Pitää takoa kun rauta on kuuma

Blogia kartalle kisaraporttien muodossa!

27.10. rally-tokokisat Kokkolassa, tuomarina Heli Kelhälä. Kerrankin päätin pyytää kuvaamaan radan, yleensä en halua että kukaan kuvaa kun alan vaan jännittää enemmän.

Rata oli hyvin simppelin oloinen, ei mitään hirveää. Jali oli ihan hyvällä fiiliksellä ja alku oli aika jees. Etenkin tuo "istu, käännös vasemmalle, istu" oli aika makee.

Jo rataantutustumisessa tuskailin tuota puolenvaihtoa jalkojen välistä kun tuntui ettei askeleet osu kohdilleen ja näinhän se kisaradallakin osui väärä jalka eteen ja koira ja minä hämmennyin. Täysin minun virhe. Tästä ensimmäinen uusinta -3 UUSI.

• Spiraalissa koira oikealla pari kertaa nuuskaisi maata ja tästä -1PY. Hienosti kokosi itsensä! 
• Seuraava uusinta menee kyllä koiran piikkiin, ei oikein ollut hereillä eli kyltillä 11, 270 käännös oikeaan luuli että tehdään jotain puolenvaihtokylttiä ja jäi hengaamaan taakse -3UUSI. 
• Seuraava -10TVÄ mun piikkiin. Puolenvaihto jalkojen välistä enkä jättänyt koiralle tilaa ja kiersi kyltin. Mä googlailin jo radan jälkeen, että seuraako siitä hylky, mutta olikin "vain" -10. 
• Puhelimesta loppui talletustila eikä viimeistä -10 TVÄ virheitä videolla näy, mikä on harmi. Ja mä kun aattelin että se videolla näkyy niin en sitten kysynyt tuomarilta... Mutta siis tuplasaksalaisesta -10TVÄ (seuraamispuoli). Ja siis en ymmärrä ollenkaan, en edes tuolla selityksellä. Kuinka tuplasaksalaisesta voi saada -10TVÄ seuraamispuolesta? Kun jos se ois kyltin jälkeen tullu väärälle puolelle niin oishan se näkyny virheenä seuraavassakin kyltissä? Mulla ei oo mitään muistikuvaa, muutakuin että se oli ehkä vähän jotenkin sekava, mutta olinkin jo vähän "ihansama" fiiliksillä kun ajattelin oikeasti että saatiin jo hylky.

Tulokseksi kuitenkin täpärästi VOIHYV 71p ja RTK3! "Hienoa yhteistyötä! Ajoitus ajoittain myöhässä, koira ei ehdi toteuttaa".  Tuosta käskyn ajoituksesta on mulle aiemminkin sanottu ja on varmaan ihan oikeassakin. Muutenkin jännä nähdä omaa ohjausta videolta, sorrun kisoissa suurempiin vartalo- ja käsiapuihin mitä käytän treenatessa, pitääkin kiinnittää huomiota.

Mestariluokka kutsuu! Kyllä siitä valio vielä leivotaan! :)

-----------------------------------------------------

3.11. Epäviralliset rally-tokokisat Kauhavalla. Jalin kanssa mentiin ihan höpöhöpöfiiliksillä VOI-luokkaan. Jali olikin "hieman" ylivireessä. Lähdettiin vaan pitämään kivaa ja kivaa meillä radalla kyllä oli :D Siitäkin huolimatta, että 15 kyltillä teki niin vauhdikkaan käännöksen, että törmäsi kylttiin ja kyltti singahteli ympäriinsä. Tosi hienosti keräsi itsensä ja jatkoi rataa, mutta huomasi käytösruudussa, että selkeästi vähän varoi kylttiä eikä olisi halunnut kyltin viereen istumaan. Kerättiin silti VOIHYV 80p TP ja 2. sija. Rata oli tosiaan Fiia-Maria Kiviojan virallinen kisarata.

Waldokin pääsi korkkaamaan "kisauransa" nakki-alossa. Niin hienosti oli junnu ja suoritti niin hienosti! Palkkasin muistaakseni ainakin 2 ja 5 kyltillä, mutta ei se ois palkkaa tarvinnu. 9 kyltillä pieni fiksu talmaatti päätti että kun näillä muillakin pysähdyskylteillä ollaan tultu eteen niin minähän tulen tässäkin eteen :D Tästä siis uusinta. Maahanmenosta ei osannut lähteä suoraan seuraamaan ja jumitti maassa, tästä jouduin vähän houkutella ja -1KONTR. Ei sille oo tämmöstä opeteltu vaan nimenomaan paikallaoloa niin ei ihmekkään. Mutta niin hieno vauvakoira! Se ei oo ikinä mennyt näin pitkää pätkää, eikä oo nähny kylttejä kuin ehkä kerran, eikä silti häiriintynyt kylteistä tai tiputellut kontaktia. Toki tuin kyllä kehuilla, mutta käsimerkkiä en esim seuraamisessa käyttänyt. Odotellessa se kyllä haisteli hallissa maata jonkun verran, mutta heti kun huikkasin huomiota niin oli ihan messissä. Kyllä sen kans oikeasti voisi hiljalleen lähteä virallisiakin katselemaan! Waldolle siis ALOHYV 96p.

------------------------------------------------------

10.11. Ilmajoella tokokisoissa, tuomarina Henna Hautakoski. Vähän hetken mielijohteessa ilmotin ja kisa oli täynnä. Edellisenä iltana tuli viestiä, että peruuntumisen takia olisi paikka vapaana ja hetken emmin kun flunssassa olin maannut lähinnä sängynpohjalla, mutta noh mikäjottei! Kisapäivän aamuna ei meinannut ääntä tulla, mutta sen verran aukesi että käskyttää pystyi. Seuraavana päivänä kuulostinkin (sen mitä ääntä ulos sain pihistyä) lähinnä Paula Koivuniemeltä, jonka ääni sortuu falsettiin ja joka on laulanut 24/7 putkeen...

Mutta siis kisaan. Jalille vähän vieraampi halli, en ole varma onko koskaan hallissa käynnyt. Ei tämmöset nykyään Jalia häiritse, kyllä se tietää mitä tultiin tekemään. Ihan ei ehkä parhaassa terässä, oleskelualue hallissa oli aika ahdas ja kisa-alue oli rajattu vain aksa-aidoilla niin siinä ei pystynyt kunnolla viritellä koiraa. Sainkin vähän noottia tuomarilta kun omaa vuoroa odotellessa innostuin vähän riehakkaammin palkkaamaan Jalia namia heittämällä, että eipäs häiritä suorittavaa koiraa. Hups, anteeksi, en oikeasti tajunnut kun olin jo koiran kanssa niin omassa kuplassa enkä seurannut juurikaan kehää (muutakuin että kehässä oleva koira ei minusta vaikuttanut häiriöherkältä ja ehkä sillä sitten omakin palkkaus nousi turhan riehakkaaksi).Hengattiin siis kiltisti tämän jälkeen vaan makuussa vaikka normaalisti tykkään vähän pyöritellä perusasentoja ja ottaa nopeita palkkauksia.

Pisteitä kertyi siis

Paikkamakuu 9

Seuraaminen 9

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8

Luoksetulo 9.5

Kapulanpito 10

Kauko-ohjaus 8

Estehyppy 9,5

Kokonaisvaikutus 9

Elikkäs yhteensä ALO1 180p, KP ja 1.sija! 

Tarkemmin liikkeet läpi:

• Paikkamakuussa hitaahko maahanmeno ja vajaa istumaan nousu. Ei reagoinut muiden käskyihin ja oli paikkamakuussa niin hienosti skarppina!
• Seuraamisessa huomasi, että ohjaaja ei ihan oo kartalla näistä tokon kiemuroista. Tultiin seuraamispaikalle ja liikkuri sanoi "Liike alkaa" ja minähän omatoimisesti sitten lähdin jo eteenpäin, kun pitäisi toki vielä odottaa liikkurin käskyä :D Noh, hetken hämmennyt itselle kun tajusin oman virheeni kun liikkuri mun askeleen jälkeen huikkaa sen "liikkeelle mars" (tai mikä se nyt onkaan) komennon. Seuraamisesta taidettiin saada noottia lähinnä väljistä käännöksistä ja hitaasta perusasennosta.
• Huomasi tässä vaiheessa, että Jali oli vähän hämmentynyt, että mitä me ollaan tultu tekemään. Toki minäkään en ollut skarppina flunssasena ja Jali peilaa aika hyvin mun fiilistä. Jali varmaan odotti rally-tokorataa ja ihmetteli, että mitä se tämmönen oikein on. Ihan ymmärrettävää kun ei olla tokoa treenattu. Oli siis vähän tahmea koko ajan, mikä näkyi mm. aloituksissa. Ei ollenkaan sellanen normaalin skarppi Jali. Alkoi kyllä vähän epäilyttää, että voisi olla myös jumissakin, pitääkin varata huoltoa!
• Maahanmenossa pistevähennykset siitä kun menee maahan kuulema istumisen kautta. Käskyttäessä vilkaisin sen verran taakse, että oli maahan menossa, mutta en huomannut, että kävi istumisen kautta. Tuttu virhe kun on tossa mielentilassa.
• Luoksetulon puolikas taisi lähteä aavistuksen vinosta perusasennosta. Edelleen mun silmään hämmentynyt pilkullinen eli tuli hitaasti, vaikka toki laukalla eikä sitä ehkä muut huomanneet kun eivät tiedä mihin verrata. Tässä kisan toinen "ohjaaja skarppina" moment kun liikkurin "jätä koira" käskyn jälkeen sanon Jalille "paikka", otan askeleen ja saan jonkun ihme blackoutin että pitäiski jäädä odottamaan liikkurin käskyä lähteä liikkeellä. Pysähdyn paikoilleen ja katson liikkuria silleen "niin saanko mä mennä?"...  Ihana tuomari huikkas et otetaas alusta uusiks :D Jali pönötti koko episodin paikoillaan ja varmaan manas mielessään että mitä tuo oikein sekoilee...
• Kapulanpito 10, eipä tässä mitään ihmeellistä. Piece of cake Jalille.
• Kauko-ohjauksessa hitaat vaihdot ja vajaa istuminen. Tuttua, tuttua.
• Estehyppyä jännitin. Lähinnä mietin, että millä ihmeellä mä tän käskytän kun se ei oo tätä tehnyt ties millon viimeksi. Päädyin sitten hyppy käskyyn ja toivoin että tulee itse sivulle. Pistevähennys taisi olla taas hitusen vajaasta perusasennosta, kenottaa kuulema aavistuksen eteen vinoon.

Kohtuu tiukan tuntuinen tuomari, tai siis ei ainakaan ilmaiseksi pisteitä jaellut. Muutamassa kohtaa kommentoi, että ylemmissä luokissa olisi rokottanut enemmän, mutta että perusasennot ja asennonvaihdot kuntoon niin se on 200 pisteen koira. Enkä epäile yhtään :) Kerätään tästäkin se koulari kasaan, vähän kuumottelee joulukuussa yhdet kisat, mutta voi olla että koira ansaitsee nyt vähän kisa- ja treenitaukoa ja palataan asiaan ensi vuoden puolella.

------------------------------------------------------------------
Jali on nykyään niin luottokisakaveri! Meillä on ollu nyt tosi kiva flow koiran kanssa niin pitäähän se hyödyntää, jotenkin vaan luotto koiraan on tällä hetkellä kova :) Katsotaan josko ensi vuodelle se RTK4 (ja toivon mukaan valiotuloksiakin...) ja TK1 ja riippuen miten innostuu niin ei se TK2 olisi mahdoton myöskään. Ja himputti vihdoin se BH jos osuis sopivaa kohdalleen!

Epäonnistumisia ja onnistumisia: Vöyrin ja Seinäjoen rallykisat

Täytyypä taas päivittää kartalle tätä blogiakin. Ei oo ennättäny istua näpyttelemään näitä. 15.9.2018 kisat Vöyrissä. Tuomarina Anne Klingenberg, joka vaikutti varsin tiukalta tuomarilta. Jali on viime aikoina tehnyt treenatessa hyvällä vireellä ja oli viime kisoissa niin super ja paljon ollaan kerätty varmuutta tekemiseen, joten odotin hyvää tulosta. Ratakaan ei näyttänyt hirveältä kun sitä ilmottautuessa katsoin, varsin tehtävissä. Kun otin koiran autosta tiesin heti, että nyt ei oo meiän päivä, Jali kun veti nenä maassa puskiin eikä piitannut vähääkään minusta tai mun nostatus yrityksistä. Olin jo aamulenkillä havaitsevinani, että Jalilla oli jotenkin "huono päivä". En osaa selittää, mutta se ei esim ottanut kertaakaan lenkillä itse kontaktia, mitä se normaalisti tekee namin toivossa. Voiko koirat herätä "väärällä jalalla"? :D Noh, epätoivoisesti yritin nostattaa koiran sieltä omasta maailmastaan, vaan aivan mahdottomuus. Treenikaverikin huikkas mulle kun omaa ratavuoroa ooteltiin, että nyt Henna ylös sieltä kuopasta, kuuluu tosiaan mun äänestäkin kun yritän epätoivoisesti tsempata koiraa. Tiedän kyllä itsekin kun vaivun siihen epätoivoiseen koiran nostatusfiilikseen, mutten voi sille mitään. Ollaan näköjään oltu tällä tuomarilla ennenkin ja sielläkin kokeessa koira oli huono, joten täytyy olla tuomarin vika ;D

Lähtökyltille mun kans tuli siis maata haisteleva evvk joka tuijotteli käytösruudussa olevaa koiraa. Otin lähtökyltille lähestymisen vielä uudestaankin siinä toivossa että heräisi koomastaan, mutta vielä mitä. Noh niin, koko rata järkyttävää räpeltämistä ja selviytymistä. Koiraa ei kiinnosta kuunnella, mä yritän epätoivoisesti kannatella koiraa, se ei kuuntele käskyjä ja jähmii tehtävissä jotka varmasti osaa. Ei edes viiti käydä rataa tarkemmin läpi, kattokaa tuosta yltä kuvasta. Uusiminen neloskyltillä, jota hinkkasin kyltillä ennen uusimista kun yritin saada koiraa hereille. Vaan ei se muka osannut enää palata vasemmalta oikealle, ei niin millään, ei vaan kuunnellut ja siinä hajamielisyydessään tuli vaan aina vasemmalle sivulle. Valehtelematta toistin eteentulon varmaan viidesti ennenkuin onnistui...

No kai nyt eteentulosta sai kuvaa kun niin monesti se tehtiin :D

Käytösruudussa vasemmalla maaten se nousee viimeisillä sekunneilla ylös kun samassa sumussa reagoi vissiin radalta kuuluviin käskyihin. Tuloksena ansaitusti VOI0 66 virhepisteellä ja varsin pettynyt ohjaaja. Ennätys kai se tämäkin :P Mutta hei, jos jotain kisoista käteen niin Meeri Kosken ottamia kivoja kisakuvia. En tajua miten on onnistunut noinkin kivoja kuvia saamaan meidän radasta :´) Mutta jos ei meillä onnistunut, niin ei kyllä onnistunut muillakaan VOI- luokkalaisilla. Koko luokasta ei nimittäin kukaan saanut tulosta!

Jali: Ihan hereillä tässä, yhtään en oo omissa maailmoissa...

---------------------------------------------------
29.9. oli vuorostaan Hannele Pirttimaan tuomaroimat kisat Seinäjoella. Olin Vöyrin kisojen jälkeen jo melkeinpä valmis perumaan osallistumisen. Kisapäivän aamuna heräsi kuitenkin hyvätuulinen pilkullinen, joka kisapaikallakin tarjoili kontaktia ja kerjäsi nameja. Ihan kuin eri koiran kanssa olisi ollut. Koiralla oli siis hyvä fiilis ja omakin olo oli luottavainen. Rata ei vaikuttanut taaskaan mitenkään haastavalta. Hyvä fiilis onneksi jatkui radallekin, vaikka hetken ensimmäisellä kyltillä tuntuikin, että koira meinasi vajota omaan maailmaansa. Virheet oli lopulta pääasiassa "sinkoan maata kiertävälle radalle koska niin siistiä" luokkaa, Jali oli varsin lennokkaalla tuulella :D

• 1. kyltiltä "liikkeestä seiso, kierrä koira" -1 PY. Tästä ei mitään aavistusta. Musta tuntuu että ollaan kyseiseltä kyltiltä saatu ennenkin -1PY, pitäisi nähdä melkeen videolta, että mitä se tekee, että tämä aina ansaitaan?
• 6. kyltiltä "istu, koira eteen, oikealta oikealle, istu" -1 KONTR. Tää oli näitä "JEEE KIVAA" kylttejä, tuli siis eteen istumaan varsin lennokkaasti ja luulen että tästä tuo virhe.
• 9 kyltiltä eli houkutuksessa huomasi yhtäkkiä ison pehmolelunorsun ja oli jo innoissaan syöksymässä lelua kohti, mutta malttoi kun käskytin takaisin seuraamaan. Niin hupsu, eikä olisi tällaista virhettä tehnyt matalemmassa vireessä. Samoin pujottelussa eli kyltiltä 15 tuli samankaltainen "jee vapautan itseni" hetki ja oli innoissaan sinkoamassa palkkaukseen(?), mutta malttoi taas uudella käskyllä. Hupsu koira :D Näistä siis 2 x-1 KONTR
• 10 kyltiltä eli koira eteen, oikealta sivulle -3 OV. Tämä taas näitä pitäisi nähdä videolta, kai sitten annan huomaamattani niin vartaloapua? 

Maalikyltin jälkeen hölmö hupsu dallu heittäytyi maahan ilopiehtaroimaan, koska oli niin kivaa. Tuijotin vaan huvittuneena, että Jali kuule meiän pitäis käytösruutuun vielä ja mietin että voiko tuosta lähteä jotain pisteitä kun noin itseään palkkaili (ei lähtenyt :D). Muuta positiivisessa mielessä mieleen jäänyttä radalla hieno istumisesta seisomaannousu uudella kantapääavulla, peruuttaminen ja oikealla maahanmeno. Erityisesti peruuttamiseen oon tyytyväinen, se onnistui jopa tuolla Vöyrin kisoissa ilman virheitä!

Tiesin että tulos pitäisi tällä menolla tulla ellen onnistunut tekemään jotain kummallista virhettä ja niin vain kisakirjaan kirjattiin VOIHYV 93p ja sijoitus 1./8 ja kommentilla "Aivan upea :)". Meidän kisauran parhaat pisteet ja niin hieno saada ne kun kivutaan korkeammille luokille. Kyllä ne valiotuloksetkin ehkä on mahdollisia sitten aikanaan kunhan kaikki osuu kohdilleen...

Tälle vuodelle tavoitteena se RTK3 koulari ja katsotaan sitten jääkö mestarin korkkaus ensi vuodelle vai käydäänkö kokeilemassa vielä tälle vuodelle. Vähän houkuttelisi Wallupalluakin viedä ALO-luokkaan, mutta eihän kukaan ole sille treenannut mitään pidempää suoritusta saatikka että se olisi koskaan kylttejä nähnyt. Alossa saa kuitenkin vielä aika paljon anteeksi, mutta onko silti ideaa viedä keskeneräistä koiraa vaikka tulos ehkä hyvällä tuurilla saataisiinkin. Nooo, joskos Jalin tavoite ensin ja katsotaan sitten jos innostun.

Nollakoirakkona MES-luokassa

Samoissa Lapuan kisoissa 7.7. päädyttiin siis ex tempore Iiris Harjun tuomaroimalle MES-radalle nollakoirakoksi. Aloitettiin tietty käytösruudulla, johon mentiin oikeastaan suoraan oman radan jälkeen. Käytösruutu oli suoraan sanottuna ihan hirveä. Jali ei ollut ollenkaan hommissa ja vaihteli asentoa ja jopa tuijotteli ja hinkui rataa suorittavan bortsun perään. Pahoittelen, onneksi bortsu ei häiriintynyt ja Jali ei kuitenkaan äännellyt/huutanut. Annoin lopulta olla siinä asennossa mihin päätyi kun en halunnut alkaa siinä säätämään Jali oikeaan asentoon kesken toisen radan kun ajattelin että häiritsee vaan enemmän. Nojoo, ei se nyt niin paha ollut ja suurimman osan ajasta oli ihan fine, mutta vähän hävetti. Jos oltaisiin oikeissa kisoissa tehty tällainen käytösruutu niin en tiedä oltaisiinko saatu hylätty tai -10 tai vastaavaa. Mutta annettakoon anteeksi kun kuitenkin melkeen suorilta oman radan jälkeen joutui käytösruudusta käytösruutuun ja siinä oli muutakin häslinkiä kun mietittiin sitä nollakoirakon vaihtoasiaa tuomarin kanssa.

Laitetaas kuvitukseksi kisoista ALO-luokasta ottamia kuvia. Rallytokon lajikirjo on ihan parasta!

Meidän vuoro nollakoirakkona oli suorittaa rata siis ihan viimeiseksi ja olla häiriönä viimeisenä kisoissa käytösruutua suorittavalle koiralle. En ollut ennättänyt luokan rataantutustumiseen ollenkaan kun minut tosiaan "repäistiin" nollakoirakoksi ihan yllättäin. Alunperinhän oli ajatus että teen vaan käytösruudun ja "oikea" nollakoirakko tekee radan, mutta nollakoirakkoa ei saakaan vaihtaa kesken toiseksi, joten mentiin sitten radallekin. Seurailin siinä odotellessa suorituksia, että saan käsityksen radasta ja ajattelin että yritetään tehdä ne mitä osataan ja mennään sen mukaan millä fiiliksellä koira on.

Jali oli autosta otettaessa edelleen ihan fiiliksissä ja seurasi lähtökyltille ihan valmiina hommiin. Käytösruutu oli ratapiirustuksesta poiketen lähtökyltin takana, eikä Jali ottanut käytösruudussa istuvasta koirasta mitään häiriötä, vaikka se jäikin lähdössä meidän taakse. Alunperin ajattelin, että skipataan alun triplahypyt, mutta lopulta päädyin että äh, testataan. Jali oli hyvin messissä eikä yhtään yrittänyt rynniä, kävelin välit ja käskytin hallintaan aina väleissä. Tästä sain -1py ja -1ov. En tiedä mistä, ei se varmaan hirveen "sulavaa" ollut, kun käytännössä Jali melkeinpä pysähtyi aina väleissä eikä omakaan liike varmaan ollut ihan sulavaa. Tosi hyvin kuitenkin omasta mielestä kun hypyissä tosiaan ongelmaa ollut rynnimisessä!

2. kyltiltä eli "istu, käännös oikeaan, istu" virheitä -1tvä ja -1kyl. Älkää kysykö, en edelleenkään tiedä? Mes-luokan arvostelu on varmasti tiukempaa eli olisiko etten kääntynyt tarpeeksi paikallaan tai annoin kroppa-apua liikaa tms? Olis ihan oppimisen vuoksi voinut kysyä näitä tuomarilta.

3. kyltiltä eli tuplasaksalaiselta taas -1py. Kerkeääköhän se haistella maata kun kiertää mun takaa? Iso harmistus kun näistä radoista ei oo videoita! 4. kyltiltä eli "istu, maahan, istu" kyltiltä tuomarin kommenttina "Hieno". Olihan se!

"Molemmat oikeaan täyskäännös" (koira oikealle seuraamaan) ilman mitään virheitä (woopwoop!!) ja 6. kyltiltä eli "liikkeestä maahan kierrä koira" -1py. Todennäköisesti haisteli taas maata kun meni maahan? Tästä ei muistikuvaa, en edes muista että olisin muka kiertänyt koko koiraa :D

Pujottelussa oikealla ja puolenvaihdossa (koira vasemmalle) ei ongelmaa. 9 ja 10 kyltit skippasin kokonaan kun ei merkkiä olla treenattu, enkä halunnut tähän mennä soveltamaan yhtäkkiä mitään merkinkiertämisiä kun ei olla koskaan rallyradalla sellasia tehty. Tein 9. kyltille koira eteen, vasemmalle istu kyltin, kun halusin testata toimiiko eteentuleminen pelkällä käskysanalla myös radalla. Toimi! En muista mitä 10 kyltille tein. Näitä tuomari ei arvostellut ollenkaan.

11 kyltti eli "tulppaanikin" virheittä(!! koira oikealle seuraamaan), 12 kyltiltä eli "istu, käännös vasempaan istu" -3uusi. Ei muistikuvaa mitä teki, muistan vaan että mietin radalla, että onko sillä nyt mitään väliä vaikken uusisikaan kun vaan nollakoirailen, mutta tulipahan nyt uusittua. Uusinnasta ei virheitä vaikka tää tehtiinki oikealla puolella!

13 kyltti eli "liikkeestä istu jätä koira" oli kans kyltti, jonka meinasin skipata kun ei olla koskaan tehty, mutta päädyin kuitenkin yrittämään. Koira siis oikealla puolella. Tästä -10tvä (ohjaaja pysähtyi), kun varmistelin että menee istumaan. Seuraava kyltti "liikkeestä kutsu koira" hienosti ja palasi seuraamaan oikealle puolelle!!
"Spiraali oikealle", koira oikealla, tästä taas -3py. Ei muistikuvaa. "Koira eteen seisten, koira peruuttaa eteenpäin" oli HIENO! Tämän meinasin kans ensin skipata, mutta päädyin testaamaan. Hienosti oikealta eteen ja siitä suoraan peruuttamaan ja palasi hienosti oikealle seuraamaan. Tästä tuomari kirjoittanut myös arvostelulomakkeeseen "Hieno" ja radan lopuksikin sanoi, että ehdottomasti päivän hienoimpia peruutuksia.

17 kyltiltä eli "270 käännös oikeaan" -1 kyl ja 18 kyltiltä "istu, askel vasemmalle, istu" -1 tempo, -1py ja -1 vino. Siihen nähden ettei tätä olla koskaan treenattu ja olin hyvin epävarma kyltin suorituksesta (tehdäänkö kylttiä ennen vai jälkeen), niin tää meni meiän mittapuulla ihan hyvin.

Näillä arvioinneilla oltaisiin saatu 74p eli oikeastaan tulos! (jos nyt käytösruutu unohdetaan :D) Mutta ottaen huomioon, että MES-rataa ei olla tosiaankaan koskaan treenattu, enkä ollut rataantutustumisessa ja tehtiin kylttejä joita ei olla oikeastaan koskaan treeanttu niin olen tosi tyytyväinen koiraan. Teki hyvällä fiiliksellä, eikä oikeastaan mitään isoja virheitä sattunut. Ei hämmentynyt useista seuraamispuolen vaihdoista eikä kertaakaan yrittänyt pyrkiä väärälle puolelle seuraamaan ja saatiin taas se sama flow aikaiseksi. Tuomarin kommentti "Olipas hieno peruutus. Mahtava kannustus =)" Ei se MES-luokan tuloskaan ehkä hirveän kaukana ole kunhan sinne asti päästään!

Jali sai päivän päätteeksi palkaksi jätskiä, kun oli niin superhieno!

Rallytokokisat Lapua 7.7.

7.7.2018 koitti pitkästä aikaa kisapäivä kun ilmoitin Jalin Lakken järjestämiin rallytoko kisoihin. Kisat olivat tuplakisat, mutta päädyin ilmoittamaan Jalin vain B-kisaan, sillä ajattelin ettei into riittäisi tehdä kahta rataa saman päivän aikana, varsinkin kun Jali on ollut vähän blaaah treeneissäkin. B-kisan tuomarina oli tuttu Minna Hillebrand. A-kisaa tuomaroi Iiris Harju.

Menin aamulla kisapaikalle kannustamaan ensimmäisiin ALO-luokan kisoihin osallistuvaa siskoa (ei tulosta valitettavasti tällä kertaa) ja katsomaan ratapiirustuksen etukäteen, sekä kuvailin ALO-luokkalaisia. Rata ei sinäänsä vaikuttanut ihan hirvittävän monimutkaiselta, eikä sieltä löytynyt meidän kammotus kylttejä (mm. peruutus, joka ei onnistu), mutta mm tuo juosten spiraali etukäteen vähän kammostutti. Hirveä oli odotella omaa vuoroa koko päivän kun ei mitään aavistustakaan mikä meidän taso tällä hetkellä on. Tämä olisi siis meidän toinen VOI-startti, yhden VOI0 tuloksen jälkeen. (Kuvituksena vanhoja treenikuvia, ettei tuu ihan tylsä kuvaton postaus.)

Saavuin mielestäni hyvissä ajoin puolta tuntia rataantutustumista ennen ja kun ajoin pihaan, huudettiin minut suoraan rataantutustumiseen. Hups, olivat vähän eellä aikataulusta enkä ollut yhtään ajatellut moista vaihtoehtoa! Noh, ei onneksi suurempaa vahinkoa, mutta en kerennyt käydä koiraa kävelyttämässä niinkuin olin alunperin ajatellut ja kun meidän vuoro oli jo kolmantena niin hieman tuli kiirus. Toisaalta ihan hyvä niin en ennättänyt enempää panikoida tai paniikkitreenata.

Jali oli tosi hyvällä fiiliksellä heti autosta otettaessa. Sain sen viriteltyä kerrankin kivasti, otettiin kehänauhojen ulkopuolella muutamat nopeat palkkaukset ja sosiaalisella palkalla pari perusasentoa ja seuruutin lähtökyltille ja Jali oli ihan messissä! Alku oli helppo, liikkeestä seiso on Jalille varma. Puolenvaihto jalkojen välistä kyltiltä ollaan saatu joskus -10 sen takia kun koira on pysähtynyt ennen jalkojen välistä puikkaamista, mutta nyt ei ilmeisesti mitään ongelmaa. Myös hypystä on alkanut tulla kivan hallittua ja se onnistui myös oikealla puolella.

 

Ensimmäinen virhe 5. kyltiltä eli koira eteen, vasemmalta oikealle istu. -3ov (hartialinja koiraa ohjatessa). Luulen, että tää on tullu siitä kun ohjaan koiran vasemmalta oikealle takaisin? Varmistelin varmaan liikaa ettei tule vasemmalle, tähän täytyy kiinnittää huomiota.

Pelätty oikealla juosten spiraali sujui yllättävän hyvin ja Jali oli ihan liekeissä ja vastasi mun kehuihin ihan supersuperhyvin! Mähän hihkuin Jalille melkeen koko radan "ootsää tänään pätevä! Vähänkö oot tänää taitava! Onko tänää hyvä päivä!" tyyppisesti, muttakun se niin selkeästi oli mun kehuista tänään ihan liekeissä! Spiraalista vain -1py, todennäköisesti jossain kohtaa vähän "törmättiin" ja Jali haisteli maata. Mutta se oli niin hieno edelleen, ei mitään yritystäkään palata väärälle puolelle seuraamaan ja kerrankin spiraali tuntui jopa oikein sujuvalta. Vieläkin ihan fiiliksissä! 

Seuraavat virheet 9 kyltiltä eli käännös oikeaan. Tässä tuomari etukäteen rataantutustumisessa mainitsi, että olkaa sitten tarkkoja että oikeasti teette tässä sen 90 asteen käännöksen ja että koira käyttää takapäätään. Oikealla puolella se takapään käyttö ja nää käännökset ei oo mikään läpihuutojuttu ja tästä -1py ja -3tvä. Olisinko sitten kaartanut tai koira ei käyttänyt kunnolla takapäätä, ei suurempia muistikuvia tästä.

Tuplasaksalaisessa eli kyltiltä 11 -1py ja -3uusi. En muista yhtään mitä tapahtui että uusin, ei varmaan vaan lähtenyt kiertämään. Ei myöskään muistikuvaa tuosta -1py, olisiko nuuskaissut taas maata?

Houkutuksessa köysi ja joku dummy, ei mitään ongelmaa, ei tainnut edes vilkaista kun teki niin hienoa seuruuta, kuten koko radalla! Ei mitään etuilua tai painamista, just sitä parasta Jalia. Viimeinen virhe kyltiltä 15 eli istu, askel oikealle, istu -1vino. Ihan odotettu virhe, mutta onnistui kuitenkin yllättävän hyvin kun vaan -1 virheellä päästiin.

Käytösruudussa edessä istuen oli vähän  poissaoleva ja vilkuili radan vieressä kävelevää koirakkoa. Sieltä -1tvä (tassun siirto) ihan oikeutetusti. Pitäisi näitäkin päästä treenaamaan, kun tää on Jalista ihan supertylsää eikä se oikein oo näissä "töissä".

Tulokseksi VOIHYV 86p ja tuomarinpalkinto ja sijoituttiin vielä toisiksi! "Hienoja pätkiä radan aikana, jossa koira suorastaan loistaa." Radalta vain 3/10 sai tuloksen, joten tyytyväinen sai olla! Minna mainitsi palkintojen jaossakin, että siitä huolimatta että se välillä vähän nuuski niin siitä niin näkee kun se syttyy joistain tehtävistä ja ne on upeeta katottavaa. Mulla oli radan jälkeen ihan superhyvä fiilis kun pitkästä aikaa tehtiin samassa kuplassa ja radalla oli vaan sellanen flow, että tuntui vaan että ollaanko varmasti tehty koko rata vai unohettiinko jotain. En muista millon viimeks mulla on ollu rallyradan jälkeen tällanen fiilis, mä vaan hymyilin koko radan ajan kun oli niin siistiä.Virheetkin loppujen lopuksi melko pieniä ja nuo puutteellinen yhteistyö virheet tuli kohdissa jossa koira oli jostain syystä epävarma eikä osaaminen niin varmaa.

Niin hieno Jali <3

Miten super-Jali tänään! Rallytoko VOI 86p 2. sija ja tuomarinpalkinto! 😍 #rallytoko #rallylydnad #rallyo #rallyobedience #rallytoko #dogtraining #competition #harrastuskoira #koiraharrastus #monitoimipilkku

Henkilön Dalmatian Jali & Waldo (@jali.waldo.dals) jakama julkaisu Heinä 7, 2018 kello 7.02 PDT

Radan jälkeen meidät kysyttiin A-kisan MES-radalle nollakoirakoksi kun "oikea" nollakoirakko oli just B-radalla osallistujavuorossa. Siitä oma postauksensa, ettei tuu kilometripostausta.

Mejäkoe Kauhava

Vuoden ensimmäinen verijälki mennään tottakai tekemään kokeeseen! Aurinko porotti ja lämpöä oli yli 20 astetta vaan niin hienosti jaksoi pilkullinen työskennellä vaikka kartturilta meinas usko loppua kun välillä käytiin vähän elukoitten jälkiä tarkastamassa ja vauhtia piisasi... Viime kokeen alun epävarmuudesta ei tietoakaan vaan koira veti jo alkumakaukselle nelivedolla maata viistäen ja eteni paikoin haastavassa maastossa itsevarmasti. Välillä tuntui että pyörittiin ihan miten sattuu, mutta koira työsti jälkeä koko ajan ja kehoituksesta palasi hienosti omilta jäljiltään (maastossa oli runsaasti mm hirven jälkiä) takaisin etsimään oikeaa jälkeä. Oli kyllä rankka reissu, loppujen lopuksi ehkä ohjaajalle kuitenkin enemmän mitä koiralle. Oon oikeesti positiivisesti yllättynyt miten hyvin se jaksoi työstää eikä luovuttanut missään vaiheessa vaikka selkeästi oli paikoin hankalaa.

Tuloksena kuitenkin AVO1 41/50p ja oikeus siirtyä voittajaluokkaan! Tuomarin sanoin "Kyllä sä tosta jälkivalion teet" 😊

Tarkemmat pisteet:
Jäljestämishalukkuus 6/6
Jäljestämisvarmuus 10/12
Työskentelyn etenevyys 7/10
Lähdön/kulmien/makausten selvittäminen 12/14
Käyttäytyminen kaadolla 3/3
Yleisvaikutelma 3/5

"Ohjattu aloitus. Koira jäljestää ilma- ja maavainua käyttäen. Ajoittain vauhti on aivan liian nopeaa ja koira joutuu tehdä tarkistuskaarroksia ilmavirran mukana. Makaukset merkataan hyvin. 1. kulma suoraviivaisesti 2. ulkokautta tarkistaen. Sama toistuu sorkalla, että ajautuu yli ja joutuu tarkistella että tietää minne mennä. Löytää sorkan, josta on kiinnostunut. Vauhtia reilusti pois niin työskentely on määrätietoisempaa ja parempia tuloksia syntyy" Tuomari Kristina Erkkilä.

Hieno Jali on palkkansa ansainnut 😊

Vinkkejä muistiin:
- Etene tipunaskelin äläkä puske koiraa eteenpäin. Hidasta reilusti, koiralle tunne että joutuu kuljettaa sua perässä ja että ohjaaja määrää loppujen lopuksi etenemisestä. Mennään tiiminä.
- Kun vauhti hitaampi, ei ajaudu niin helpolla esim kulmien yli kun jalat vie, työstää paremmin. Koira joutuu tehdä suuren työn kun on ajautunut esim kulman ohi ja joutuu etsiä jäljen uudestaan. Vaikuttaa myös koiran jaksamiseen pidemmillä jäljillä kun energiaa ei kulu turhaan kaahottamiseen ja tarkistuslenkkeihin.
- Muista pitää liina kireällä ja jättää oma häslääminen ja pyöriminen vähemmälle! Jos koira jää pyörimään paikoilleen voit "kelata" liinaa lyhyemmälle ja kun koira jatkaa niin antaa liinan taas liukua pidemmälle.
- Hanskat! Ison koiran jarruttaminen paljain käsin raskasta.
- Koiraa saa kehottaa jatkamaan jälkeä jos selkeästi ajautuu muualle.
- Suopursuja olisi hyvä treenata. Nyt jäljen alussa oli suopursimätäs ja selvästi joutui miettimään että voiko tuosta mennä läpi. Meni kuitenkin vaikka kävi kyllä tsekkaamassa molemmat puolet että kierränkö.

Ensimmäinen virallinen: MEJÄ-koe!

Meidän "koutsi" puhui meidät ottamaan osaa Härmän kennelkerhon järjestämiin virallisiin metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen (eli mejä-kokeeseen) helatorstaina 25.5.  Tuomarina toimi Kristina Erkkilä.

Vähän emmin ilmottautumista, sillä tälle kaudelle ollaan tehty vain yksi harjoitusjälki (joka tosin meni tosi kivasti!), eikä koskaan olla tehty yhtäkään kisapitkää jälkeä. Mutta noh, ei se ota jos ei annakaan, joten ajattelin että lähdetään yrittämään. Tavoitteeksi otin, että kunhan loppukaadolle jollainlailla päädytään niin olen tyytyväinen!

Jäljet käytiin merkkaamassa jo etukäteen kun koe järjestettiin täällä Kauhavalla ja koetta edeltävänä päivänä veretettiin. Jännitin omaa suoritusta enemmän oppaana toimimista, mutta hengissä selvittiin, vaikka parannettavaa ehdottomasti jäikin. Merkkauksia ehdottomasti tiheämpään ja käyttää muutakin kuin hintalappuja. Nytkin jossain pätkillä oli useampi hintalappu tipahtanut ja olin vähän sormi suussa, että missä se jälki kulkee. Onneksi oli opastettavana taitava mäykky, joka eteni kuin höyryjuna :)

Laukaisu testattiin tietty ensin. Kokeessa oli yhteensä kuusi koiraa, jotka sidottiin puihin kiinni. Jali hätkähti, mutta selvitti mun mielestä laukauksen hyvin. Päästiin siis jäljelle samoin kuin muutkin osallistujat.

Jali lähti metsään voimakkaasti kiskoen. Alkumakauksen tutki tarkasti ja lähti etenemään jälkeä pitkin epävarmana. Totesin jo alkuun että jaha, tää on näitä säikkymispäiviä näköjään ja ei aikaakaan kun ensimmäisen kerran säikähti "jotain". Tuijotteli eteenpäin ja pyöriskeli, kävi välillä mun luona, eteni hetken eteenpäin, pysähtyi ja lopulta palasi mun jalkoihin odottamaan, välillä minua vilkuillen. Aikamme siinä Jalin kanssa odoteltiin, että mitäs nyt, mutta kun koiraa ei saa itse ohjata niin yritin pysyä eleettömänä. Jali oli ihan sen oloinen, että kaipaisi nyt minulta sen tuen etenemiseen ja lopulta tuomari sanoikin, että koiraa voi suullisesti ohjeistaa takaisin jäljelle. Siinä koitin Jalia sitten innostaa jatkamaan ja onneksi sitten lähtikin jatkamaan jälkeä. En muista oliko se tässä vai jossain kohti myöhemmin kun vähän yritin Jalia tukea ottamalla varovaisesti pientä askelta eteenpäin. Tuomarikin siitä mainitsi jäljen jälkeen, että tarkkana noitten kanssa kun se lasketaan koiran ohjaamiseksi.

Ensimmäiselle kulmalle päästiin tosiaan hitaasti ja epävarman oloisesti. Kulman haisteli hyvin ja minusta lähti ottamaan jo oikeaa suuntaa, mutta jostain syystä päätti sitten kuitenkin tehdä siinä jotain ihme ympyrää ja oli taas epävarma. Ei tähän tarvinnut kuitenkaan muistaakseni mitään apuja. Pian vastaan tuli yllättäin oja, jota en ollenkaan huomannut. Jali eteni hyvin liinan päässä liina kireänä ja hyppäsi ojan yli ja tietty nykäisi kunnolla liinasta kun en itse ollut moiseen yllätysloikkaan yhtään varautunut. Seuraavalla ojalla selkeästi varoi ja muisteli tätä nykäystä ja jäi taas pyörimään "mitä nyt tehdään" tyyppisesti. Lisäksi onnistuin tässä säikäyttämään sen risulla kun liina takertui oksaan ja yritin sitä kiskaista irti ja oksa nykähti koiraa kohti. Voi mamman pieni herkkispoika... Lopulta lähti etenemään kun menin tuomarin luvalla selvittämään liinaa ja sai minusta samalla tukea ylitykseen. Seuraavat ojat meni jo huomattavasti paremmin ja epäröimättä (ojia oli monta!) ja minä varoin etten vain onnistu taas ylityksissä kiskaisemaan koiraa.

Toisella osuudella vastaan tuli lisäksi myös kaatunut puunrunko, joka oli seuraava ihmetys. Minun yli 60cm korkuinen entinen agilitykoira tuumasi, että en varmasti pääse yli tuosta ehkä polven korkeudella olevasta puunrungosta. En tiedä ollaanko koskaan treenattukaan kyllä puiden ylitystä mejätreeneissä, että ehkä sekin hämmensi? Aikansa arvottua (muistaakseni ehkä taisin myös tuomarin ohjeistuksesta huikkailla jatkamaan), Jali päätti kiertää koko puunrungon ja jatkaa matkaa sen jälkeen normaalisti. Meinasi vähän naurattaa kun tuntui jotenkin niin koomiselta :D

Tämän puuepisodin jälkeen ja toista kulmaa lähestyessä  meno alkoi jo tuntua huomattavasti paremmalta. Jali kulki tutusti liina kireällä ja jouduin jo vähän jarrutellakin. Kulki tosi paljon ilmavainuisesti ja oli vähän epävarma olo, että oikeestiko kuljetaan jäljellä. Vaan siellä ne tuomarit ja muut tuli vaan koko ajan mukana. Useat ojan ylitykset ja puunrunkojen alitukset/ylitykset sujui loppujäljen ihan ongelmitta ja toisen kulman teki tosi hienosti! Haisteli makuun tarkasti eikä tarkistellut suuntaa ollenkaan vaan varmasti jatkoi oikeaan suuntaan.

Viimeisellä osuudella taas kovin ilmavainuisesti ja lopulta huokaisin helpotuksesta kun koira pysähtyy nuuhkimaan sorkkaa. Me löydettiin perille! Tuomari kysyi lopussa, että huomasinko kun koira lähti viettämään lopussa vähän vasemmalle? Siellä oli hirvien suolakivi ja kuulema edellisenä päivänä kun jälkeä veretettiin oli paikalla ollut luultavasti emä vasan kanssa ja tuomari epäili että hengaavat vielä siellä ryteikössä. Malttoi kuitenkin jatkaa verijälkeä pitkin loppuun asti vaikka kävikin siis vissiin vähän sinne päin haistelemassa, tuuli kuitenkin onneksi kaadolta päin niin ei saanut tarkemmin vainua.

Aikaahan meillä meni kyllä jäljellä, mutta alle sen vaadittavan 45minuutin kuulema kuitenkin! Ensimmäinen osuus varsinkin tuntui ihan toivottomalta kun koira eteni kuin kuumilla kivillä ja teki niin kovasti mieli tukea koiraa suullisesti ja omalla liikkeellä. Loppua kohden edettiin sitten varmaan kolme kertaa nopeammin kuin alkujäljestä, oli ihan kuin eri koira liinan päässä. Ota tuosta koirasta nyt joskus selvää... :D

Henkilön Marnellin Keep On Running (@jalidalma) jakama julkaisu 25. 05ta 2017 klo 7.38 PDT

Oman kokeen jälkeen lähdin purkamaan opastamaani jälkeä ja sen jälkeen ajelin laavulle odottelemaan muiden jäljestyksen loppumista ja tuloksia. Yhtään en mitään osannut arvailla, mutta kun ilman hukkia selvittiin niin jonkinlainen tulos ilmeisesti oli tiedossa. Onneksi sää oli oikein sopiva, meidän jäljen aikaan oli puolipilvistä, vähän tuuli, muttei häiritsevästi. Siinä laavulla odotellessa alkoi aurinkokin paistaa ja aika eteni ihan mukavasti.

Vihdoin kaikki olivat valmiita ja päästiin tulosten kimppuun:

• Jäljestämishalukkuus 5/6
• Jäljestämisvarmuus 10/12
• Työskentelyn etenevyys 6/10
• Lähdön, kulmien, makauksien ja katkon selvittämiskyky 13/14
• Käyttäytyminen kaadolla 3/3
• Yleisvaikutelma 3/5

"Ohjattu aloitus. Varovaisesti jäljen päällä etenevä koira säikkyy makaavia puita ja risuja. Eteneminen kärsi huomattavasti reilut puolet jäljestä. Loppuosuus sujuu jo suht mallikkaasti. Makaukset merkataan. 1. kulma epäröiden vaikka selvästi tietää minne mennä. 2. suoraviivaisesti. Löytää sorkan jota jää tutkimaan. Koska työskentelyn etenevyys parani huomattavasti viimeisellä osuudella, niin riittää ykköstulokseen. Lisää harjoitusta poikkeavissa maasto-olosuhteissa."

Ja hupsansaa kun tuomari alkoi lukea meidän tulosta niin sehän oli ykköstulos eli AVO1! Niukin naukin, sillä saatiin ykköstulokseen miniminä tarvittavat pisteet eli 40 pistettä viidestäkymmenestä. Tuomarinkin vinkistä otetaan nyt kunnon ryteiköt ja hakkuuaukeat treeniin, että saa koiralle uskallusta edetä vaikka onkin vähän vaikeampia tilanteita. Ollaankin varmaan treenattu liian siisteissä maastoissa. Mutta ehdottomasti positiivista että kisamittanen jälki ei tuottanut ongelmaa ja koira paransi loppua kohden. Vieläkun saadaan tuo ajoittainen epävarmuus kokonaan pois niin hyvä siitä tulee!

Mutta voi hurja tätä koiraa, se vaan tahkoo tuloksia lajista kuin lajista! Näinköhän sitä pitäis seuraavaksi vaikka niihin tokokisoihin ilmottaa...

Jos te ette kerro teidän koiralle, että se on paras maailmassa, kuka sen kertoo?

Laura kyseli meitä Riitta Kivimäen tokokoulutukseen Längelmäelle peruutuspaikoille eiliselle eli sunnuntaille 15.11. Mietin hetken ja toisen ja totesin, että why not. Muuttopakkailut saa odottaa! Kysehän oli jälleen Dalmatiankoirat yhdistyksen sponssaamasta koulutuksesta. En ollut alunperin ilmoittautunut koulutukseen kun en tiennyt missä tulen olemaan näihin aikoihin, mutta nytkun vielä Jyväskylässä pyöritään niin mikäs siinä ajella. Ja kun matkaakin oli vain tunti suuntaansa.

Vaikkei ihan kerkeäisi niin on ihan pakko kirjoittaa tämä teksti mahdollisimman pian ennenkuin unohdan. Niin paljon tuli kaikkea ja monesti harmittelin muistiinpanovälineiden puutetta kun omaan muistiin ei oikein ole aina luottamista. Pikaisesti käsittelin tekstin lomaan vielä kuviakin koulutuksesta, kaikista kuvista kiitos Lauralle! Tehtiin settinä 2x15min, kaikki kuvat meistä tokalta setiltä. Muista talmaateista tuli myös otettua kuvia vaikka halli olikin vähän haastava vähän vaikealla valaistuksella. Täytyy käsitellä ne myöhemmin.

Vuoron odottelua. Mistä tietää, että Jali on messissä? Kun se lähtee elämäonihanaa maassa pyörimiseen ja maharapsuun vaikka kentällä tapahtuu <3 Ei paljo ressaa.

Längelmäen Kana-areena oli oikein kiva pieni halli. Vähän oli vaikea löytää paikalle kun halli ei ollut totutun koirahallin näköinen ja jonkun verran pyöriskelinkin navigaattorin kanssa, että niin mikä halli missä? Oli sinne pieni kyltti ohjaamassa, mutta enhän minä semmosia huomannut autosta. Ilmeisesti entinen kanala kyseessä ja siltä se ulospäin näyttikin, matala maatilarakennus.

Sylikoira

Meillä oli superhauskaa! Mikähän siinä on kun aina kun heitän ilmoille tän perus saarnan "nokun se ottaa niin häiriötä ja minä en luota siihen ja nyyhmeollaasurkeita" niin koira toimii kuin unelma? Jali oli tosi hyvällä fiiliksellä. Ai tänne halliin tuli tollai haukkuva uros, mitämetehtäis!! Ai, tollai huutava narttu, mitäsittee!! Sen kanssa on niin kiva tehdä hommia kun se on tuollainen, höpö tarjosi vielä jäähkälenkilläkin vaan seuraamista. On se rakas.

Ei me suuria tehty, mutta sitäkin tärkeämpiä juttuja. Ei olla taas hetkeen tehty mitään ja olin vähän koulutukseen tullessa, että emmäätiiämitämetehään, mutta mun alkupuheen takia kateltiin vähän häiriöjuttuja. Riitta pyysi ensin näyttämään ihan perusseuraamista, joka oli ihan kivaa, mutta kontakti putoili. Ei mitenkään pahasti ja oli ihan messissä, mutta putoili. Tehtiin sitten sitä, että kun kontakti putoaa, ohottelu ja palataan takaisin siihen mistä aloitettiin. Kun seuraa katkeamattomalla kontaktilla edellisen virhekohdan yli -> palkka. Tosi hienosti tsemppas ja saatiin superkivaa seuraamista. Tämä on taas niitä asioita, missä vaan olen omat kriteerini päästänyt löystymään eli huomauttelua vaan ja vaatii sitä mitä haluaa. Ja miettii sitä mitä haluaa, mitkä on ne kriteerit? Mitä haluan tältä treeniltä?

Riitta kehui monesti Jalin motivaatiota, se kestää virheet ja korjailut ja jaksaa yrittää. Ei pidä mennä laskemaan heti kriteereitä ja helpottamaan kun koira selkeästi osaa ja siltä voi sitä osaamista vaatia. Seuraamisen lisäksi tehtiin perusasentoa, jossa sama juttu eli perusasentoon tullaan heti, siellä otetaan katsekontakti heti ja siellä ei vilkuilla muualle. Yksi niitä asioita minkä kriteeri on taas yllättäin päässyt laskemaan. Jos ei tule kunnolla, työnnetään pois (joutuu oikeasti tavoitella sitä palkan mahdollisuutta) ja uudestaan. Toisella setillä tehtiin oikeastaan samalla idealla eli sitä kriteerien pitämistä. Käännöksiä (kontakti!) ja seuraamiseen lähtemisiä (ei valuta eteen askelissa). Katsotaan jos luopuisin tuosta omasta ajatuksesta ettei se vaan pysty tehdä käännöksiä kontaktia tiputtamatta ja alkaisin oikeasti pitää siitä halutusta kriteeristä kiinni. Askelkäännöksiä tyylillä käsky->naks->käännös->palkka. Odotusarvo palkalle->kontakti pysyy.

Riitta mietti tuota häiriön ottamista (jota ei siis ottanut nyt pätkääkään...) , että voi olla ettei koiralle ole vain kriteerit selvät jos palkkailen vähän mistä sattuu ja helpotan liian äkkiä ja huomenna saa seurata tiputtelemalla kontaktia ja tänään käy jos tulee suurinpiirtein sivulle. Saako bongailla mielenkiintoisia asioita kesken töitä? Jos asiat on epäselviä niin koirankin on vaikea pitää kiinni mistään kriteeristä. Ja nytkun mietin missä tilanteissa on viimeiset karkailut tullut niin ollaan treenattu jotain uutta, missä ehkä koira ei oikein ole tiennyt mitä tehdää ja ollut vähän epävarma? Se kun tykkää esim. seuraamistreeneistä, ehkä juuri sen takia kun osaa ja tietää mitä tehdään. Heräsi kyllä paljon ajatuksia ihan vaikka siitä että jos oikeasti miettisi niitä treenejä vähän etukäteen... Määrä ei korvaa laatua. Tykkään muutenkin käydä läpi tällaisia ihan "perusjuttuja". Mä osaan kyllä opettaa ne liikkeet (eihän ne oo ko temppuja), mutta kaikki se muu mitä toko on ja kaikki se muu työ niiden liikkeiden takana on vielä välillä aavistuksen hämärässä.

Saatiin muilta kehuja meidän seuraamisesta ja onhan se sen etujalkojen heiluttelu kieltämättä aika siistiä. Minun pieni kouluhevonen. On se kiva, että on jotain ainakin osannut opettaa (mutku ne käännökset).

Ja sitten kootusti muiden treeneistä ajatuksia ja neuvoja, niinkuin minä ne muistan ja tulkitsin:

• Kaukot: tarjoamisleikkiä. Esim istu-maahan vaihto. Koira ensin kolmesti istumaan, palkaten koira maahan (ei maahan käskyä!). Neljännellä kerralla jäädäänkin odottamaan hiljaa. Jos koira tarjoaa istumista, palkataan jälleen maahan. Täpäkät vaihdot kun turhautuu kun joutuu käydä istumassa, mutta tietää palkan tulevan maahan. Prhana se palkka äkkiä, mää kävin täällä jo! Kokeiluun!
• Kiertäminen: opeta juoksemaan halutulta puolelta merkkiä heittämällä ensin lelu suoraa linjaa merkin taakse niin, että aluksi koira automaattisesti juoksee merkin valitulta puolelta. Sen jälkeen heitä suoraa linjaa, mutta siirry lähettämään koira aavistuksen pois linjalta niin että koira joutuu jo oikeasti vähän kaartamaan juostakseen oikealta puolelta merkkiä. Kasvata lähetyskulmaa kunnes oletkin palkan vieressä-> kiertäminen. Jos koira juoksee väärältä puolelta merkkiä, palkka pois. Tarvittaessa helpotetaan. Palkkasana vasta kun ohittanut merkin, ei haluta että koira jää merkille odottamaan vahvistusta. Mulle tuli tästä mieleen vähän keppien 2x2-opetus. Jotenkin samaa ideaa. en ole koskaan kuullut tällaisesta merkin kierron opetuksesta, mutta kuulosti kyllä ihan mielenkiintoiselta. Ajatuksena siis tiivis kiertäminen ja koira ei jää vahingossakaan odottamaan merkille mitään uutta käskyä.

<3

• Luopuminen. Riitta puhui paaaaljon luopumisesta. Selkeytti kyllä omaakin ajatusta miten sitä oikeasti voi hyödyntää ja käyttää ja treenata. Esim perusasennon kestoon/katsekontaktiin näytti luopuminen toimivan ihan superhyvin! Voi käyttää myös esim ääntelyn/haistelun lopettamiseen. Halutaan koiran omatoimista valintaa eli ei mitään käskysanaa luopumiselle! Ollaan tehty lähiaikoina itseasiassa tosi paljon THE pallosta luopumisia ja ne on Jalille tosi vaikeita. Pitänee ehkä vähän helpottaa.
• Luopuminen/tarjoaminen: luopuminen pallosta, tarjottava (esim) perusasentoa vaikka pallo kädessä/maassa/heitetään maahan... Odotetaan koiran reaktiota. Alkuun esim. kolme toistoa sivuasentoa palkaten, sitten hiljaa, vapautetaan pallolle kun tulee perusasentoon. Vähän kuin kaukoissa.
• Luopuminen/sosiaalinen palkka: jätetään pallo jonnekin, palkataankin liikkeestä sosiaalisella palkalla. Kun koira ei enää ajattele palloa vaan on ihan messissä palkataan joko itse tai päästetään pallolle.
• Ensin kuittaus (muistaakseni Riitta käytti kuittaus sanaa) eli palkkasana, sitten aletaan vasta kaivaa palkkaa taskusta
• Kapulan pito ja kapulan tuominen käteen: käsitargetti! 
• Mitä teet kun koira vinkuu/räyhää/karkaa? Kun päässä on selkeä toimintasuunnitelma ei tapahtumaa tarvitse niin pelätä ja jännittää kun tiedät miten toimit.
• Älä pelkää virheitä!
• Älä koskaan jätä koiraa paikkamakuuseen varmistellen. Vaikka pelkäät, että ei se siellä kuitenkaan pysy, jätä koira silti itsevarmasti. Jos koira mokaa, toimi oman ennalta mietityn suunnitelman mukaan ja ota uusiksi.
• Motivaatio! Useimmat ongelmat johtuu siitä ettei koiralla ole motivaatio kunnossa, sen kanssa ei ole leikitty ja/tai sitä ei ole palkattu tarpeeksi. Motivaatio kuntoon, sitten vasta liikkeitä ja pilkunviilailuja katsomaan (couldn´t agree more!! Kaikilla tuntuu vain olevan niin kiire päästä siihen lopputulokseen)
• Jos joku käskee teitä leikkimään koiranne kanssa tietyllä tavalla niin motatkaa sitä silmään. Leikkimiseen ei ole sääntöjä! Te leikitte koiran kanssa niinkuin te koiran kanssa tykkäätte leikkiä ja niin että molemmilla on kivaa. Leikkikää enemmän, olkaa täysillä mukana, käyttäkää ääntä ja omaa liikettä! Jos te ette kerro teidän koiralle, että se on maailman paras, kuka sen kertoo?

Riitta käski miettiä koulutuksen lopuksi 5 asiaa, joissa itse oli hyvä. Tässä tulee vaikka vitjat olikin vaikeaa olla vetämättä jotain negatiivistakin mukaan:

1. Luotin koiraan! 
2. En jännittänyt katsojia/kouluttajaa
3. Palkkasin pallolla enkä pelännyt, että koira karkaa pallonsa kanssa muualle (liittyy tosin kohtaan 1)
4. En ärsyyntynyt tai turhautunut kertaakaan
5. Kerroin koiralle, että se on maailman paras <3

Tykkäsin hirveästi Riitasta ja muiden touhuja oli mielenkiintoista seurata vaikka (tai ehkä juuri koska) paljon tehtiin ihan perusteita. Juuri sen tyyppinen kouluttaja ideologialtaankin jonka ryhmiin ehdottomasti haluaisin päästä. Sitä paitsi Riitan belgi Kipinä oli aiiivan ihana!

Oli kivaa. Me ei ollakaan pitkään aikaan saatu samallaista kuplaa ja fiilistä aikaiseksi. Kun se mitä ollaan treenattu niin ollaan tehty kaikkea epämääräistä sekavaa ilman mitään järkevää suunnitelmaa tai ajatusta ja niiden vähäisten treenien jälkeen on aina ollut vähän blaaaah olo. Tokomasis kenties? Mutta siis oli  pitkästä aikaa kivaaaa ja muistin taas miksi toko kaikkine pilkunviilauksineen on niin hauskaa!

Kuulin liian monesti "no mutku tää on dalmatialainen". Joo, huumorilla ja se nyt vaan on sellainen heitto, mutta silti pistää välillä ärsyttämään. Se on koira. Sillekin voi opettaa niitä asioita ihan yhtälailla kuin sille bortsulle/belgille/ihmekoiralle eikä kaikkee pidä tyrmätä vaan koska "nomut tää onki dalmatialainen". Ugh.

Ensimmäinen virallinen: Tokokisat!

Kuinka fiiliksissä voi pieni ihminen olla?

Käytiin Pieksämäellä tänään meidän ensimmäisissä virallisissa toko kisoissa ja tällaisen pisterivin kanssa tultiin sieltä takaisin:

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10

Seuraaminen kytkettynä 9

Seuraaminen taluttimetta 9

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9 

Luoksetulo 9,5 

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 

Estehyppy 0 

Kokonaisvaikutus 9

Tuomarina Anne Nokelainen. Eli yhteensä 165,5 pistettä ja ALO1 sijoituksella 3/11!! 

Videota ei valitettavasti ole kun en halunnut paineistaa itseäni videoinnilla. Ja muutenkin jätin mainostamatta koko koetta. Pidempää sepustusta siis ihan kirjallisena.

Luoksepäästävyys 10 ja paikkamakuu 10: Näitä on treenattu. Ja treenattu. Ja treenattu. Ja näköjään se treeni kannatti! Jali oli ihan mieletön! Oltiin ensimmäisessä paikkamakuuryhmässä kuudesta koirasta viidensiä. Jali piti ihan mieletöntä kontaktia siinä omaa luoksepäästävyysvuoroa odotellessa ja tuomarin tullessa viileästi heilutti häntäänsä muttei meinannutkaan nousta. Minun pieni pidättyväinen arkajalkani oli ihan superlunki ja itsevarma. Tuomari tuli iiiiihan viereen, silitteli ja höpötteli aika kauan. Lopulta poistui höpötellen Jalille "sää vaan mietit että mitä tuo tuossa vielä höpöttää, lähtis jo pois". Ja niinhän se olikin, pääasiassa piti minuun vain kontaktia ja tuumasi, että eiköhän tää jo riitä. Paikkamakuussa oli myös ihan lunkisti, vilkuili kyllä muttei ollut levoton ja luotto koiraan pysyi! Meillä oli tosi hyvä makuuryhmä, kaikki makasivat ihan rauhassa, kukaan ei noussut/vinkunut/haukkunut. Levottomampaa porukkaa oli AVO-luokassa mitä vilkuilin ennen meidän luokkaa...

Olisitte nähnyt miten hymyilin näitten jälkeen. Eipä se kehätarkastuksessakaan tuomarista välittänyt kun piti vain päästä muiden perässä kehään :)

Kuva Elli Kinnunen. Ei ole kokeesta mutta käynee kuvitukseksi :)

Seuraaminen kytkettynä 9 ja taluttimetta 9: "Kyllä se seurata osaa, suorilla osuuksilla varsinkin kivaa. Täyskäännöksissä oli vähän häikkää." Jali oli hieman hajamielinen, mutta pääasiassa oikein kivasti. Ei sitä parasta seuraamista, muttei missään nimessä huonointakaan. Paikoitellen vähän minun makuun oli väljää. Ja mitä nyt täyskäännökset oli aika katastrofaalisia kun Jali ei ihan ollut hereillä, valui minun hidastaessa käännöksiin minun edelle mikä teki vasemman kautta kääntymisestä jokseenkin haastavaa ja taisi tehdä ainakin pari kertaa saksalaisen täyskäännöksen (?!) mikä vaan nauratti :D Ensimmäisen saksalaisen jälkeen hihnassa seuruussa mulla jäi hihna väärään käteen ja takaa kulkemaan ja käännöksen jälkeen kun tuli pysäytys huikkasi tuomari kesken seuruun "vaihda se hihna kulkemaan etukautta".

Tykkäsin tuomarista muutenkin ihan hirveästi, kehässä oli tosi rento meininki :)

Maahanmeno seuruun yhteydessä 9: "Voisi olla nopeampikin." Treeneissä se alkoi taas vaihteeksi tarjota maahanmenoon seisomista. Otettiin yksi onnistunut toisto ennen omaa vuoroa ja menin kehään syteen tai saveen ajatuksella. Käskytin, en varmistellut perään ja hiukanko jännitti kääntyä koiraa kohti. Mutta maassa se oli! Hidas sen maahanmeno on, mutta en ole siihen hirveästi nyt panostanut vaan lähinnä ollaan tehty erottelutreeniä.

Luoksetulo 9,5: "Tuli niin lähelle, että ohjaaja meinasi kaatua." Tää oli hauska :D Jali tuli superhyvällä draivilla ja kääntyi iiiihan kiinni kylkeen. Heiluin siinä tasapainoni kanssa ja toivoin että liikkuri pian vapauttaisi meidät. Mutta en kaatunut! :D Se ei siis varsinaisesti törmännyt vaan kääntyi vaan niin viereen että tasapaino järkkyi kun seisoin ihan jalat vierekkäin.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8: "Valui vähän perään." Niin taisi tehdä. En taaskaan varmistellut yhtään, mutta huomasin kyllä että otti vähän askeleita perään.

Estehyppy 0: "Taisit itse mokata!" Heh, niin tein. Hyppy oli korkea ("laita vaan lisää lautoja, onhan tuo yli 60cm") eikä me olla päästy treenaamaan kuin sellaista köykäistä kahden laudan estettä. Tulin lähetyksessä liian lähelle estettä. Lähti hyvin ensimmäisellä käskyllä, mutta sai ehkä pienen rimakauhun eikä hypännyt. Tai sitten oli pakko jäädä vähän haistelemaan uutta estettä, mikä on ollut meidän ongelma myöskin, mutta mielestäni tällä kertaa ei vain halunnut hypätä. Huikkasin kuulema spontaanisti "oho, Jali" ennenkuin hokasin käskyttää uudestaan hyppykäskyllä. Uudella käskyllä hyppäsi ja stoppasi hyvin, mutta tuomari tulkitsi että käskytin neljästi ja liike nollille. En ihan oikeasti huomannut noita mun hokemia mitä sitten tuomarin kanssa naureskeltiin. "Ensimmäiset kisat, se selittääkin"

Jali teki ihan hyvällä draivilla koko ajan, palkattomuuden kanssa ei mitään ongelmaa vaikka teinkin valinnan olla treenaamatta etukäteen hirveästi palkattomia suorituksia. Meidän treenit muutenkin on lähiaikoina ollut erillaista paikkamakuuta ja aktiivisuuden tarjoamista eikä niinkään tekniikkaa. Kerran liikkeiden välissä luuli että palkkaan pallolla ja sen jälkeen teki ihan "prrrrkeelee mä osaan, se palkka tänne" asenteella mikä oli huikeeta! Se teki esimerkiksi ihan sikanopeen istumaan nousuun maahanmenosta, mikä on ollut myös välillä vähän hidas ja vaatinut useamman käskyn.

Kerran jäi aika alussa tuijottamaan kauempana olevaa pulua (itsemurhapulu, jota yksi noutaja kävi suorituksensa aikana hätyyttämässä), mutta muuten oli koko ajan tekemässä mun kanssa ja vastasi hyvin kehuihin. En jännittänyt oikeastaan yhtään, varsinkin paikkamakuun jälkeen fiilis oli ihan huikee! Pieni askel ihmiskunnalle, mutta tämä yksi jännittäjä uskalsi kuin uskalsikin ylittää kisakynnyksen!

En seurannut kehässä ollenkaan pisteitä joten loppuun asti jännitin miten kävi. En oikeastaan välittänyt pisteistä muutenkaan kun tavoite oli saavutettu ja meillä oli kehässä ihan superkivaa. Kun tuomari palkintojen jaossa sanoi vain 5/11 saaneen ykköstuloksen ja että mukana on muutama nipin napin kakkostulos, alkoi hiukan kuitenkin jännittää vaikka olo ykköstuloksesta olikin aika varma. Ja niin tuli kuudes koira eikä meitä ole sanottu- viides koira- neljäs koira ja KOLMANNEKSI dalmatiankoira Jali! Me saatiin meidän ensimmäinen pysti, oli aika huikee olo :)

Mä nään sen kipinän

--

Mitä ikinä sun unelmat onkaan

et saavuta niitä unessa koskaan 

Ota ittees niskast kii

--

Tilanne haltuun 

Tilanne haltuun 

Älä päästä tilaisuuttas karkuun 

Tilanne haltuun 

Tilanne haltuun 

Siihen täytyy vaan tarttuu

--

Teet taas kaikkes sen eteen 

ja vaikka välillä se vaikeeks taas menee

--

Vaikeinta on itsensä voittaa 

Mut loppuun asti sitkeät koittaa

--

Sun pitää vaan viedä se maaliin 

Sä tiedät sen saaliin 

Ja saat vielä sen haaviin

Tuo kipale soi kun lähdettiin ajelemaan kotiin päin ja se osui ja upposi sen hetkisiin fiiliksiin ihan täysillä!

Se on se fiilis mitä etsit

Pikahehkutus

Juu mun ei pitänyt kirjoitella tänne jajaja mutta supernätti kevätilma ajoi meidät killerille tekemään pikatreenit ja mun vain on pakko päästä pikaisesti hehkuttamaan.

Jalin seuruu on tuntunut lähiaikoina ihan mielettömän hyvältä ja halusin sitä todisteeksi videolle. Ja vitjat, kyllä se näyttääkin mielettömän hyvältä!

Se nimittäin ravaa!! Mikä tekee seuraamisesta huomattavasti hallitumman oloista, pitää paremmin kroppansa kasassa. Ja minä kun olen aina kateellisena katsonut muiden raviseuraamisia ja noin vain eräs alkoi sitä yhtäkkiä tarjoamaan?  Jos mä tietäisin mitä on tapahtunut niin kertoisin, mutta mulla ei ole aavistustakaan. Treenitauko? Vetreä kroppa? Joka tapauksessa tuota ravia on niiiiiiin ilo katsoa etten kestä!

Vielä kun saadaan ne käännökset kuntoon niin avot! Ja niissäkin ongelma on ehkä enemmän minun oma huono käännöstekniikka.

Ja onhan tuo kaiken lisäksi ehkä ihan pirun näyttävän näköistä verrattuna entiseen peitsiseuraamiseen!

+ se ei ole aikoihin enää sekoittanut jääviä toisiinsa!

RTK1 Marnellin Keep On Running

Otsikko jo spoilaa, mutta eipä mitiä. Kisaraporttia kehiin joka tapauksessa.

Eilen suunnattiin siis Seinäjoelle rallytoko kisoihin. Tuomarina Minna Hillebrand. Seinäjoen Hurtta-Halli oli oikeinkin kiva paikka. Vaikka halli olikin iso niin sisällä ei ollut "hallimaista" eli äänet ei kaikuneet ikävästi. Tilaa oli hallissa kivasti eikä tuntunut ahtaalta vaikka hallissa järjestettiin yhtä aikaa tokokisat (jossa EVL luokassa kisasi iiiiiihana nöffi!). Sijainti oli hyvä ja ympäristössä oli hyvää maastoa lenkkeillä. Varmasti tullaan tänne kisaamaan uudelleenkin.

Oltiin luokkamme viimeisiä, joten ratatutustumisen jälkeen jäi kivasti aikaa ennen omaa vuoroa. Käytin koiran lämppälenkillä, jonka jälkeen mentiin hengailemaan ja totuttelemaan halliin. Otin jotain pientä seuraamista ja muuta helppoa ja palkkailin pallolla. Lopetettiin superkehuihin ja koira sai juosta autolle pallo suussa.

Hain koiran autosta kun meitä ennen oli kaksi koirakkoa enää. Sain Jalin hyvin kuulolle ennen omaa vuoroa kun olin normaali, en alkanut kummallisesti hihkumaan ja hetsaamaan koiraa vaan käskytin. Kerran kun annoin pienen palautteen korvattomuudesta niin johan alkoi hommat sujua. Näinhän minä treeneissäkin. Eikä minulla mitään paineistunutta koiraa ollut kun ei ollut syytä ihmetellä omituisesti käyttäytyvää ohjaajaa.

Jouduttiin hetki odotella ennenkuin päästiin radalle kun siinä edellisen pisteitä tuomari vielä mietti, joten poika sai hyvää sivulla odottelutreeniäkin ja pätevä olikin! Palkkailin siinä odotellessa kehän ulkopuolella vielä kontaktista ja perusasennosta silloin tällöin pallolla, oman vuoron alkaessa pieni turhauma/painostus pallon avulla, pallo taskuun (varmistin vielä että saan sen taskuun jättää) ja seurauttamalla radalle. Oli oikeastaan hyvä kun jouduttiin odotella sillä sain itsekin nollattua jännityksen siinä koiran kanssa riehuessa. Ja kun koira oli mukana ihan täysillä niin luottavaisin mielin sai lähteä radalle.

Tiina kuvasi, jeeeee!

Pistevähennyksiä tuli: 

1 kyltiltä puutteellinen yhteystyö -1p (ei näy videolla enkä kyllä yhtään muista mistä tämä tuli)

2 kyltiltä uusiminen -3p

4, 6, 11 ja 12 kylteiltä taluttimen kiristymisistä yhteensä -4p

6 kyltiltä kontrollin puute -1p

9 kyltiltä -10p eli tehtävä väärin suoritettu

10 kyltiltä ohjaajavirhe -1p 

11 kyltiltä uusiminen -3p

Eli yhteensä virhepisteitä 23 ja tulos siis 77p/100p eli ALOHYV ja RTK1. Hirrrveesti tommosia pikkuvirheitä, tuomari vaikutti aika tarkalta verrattuna edellisiin. Eteentuloissa hihna ja osaamattomuus taisi häiritä. Se pitäisi treenata oikeasti kuntoon. Ja juosten pujottelu on hankalaa kun eihän me sitäkään treenattu olla. En muuten radalla huomannut ollenkaan tuota 9 kyltin virhettä :D Tehtiin ihan tasomme mukaisesti ja erityisen tyytyväinen olin kun maltoin käskyttää kunnolla. Jätetään ne kehässä hihkumiset/kehumiset/innostamiset niille keillä se toimii.

Tuomari oli kirjoitellut kommenttina "Hieman pidempi talutin estäisi tal virheet. Kokonaisuudessaan hienoa yhteistyötä" ja vielä palkintojen jaossakin mainitsi, miten kivaa yhteistyötä meillä oli. Ja kivaahan meillä olikin! Onneksi ylemmissä luokissa sitä talutinta ei tarvita, en tykkää yhtään ohjata/treenata taluttimen kanssa.

Väsynyt kisaaja ei olisi oikein jaksannut enää poseerata.

Kolme koetta, kolme hyväksyttyä tulosta. Pisteillä 85, 88 ja 77. Eihän me pisteillä koreilla, mutta hyväksytty mikä hyväksytty eikä ne pisteet ole tässä mitenkään pääasia. Mun mielestä on jotenkin hauskaa, että me saatiin mun mielestä meidän parhaasta radasta (eli tänään) huonoimmat pisteet ja meidän huonoimmasta radasta (edellinen koe) parhaat pisteet.

Rallytoko on jotenkin mystisesti ja yllättäin hiipinyt meidän harrastusrepertuaariin. Eikä siinä, rallysta saa kivaa vaihtelua treeneihin kun ei niitä tokonkaan liikkeitä maailman tappiin jaksa treenata. Kiva ottaa esimerkiksi seuraamiseen mukaan erilaisia rallytoko käännöksiä, tukevat ihan kivasti toisiaan. Ja kyllä kynnys osallistua toko-kisoihin on madaltunut huomattavasti, voitais osallistua vaikka heti huomenna jos vaan koiralla olisi liikkeet hallussa. Mietin jo, että kuinkakohan vaikeata olisi saada ykköstulos jos skippaisi paikkamakuun, mutta ehkä me nyt kuitenkin treenataan se makuu kuntoon (sitten joskus) ja muutenkin ehkä odotellaan ne uudet säännöt.

Katsoo miten sitten rallyn AVO luokka, liikkeet eivät itseasiassa ole mitenkään mahdottomia kun noita käännös-pysähdys tehtäviä ollaan treenattu kyllä tokoa ajatellen eli ne on aika hyvin hallussa. Täyskäännökset on hankalimpia ja nuo 360 asteen käännökset, pitäisi sitä takapäätä saada enemmän käyttöön. Hyppy voi olla myös mielenkiintoinen agikoiralle kun hypyn jälkeen pitäisikin keskittyä taas seuraamiseen. AVO luokassa ollaan vissiin tarkempia sen takapään käytön kanssa ja eteentulo pitäisi saada treenattua oikeasti niin, että koira tietää mitä käskysana tarkoittaa, kun nyt osaa vain käsiohjauksella. Kohti uusia haasteita siis.

Paikalla oli Berran koju, josta napattiin lopuksi (vihdoin) mukaan tötsät ja ruutunauha. Päästään nyt vihdoin treenaamaan ruutua, pujottelua ja vaikka merkkiä! Jostain syystä minulle muuten kummasti kertyy oranssia tavaraa vaikken tietoisesti sävysävyyn niitä valitsekaan...