyllä vielä hirvittävän jännä este ja sinne hiippaillaan erittäin varovasti, vaikka edelleen keinun laskua hidastellaan. Tehotreeniin kuuluis keinukin. Ekaa kertaa muuten aloin miettiä kun välillä valuu kontakteilta perään, että onkohan väliä sillä millä puolella ite ohjaan. Kun Saara huikkaili, että kannattaa muutenkin miettiä, että tulee tasaisesti molemmilta puolilta ohjattua ja ettei vaan vahingossa vapauta pelkästään toiselta puolelta.

Semmosta ohjelmaa tällä viikolla :)