Tasapainoilua

Nih, kiirettä on pitäny. Kohtuu haipakkaa on ollu koulussa ja välillä on tuntunu ettei päivässä oo tarpeeks tunteja. Minoon ollu hyvin huono opiskelija ja luistanu mieluummin koulujutuista kun koiran kans puuhaamisesta, mutta hei, tartteeko oikeesti kauan miettiä lähenkö koiran kans pitkälle lenkille vai kirjotanko fysiikan selkkarin loppuun? Tuo kauan kadoksissa ollut aurinko ei oo auttanu asiaan yhtään...

Mut meiän viikkoa vähän kuvina:

Ollaan samoiltu metsissä

Odoteltu koirapuistoon kavereita
(riekkumiskuvia ei tullu otettua kun kavereita tuli)

Otettu ilo irti jäällä!

Nukuttu emännän jaloissa kirjotuspöydän
jalkotilassa kun toinen tekee tylsiä kouluhommia

Mitä siinä tuijotat, hyvin tänne mahtuu!

Askellettu useamman kerran kameran kans jäällä

Poseerattu kameralle

Ja vielä vähän lisää
(sori kaikki, mä vaan en varmaan koskaan kyllästy Jalin sivuprofiiliin)

Saalistettu jääpaloja (ja peloteltu muutamaa pilkkijää...)

Ja muuten vaan oltu komeana <3
Kerranki suht onnistunu seisotuskuva! On se kiva että koira osaa ite poseerata nätisti ja mun tarttee vaan olla paikalla kameran kans :D (ei yhtään ärsytä noi valjaat :P)

Semmosta tänne tällä viikolla. Hei, pakko muuten hehkuttaa, että pikku-Jali oli yhellä jäälenkillä niin reipas poika kun oli vapaana ja ~50metrin päässä meni hihnassa toinen koira jonka Jaliki bongas ja poika pysy kiltisti vierellä kun ahkerasti namittelin. Ja vaikka lähti ohituksen jälkeen juoksemaan koiran luo niin stoppas ja tuli luo kun huusin. Mä olin ihan että mikä tota koiraa vaivaa :D Noh, kävi se tosiaan vastapainoks tarkistamassa parin pilkkijän kalasaaliin käskyistä huolimatta, että kai se on ihan terve.

Tasapainoiluun liittyen muuten, kävin ostamassa Lidl:stä semmosen tasapainotyynyn (8€), jolla ois tarkotus vähän koiranki kans tasapainoilla. Etutassuilla ollaan siinä tassuteltuki, vielä pitäis opettaa seisomaan takatassuillaanki. Joskus pitää kyllä hommata dobo-palloki nii voitais silläki molemmat treenailla. Ja aasinsiltana päästiinki nyt sopivasti treenaamiseen, meikä alotti kaverin kans kahen viikon ilmaisen kokeilujakson Kuntomaailmassa ja aikoo tehotreenailla ittelleen vähän lihaksia :D

Sori yliopisto, sä nyt vaan jäät tässä kombossa auttamattomasti viimiseks!

Materialismionnellisuutta!

Kuvat puhunee puolestaan, klikkaamalla suuremmaks :)

Leuhka :D

Voi rakkaus <3 Kiitos astetta paremmista kuvista Canon EOS 600D, opiskelu jatkuu...

Läpivalaistu

(Kuvat tän päivän metsälenkiltä, aurinkooo!!)

Me käytiin tänää joukkotarkeissa kuvauttamassa lonkat, kyynärpäät ja selkä. Ai että mua jännitti, vaikkei nyt mitään syytä pitäis olla. Mentiin asenteella, että jos sieltä huonot tulokset tulee niin niillä mennään.

Mikä tää on??

Klinikalla poika oli häntä koipien välissä: iik ollaan eläinlääkärillä! Hirveesti se sai kaikilta kehuja ja ois saanu paljon rapsutuksia, mutta minkäs voit kun pelottaa! Sai hoitajalta erityismaininnan, että kiva ku se on noin hoikka ja lihaksikas poika, hieno koira! Onhan se :) Noh ei sitten muutakun nukutuspiikki kankkuun ja ootteleen että koira nukahtaa. Allekirjoittanut myöntää tässä vaiheessa olleensa herkkis kun koiralla alko pää nuokkua ja jalat pettää alta, tuli vaan niin elävästi mieleen kun Piki nukkui mun sylissä ikiuneen. Onneks sain koottua itteni ennenku hoitajat tuli eikä kukaan nähny...

Ei kuulema hirveen syvään uneen vaipunu ja hoitajalla oli kuulema vaikea saada lopussa kuvia kun poika alkoi sen verran heräillä ettei malttanu pysyä paikalla! Pääasia että ne kuvat kuitenkin saatiin. Voi että se oli raukka kun silmät seuras liikettä ja häntä vähän heilahteli, mutta ei kuitenkaan vielä jaksanu nousta ylös. Nopeasti virkos kuitenkin kun heräte pistettiin.

Namia tiedossa!

Niin ja ne alustavat tulokset. Eläinlääkäri arvioi lonkat A/B ja kyynärät 0/0! Sen verran mäki osasin kattoa, että toinen lonkka näytti vähän huonommalta, mutta muuten en osaa kyllä niitä tulkita, joten odotellaan sitä virallista tulkintaa kennelliitosta. Ja epävirallisina kuvina kaula-, rinta- ja lanneranka, jotka kaikki oli ok. Henna huokaisee tässä vaiheessa helpotuksesta! Hyvältä vaikuttaa. Eläinlääkärin mukaan ei ainakaan ollu mitään huolestuttavaa vaan lonkat ja kyynärät oli ihan siistit eli ei mitään nivelrikkomuutoksia ainakaan näkynyt, eikä selässäkään ollut mitään luutumia tai luupiikkejä tai vastaavia. Kyllähän se pientä mieltä tyynnyttää tietää, että koiralla on rakenne kunnossa jos sitä agilityäki harrastaa meinaa :)

Agijakso loppuu

Viimeistä kertaa tällä kokoonpanolla ja kouluttajalla. Justiin ku ehit tottua yhteen kouluttajaan ja kouluttaja oppii tuntemaan koiran niin vaihetaan seuraavalle. Noh, kivahan se on eri kouluttajan näkemyksiä ja vinkkejä oppia :) Heipä hei siis Jenny ja muut ryhmäläiset, me alotethan uudessa ryhmässä uudella kouluttajalla, mutta vanhalla kurssilla eli jatko1:llä kunhan uudet ryhmät alkaa.

Tämä kerta oli vissiin ekstrakerta, jonka Jenny meille piti. Kerrattiin oikeestaan kaikki esteet yksittäin, pituutta, putkea ja hyppyä lukuunottamatta.

Otettiin muutaman esteen satseissa. Alotettiin A-esteellä, pöydällä, kepeillä ja keinulla. A:lla otettiin pelkkä loppukontakti, joka on ihan hyvällä mallilla. Kerran otettiin koko este, mutta vaikka hidasti alasmenossa ei kuitenkaan malttanut ihan jäädä 2on2off asentoon. Ei siis oo vielä ehkä sisäistäny kuitenkaan tuota 2o2offia koko esteen suoritukseen.

Jos en ihan väärin muista niin me tehtiin ekaa kertaa täyskorkeeta pöytää. Eipä mitään ongelmaa, nätisti hyppäs ilman mitään houkutteluja eikä karannu pöydältä itekseen alas.

Kepit oli kuuden tai kaheksan kepit (en muista) ja tehtiin ohjureilla. Ihan kivasti menee, ei yritä ylittää eikä alittaa ohjureita. Mutta aika hitaasti, mihin saatiin ohjeistukseks alkaa vähän hetsata (tää on ehkä hulluin sana mihin oon tähän mennessä koiran kouluttamisessa törmänny :D) sinne kepeille ja vois ottaa keppien aikana kannustukseks sille "kepitkepitkepit" hokemisen. Testattiin kerran ja saatiin sitä vauhtia kyllä selvästi lisää!

Keinulla otettiin nyt niin, että hidastettiin alasmenovauhtia mutta että lopussa vähän kolahtaa. Jänskätti vähän eikä 2on2off asentoon jääminen meinannu onnistua. Ehkä sitä keinun kyydissä keinuttelua vois tehä enemmän.

Ja tauko ja tauon jälkeen vielä puomi, rengas ja pussi. Puomilla pelkkää kontaktia, josta mulla on jopa videota omatoimitreeneistä:

Tästä näkee aika hyvin meiän kontaktien tilanteen, puomin edessä siis namikuppi. Stoppaa siis hyvin oikeaan asentoon, muttei juurikaan siedä mun liikettä. Tätä pitäis nyt sitten treenailla.

Rengas on hyvä ja bongaa hyvin sen oikean välin vaikkei ihan suorasta kulmasta tullakaan. Tätä pitäis tosin harjoitella niin että mä pystyn lähettään sen renkaalle vaikka kukaan ei oo renkaan takana palkkaamassa. En oo koskaan kokeillu, voihan olla että se sen osaiski. Täytyy vaikka jollain omatoimitreenikerralla testata.

Pussissa ei ekalla kerralla meinannu tohtia mennä läpi, joten nostettiin taas vähän pussia. Sen jälkeen se sitte meniki pimeään pussiin. Se nyt vaan on tommonen höhlä, että eka kerta on aina pelottava ja sit on ihan ok. Mutta hyvällä mallilla tääkin.

Pilkku oli mun mielestä hyvin kuulolla tänään eikä haistellu ollenkaan niin maata kuin yleensä. Kyllä mun mielestä toi omatoimitreenailu hallilla auttaa kun se halli ei oo niin uus juttu, että se pitää aina enste haistella läpi vaan se on jopa hetkittäin silleen "noni, mitäs tehään!?". Että mua ärrrrsyttää se hajonnu auto. Busseja kulkee kyllä, mutta ärsyttää olla bussin aikataulujen varassa kun ois kiva käyä edelleenki treenaileen hallilla. Möhh. Mä jo vähän velipojan kans kattelin että mitä jos katottais mulle auto, mut en tiiä. Joutunee pikkasen säästää/nostella lainaa moiseen... Ehkä mä jaksan kerran/kaks viikossa kulkea sillä linkallaki.

Pätevä pilkku!

Me (siis minä JA Jali) ollaan molemmat innostuttu pikkasen tokoilusta. Ollaan käyty sillon tällön hallilla tokoilemassa ihan senki takia että saadaan sitä hallintaa siellä hallilla parannettua ja muutenkin. Viime kerralla tuli kuvattua vähän videotaki meiän menosta:

Mähän postailin meiän viime kesäisestä tokoilusta hetki sitten niin voi vähän verrata miltä meno näyttää. Mun mielestä ollaan molemmat ainaki kehitytty! Jali on paremmin kuulolla, seuraaminen on paljon tiiviimpää ja hei, sehän pitää ihan kivaa katsekontaktiaki! Siis jopa silmiin, eikä aina vaan sinne namikäteen. Ja mä oon oppinu leikkimään sen kans. Tai siis palkkaamaan lelulla. Hyvä minä! :D Varmaan ihan simppeli juttu joilleki muille, mutta mulla on kokemusta ennestään koirista, jotka tekis mitä tahansa namin eteen niin ei oo tarttenu muuta keinoa ees miettiä. Tuo Jalin lelu on muuten oikeesti kissan lelu kun en eläinkaupasta semmosta mieleistä löytänyt ja Jali oli makutuomarina mukana ja innostu tuosta. Ei kai siinä :D

Mut just ku me ollaan päästy hyvään vauhtiin niin tottakai auto sano ittensä irti... Täytyy siis kulkea julkisen liikenteen armoilla tai kävellä hallille, mikä tarkottaa sitä että hallille ei luultavasti tuu lähettyä niinkään usein kun nyt. Hmph. Auto jää tänne porukoille ja lähetään tästä iltasella bussilla takas kohti Jyväskylää. Toivon mukaan ei oo hirveen täys linkka...

Vanhoja videoita

Mä löysin kivan sivun, missä voi hakea eri hakusanoilla vanhoja videoita. Ja tottakai piti kattoo mitä löytyy hakusanalla "dalmatian", ja tässä parhaita videoita:

Dalmatialaisten erikoisnäyttely 1939, ei oo ihan hirveesti dallut kyllä muuttunu:
:

Dallulauma 1933, kattokaa nyt miten niitten hännät heiluu :)

"They are faithful and obedient companions", köhköh

Aaaaawws, 17 dallupentua (ja blaffa emä) 1957


Tokoa vuoden 1932 malliin:

Huh, onneks nykyään keskitytään vähän ilosempaan menoon, nuo alun seuraamiset oli aika, hmm, mielenkiintosia... Siellä vilahtaa dalmatialainen vähän erilaisessa paikkamakuu treenissä.

Tän jälkeen oli pakko kaivaa muitaki tokovideoita ja onneks tässä 1937 videossa oli vähän kivempi meininki:

Kivan näkösiä sakemanneja nykyisiin verrattuna muuten!

Agilityvideoita en harmiks löytäny.

Youtube on pullollaan uudempia videoita, mut nää vanhat videot on jotenki kivoja :)

Astetta kivemmat treenit

En tiiä johtuko siitä että mä oon vihdoin oppinu, että mun on ihan turha treeneissä turhautua ton pelleilystä ja haistelusta, koska se turhauttaa koiraaki vaan lisää. Että joo, se on uros, se haistelee paikkoja. Nyt se oli jotenki paremmin hallinnassa vaikka haistelureissuja tekikin, ehkä koska

1. haistelusta ja kuuroudesta seuras vaan vihanen omistaja joka ajaa huspois jos ei tulla luo (toimii!) ja 
2. omistajan luota sai hurjasti paljosti kehuja ja nameja ja 
3. minimoidaan ne mahollisuudet lähteä rälläämään eli hihnassa/valjaissa kiinni kun ei tehdä mitään tai siirrytään paikasta A paikkaan B

Sen lisäks koska lähtöön jääminen on ollu ongelma nii testattiin jääntiä maahan ja namia eteen-> toimii! Ainakin huomattavasti paremmin ku istumaan jättäminen. Muutaman kerran vapautuskäskystä jäi kyllä namit syömättä ja joko 1. lähti suorittamaan rataa (ei haittaa!) tai 2. karkaileen puuhaan omiaan. Mutta tuntu kyllä huomattavasti toimivammalta ja tän avulla saatiin paljon kivoja lähtöjä eikä koira turhautunu jo lähdössä. Tällä jatketaan. 

Me tehtiin tänää ensimmäistä kertaa kunnollista 7 esteen rataa. Mä olin aluks että voi ei, apua, tästä ei tuu yhtään mitään. Mut Jali oli kuin olikin yllättävän kivasti kuulolla!

Rata itessään oli ihan simppeli. Ekaa kertaa milläänlailla radan osana oli pituus ja muuri, joista muuri tuotti Jalsulle vähän ongelmia ja se oli jostain syystä kivempi kiertää. Tarkoitus oli ottaa haluamilleen kohdille putkien jälkeen valssia ja persjättöä, kuitenkin niin että molempia mukaan tuli. Tuohon nelosen jälkeen taisin ottaa persjätön ennen muuria ja siinä lähti kuulema mukaan mun liikkeeseen eikä hakenu muuria. Otettiin sitte pelkkää putki-muuri pätkää ja vähän oli vaikee kyllä tuo muuri ja lähti aika helposti tuonne kutosputkelle. Otettiin myös ihan pelkkää muuria. 

Mut olin kyllä tyytyväinen rataan (vaikka radan jälkeen vähän karkaili palkkaan ite itteään) kun oletin että ei pysy yhtään hanskassa. Ja teki ihan suht hyvällä innolla vaikka ei se oo semmonen "jee pääsee tekeen agia!". Ehkä joskus. Sitä ei vaan piä päästää turhautumaan sillä sillon sillä lähtee kyllä se vähäsinki mielenkiinto hyvin äkkiä. Eli paljon palkkausta ja jeejeee vähänkö kivaa!! Jos mulla on kivaa niin todennäkösemmin koirallaki on ja jos mua ärsyttää niin arvaa vaan huvittaako koiraa. Niin ja otettiin me myös takaaleikkausta tuolla 5-7 pätkällä molempiin suuntiin. No prob. Nii paitsi se muuri. Jali hakee kyllä tosi kivasti mun mielestä putken eikä hirveesti välitä mitä mä siellä perässä teen.

Radan jälkeen tehtiin yksittäisenä esteenä vielä pussia ja keinua. Pussilla päästiin jo kangas kokonaan maassa läpi! Hyvä hyvä. Keinulla otettiin niin että vietiin koira keinun toiseen päähän kun toinen pitää keinua ylhäällä ja sitten siitä alettiin heilutella keinua koira kyydissä koko ajan namitellen. Ihan pienesti jäykisteli, mut ei mun mielestä ollenkaan pahasti. Häntä kuitenkin heilu koko ajan ja nameja söi hyvillä mielin.

Kyllä me täältä vielä noustaan :D

Tarpeellisen epätarpeellista

Jalille on jonkun verran kertynyt jo erilaisia tarvikkeita ja näin vuoden aluks on hyvä tehä vähän koostetta. Välillä sitä ostelee vähän tavaroita turhaankin vaikka aina mä jonkun tarpeen ostotilanteessa yleensä keksinki :D Tää postaus on ollu mulla jo luonnoksena ehkä, ööö, kuukauden ja tän ajan sisälläki mä oon ostanu tolle mm. uuden hihnan ja pannan ja valjaat. Hups.

Tosiasiassa se näyttää yleensä tältä

Eteisen tarvikekaappi (myös siivouskaapiksi kutsutaan)

Pantoja Jalilta löytyy kolme (edit. neljäpäs!). Pikku-Jalin ensimmäinen Jokken nahkapanta alkaa olemaan jo viimeisessä reiässä ja joutunee jäämään kohta eläkkeelle

Toimii lähinnä koirapuistoissa riehumispantana, minkä takia on jo vähän resunen.











Puolikuristava ohut nahkapanta on peruja kotikotoa, kellä lie koiralla aikoinaan ollut käytössä. Mutta koska sille ei nyt ole porukoilla kenelläkään käyttöä niin nappasin sen Jalille.

Tää on ehkä meillä eniten käytössä. Ihan vaan siks, että se on niin helppo pujottaa lenkillä tuolle kaulaan ja mä tykkään, että se on niin "näkymätön" kaulassa niin jos esim napsin kuvia niin tuo panta ei häiritse. Hilppasen turhan kapea ehkä ja siinä ja siinä alkaako tääki olla liian pieni.

Sittenpä löytyy vihreä Rukka panta. Kiva panta tämäkin, mutta jotenkin on jäänyt vähemmälle käytölle. Jotenki en kuitenkaan tykkää tuosta lukituksesta ja tosta kiinnityssysteemistä. Muistelisin, että noi lenkit kalisee ärsyttävästi jos tuo juoksentelee vapaana tuo panta kaulassa. Kivan värinen se kyllä on!







Niin ja se uusin ostos. Mustista ja mirristä tarttu mukaan ihana nahkanen Hurtan puolikuristava vinttaripanta vain ~8€ (ovh 29,90€)! Eikai sitä pystyny jättää kauppaan?! Sanoinko mä jo että tää on ihan superihana? Tästä tais tulla meiän uus vakipanta.

Niin ja kuonopanta. Jaltus inhoaa tätä. Mä harvemmin jaksan tätä sille laittaa kun tuntuu että jos se on sillä päällä että se vetää, niin kyllä se osaa vetää tänki kans.









Hihnojakin toki löytyy. Ensimmäinen tuolle ostamani hihna oli piiiiiiitkä monitoiminahkahihna.
 Ensinnäkin normilenkeille se on ihan liian pitkä (muistaakseni halusin ehdottomasti nahkahihnan ja mieluusti monitoimarin ja jostain syystä parempia vaihtoehtoja ei siihen hätään ollut) ja toisekseen se on jotenki melko painava. Tää on bgb-lukolla, tykkään käytössä enemmän pikalukituksesta. Varsinkin näin pakkasella kädet jäätyy kun tuota ei voi oikein lapaset kädessä avata. Pahoittelen huonoja kuvia, näistä hihnoista ei taho käytössä löytyä kuvia nii piti vähän lavastaa..




Tälle hihnalle ostin kaveriks alennuksesta parilla eurolla nailonmonitoimarin. Ja ihastuin miten kevyt se on! Se on myös paremman pituinen kun tuo nahkainen vaikka tuo kuosi onkin aika hirveä. Ja pikalukko <3













Koska nyt ihastuin nylonhihnaan ja törmäsin Rukkan ihanan värisiin pantoihin ja hihnoihin niin mukaan tarttui myös Rukkan vihreä nylonhihna. Kiva hihna, tykkään tuosta pehmustetusta käsilenkistä ja helposta, nopeasta ja portaattomasta hihnan pituuden säädöstä.

Tää toimii Jalille aika hyvin palkkana kun kerran vahingossa keksin tällä jostain syystä palkata. Sen takia tuo käsilenkkiosa on vähän, hmm, kärsiny... Sillä vaan on niin helppo palkata kun se on kuitenkin aina mukana ja me treenaillaan aina vähän millon sattuu huvittaan.

Tää hihna on meillä ehkä eniten lenkeillä käytössä.









Nylonhihnoissa on yks huono puoli. Niistä on vaikee saada pitävää otetta. Sittenpä kuulin grip-hihnoista ja tämmönen kotiutui pitkän mietinnän (ja parin euron alennuksen) takia.

Siitä saa hyvin pitävän otteen eikä tartte kelailla sitä ranteen ympärille. Se on myös kiva että se on tuommonen pelkkä suora, niin ei sotkeennu koiran jalkoihin jos esim hihnan kans tehdään jossain luoksetuloja. Näin jälkikäteen aateltuna, se on ehkä vähän turhan pitkä. Mä edelleenki tykkään mahollisuudesta lyhentää hihnaa tarvittaessa (jos kuljetaan esim. keskustassa, toinen koira tulee vastaan...) ja tällä hihnalla se ei onnistu niin ku tuolla Rukkan hihnalla tai monitoimarilla. Mutta tälleki hihnalle löytyy kyllä käyttönsä. Jälkeenpäin oon harmitellu vähän tota bgb-lukkoa, mutta ei aina voi voittaa.





Ah, ja onhan meillä viellä tämmönen kotoa pöllitty lyhyt ketjuhihna, jossa on siis nahkainen käsilenkki ja loppu ketjua. Tää ei oo kyllä käytössä ollu koskaan. Ja löytyy myös kaponen musta näyttelyhihna. Ja 20m pitkä kirkuvan oranssi koulutusliina. Autoiluun siltä löytyy autovaljaat, jotka saa turvavyöhön kiinni, mutta koska ne on autossa niin jäi kuvaamatta. Näistä ehkä kuvia joskus myöhemmin.

Melko uusi ostos on myös nämä TopCanis:n Y-valjaat.

Näitä onki metsästetty jo jonku aikaa. Useamman kerran oon käyny eri liikkeissä sovittelemassa valjaita (halusin nimenomaan tämmöset y-malliset) ja aina niissä on ollu jotain vikaa. Joko ne ei oo istunu, materiaali on ollu väärää tai hinta on ollu hirvee tai sitte ne on loppunu just kun oon menny niitä ostamaan... Nyt löyty tämmöset kivat, oikean malliset ja niissä on plussana vielä heijastimetki! Vaikka mä oon ennen pitäny pantoja helpompana käyttää niin kyllä tää aika usein on pujahtanu tolle päälle. Tällä valjaalla vois myös testailla ehkä canicrossia sitten joskus.


Sen lisäks Jalilla on ihan perus marketista ostettu heijastusliivi (kaksipuoleinen, toinen puoli oranssi), jota nykyään pyrin pitämään sillä päällä aina kun se on vapaana. Vois olla näkyvämpikin, mutta ajaa asiansa. Rustasin tuohon reunaan varuiks vielä puhelinnumeroni yks kerta sen jälkeen kun poika teki kierroksen jäniksen perässä... Tän kaveriks ostin myös semmosen vilkkuvalon, jonka saa kiinnitettyä tuon liivin selässä olevaan lenkkiin.

Ja pakkasten varalle Helsitarin mantteli. Päällinen ilmeisesti softshelliä, sisällä jonkinlainen villavuori.

Mä tykkään tosta, se on ihan mielettömän hyvän näkönen päällä (ei mitään turhaa), istuu hyvin (kaula-aukko alkaa olla ehkä hitusen liian pieni, täytyy kattoa jos sitä yrittäis ite muoksia), peittää tärkeimmät lihakset ja pitää lämpimänä. Niin ja heijastimet löytyy (vaikka näyttäis olevan Jalilla myös omat "heijastimet" :D) Tää oli se minkä ostin Helsitarilta käytettynä dalluleiriltä, maksoinkohan sen 25e?

Tän kaverina mulla on sävysävyyn tietenkin myös Helsitarin treenitaskut.

Vähän muunlaisista tarvikkeista, Jalilta löytyy jokapäiväisessä käytössä oleva äitin ompelema peti. Vähän iso siitä tuli, mut onpahan tilaa loikoilla.











Lisäks Jalilta löytyy tottakai kynsisakset, iso kasa erilaisia leluja....

Jali ehdottomasti tarttee vielä paksumman nahkapuolikurkkarin (ehkä vinttikoiramallisen) [lisäys: nii, mikäs tuo tuolla ylempänä oleva Hurtan panta on, itse täydellisyys!] ja canicrossiin kunnon vetovaljaat, -hihnan ja -vyön. Saattais se tarttee tuolle Hurtan pannalle pariks jonku kivan perusnahkahihnanki, semmosen "pyhähihnan" :D Ja jos mä oisin rikas, niin maailma on täynnä ihania nahkasia tilaustyö pantoja...

Pienen pilkun suuret motivaatio-ongelmat

Ei kiinnosta!

Nonii, siinä Jalin tunnelmat taas tän päiväsestä treenistä. Hajut on niin paljon mielenkiintosempia kuin mitkään juustopalat, ihan sama vaikka ois ollu koko päivän syömättä. Kiva yrittää motivoida koiraa joka palkitsee ittensä kulkemalla nenä maassa. Blaah.

Noh, tehtiin työntöä ja vetoa (oliko ne noilla nimillä :D) eli putken jälkeen oli vähän vinosti oikealla ja vasemmalla hypyt ja vetämisessä vedettiin siis koiraa kropalla mukaan haluamalleen esteelle ja työntämisessä sitten taas työnnettiin itestä poispäin esteelle. Jalsu oli kökkö, mä olin kökkö, ei tästä sen enempää.

Tehtiin pitkästä aikaa myös pussia. Mä aattelinki että pitää sitä ite ottaa treeneissä jos ei sitä muuten oteta. Pussihan oli hirvityskammotus viimeks Jalille ku sitä otettiin ja muistelisin kömpineeni pussiin eeltä, että kyllä tänne uskaltaa tulla. Ehkä se sitte on vähän rohkaistunu kun nyt saatiin tosi hyviä toistoja pussille ilman sen suurempia jäykistelyjä. Aluks pidettiin pussin suuta kokonaan auki ja siitä sitte pienennettiin. Vielä se ei rohjennu kokonaan pimeään pussiin mennä, mutta kesti sen kun lopussa pussi tiputettiin päälle. Eli pussi on huomattavasti paremmalla tolalla kun aattelin.

Puomilla otettiin kans lopuks muutama kontaktipätkä. Tätä ollaan itekseen harjoteltu ja ihan hyvin se sen tekee. Vielä vaan vahvistetaan niin että se myös pysyy siellä vaikka on muuta häiriötä, mutta hyvällä mallilla ollaan.

Meillä on enää yks kerta jäljellä tätä jaksoa. Mä oon alkanu miettiä että ilmottaudunko ollenkaan ens jaksolle. Jos jätän ton hetkeks kasvamaan ja kehittään aivot kun turhauttaa meiän treenit niin paljon nykyään. Tulee vähän semmonen heitetään rahat kaivoon olo. Mut emmä tiiä muuttuisko se siitä ajan myötä mikskään. Vaikeeta, vaikeeta.

Käytiin tänään rälläämässä päivemmällä koirapuistossakin. Jali veti hienoa rallia aidan viertä afgaaniuroksen kans (joka oli siis yksikseen pienten puolella kun ei tuu muiden kans toimeen), mä en ymmärrä miten sillä riittää virtaa. Hupsu parivaljakko, mutta ilmeisen kivaa oli molemmilla :D

Noh, onneks päivän lopputulos sentään oli tää:

Eläinlääkärin vakiasiakas täällä taas terve!

Käytiin taas tosiaan kontrollikäynnillä. Ihan näytti hyvältä ultrassa, kiviä oli taas ehkä puolet vähemmän viime kerrasta. Ja taas niitä joutu ettimällä ettiä. Eli ollaan hiljalleen menossa kohti sitä uraattikivetöntä elämää. Jatketaan kuitenkin samalla lääke ja ruokakuurilla kuin ennenkin, kattoo sitte jos sen lääkkeen vois jossain vaiheessa tiputtaa pois ja samalla ruualla jatketaan koko loppuelämän. Eläinlääkärin mukaan. Täytyy kattoa alanko sitä ite jossain vaiheessa kuitenki muuttaa raaka/kotiruokinnaks, mutta luulen että hengähdän hetken ennenkuin alan taas uutta showta pyörittää. Jos keräis vaikka vähän enemmän tietoa enste ennenko lähtee soveltaan.

Poika sai samalla rokotteet niskaan, kyllä tulee halvemmaks ottaa näin muun toimenpiteen yhteydessä kun rokotuksille tuli hintaa 26e kun esim ens kuussa ois joukkorokotustapahtuma, jossa rokotukset on 45e.

Ell teki myöskin yleistarkastuksen samalla ja sain käskyn alkaa harjata ton hampaita kun oli kuulema ikäänsä nähden epäilyttävän paljon hammaskiveä. Tällä menoo saadaan olla kuulema jo kahen vuoden päästä sitä mahdollisesti poistamassa (mä olin jo että mitä seuraavaks, anna tulla vaan kaikki. Sydämen sivuääniä? Löytyiskö vaikka allergiaa? Korvatulehusta? Tai epilepsiahan ois kiva?). Oikeestaan ymmärrettävää kun en oo tuolle pahemmin uskaltanu mitään luita antaa. Mutta täytyy käyä shoppailemassa sille vaikka se hammasharja ja -tahna ja opetella harjaan sen hampaat (jotka kunnon omistaja ois harjannu jo pennusta lähtien...) ja ostaa niitä kasvispohjasia puruluita. Ja voishan sitä PlaqueOffiaki testata. Kattoo nyt.

Nytku ollaan näitten kivien kans paremmalla puolella nii keräsin pientä koostetta meiän sairastelusta ja eläinlääkärikäynneistä. Tarkemminhan näistä löytää kun valitsee tuolta "uraattikiteet" tunnisteen, jokaisen käynnin oon tainnu tänne kirjata.

3.3.2012 Jali kotiutu.

3.4.2012 Tihentynyttä virtsaamista, virtsan seassa verta. Eläinlääkäriltä antibiootit ja kipulääkkeet tulehdukseen. Virtsanäytteessä näkyi jotain sakkaa.

13.4.2012 Kontrollinäyte+ultra -> uraattikiteitähän siellä. Siirryttiin Hill´s u/d ruokaan.

8.5.2012 Kontrollinäyte. Kiteitä yhä ja pH liian matala -> C-vitamiinikuuri.

27.5.2012 Kontrollinäytteessä ei kiteitä. C-vitamiinikuuri lopetetaan.

5.6.2012 Kiteitä sittenkin.

20.7.2012 Kontrollinäytteessä hieman vielä kiteitä. Outoja iho-ongelmia jo jonkun aikaa.

21.8.2012 Puhdas virtsanäyte.

26.9.2012 Toinen eläinlääkäri. Oisko ollu verta taas virtsan seassa. Virtsanäytteen lisäksi ultrattiin rakko, jossa olikin reilusti uraattikiviä. Allonoll-kuuri ja vaihto Royal Canin low purine ruokaan.

22.10.2012 Kivet rakossa hieman pienentynyt, lisättiin Allonoll lääkitystä. Iho-oireet alkaneet helpottaan.

22.11.2012 Kivet vähentyneet, jatketaan samalla tavalla.

22.1.2013 Kivet vähentynyt, tällä jatketaan...

Huh, ollaan me kyllä eläinlääkärillä rampattu.. Näköjäänsä joulukuu ainoo kk millon ei olla käyty eläinlääkärillä :D Jokohan me kohta alettais olla paremmalla puolella.

Puli puli

Jalsu kävi tänään polskimassa KoiraSportilla. Ja oli ihan semmonen kun ajattelinki. Enste koko paikka oli ihan hurjan pelottava ja altaassa oli pientä hätäilyä ja huitomista, mutta kyllä se siitä sitte. Uitiin 4 tai 5 kierrosta, noin 10min, ja kyllä se vissiin näin ekalla kerralla vähän raskasta oli kun ei meinannu lopuks omat jalat kantaa kun ramppia pitkin piti nousta (tai sitte vaan jänskätti). Ui kuulema ensikertalaiseks ihan hyvin, on kuulema nähny huonomminki uivia dalmatialaisia. Kuulema dalluilla voi olla melko omaperäsiäki uintityylejä :D Tukeutu kyllä aika paljon uittajaan eikä se näyttäny siltä että täähän on superkivaa ja hauskaa... Raukka mihin kaikkeen omistaja raahaakaan :D Kohtuu väsyneenä se tossa vieressä rötköttää ja onhan toi ihan kivaa vaihteluaki eli täytyy kattoa josko sitä uudemmanki kerran joskus vie. Kamera oli mukana mut enhän mä sit kerenny siinä mitään kuvailla...

Käytiin tänään myös hallilla pyörähtämässä. Niin meiän aksatreenitki ku tältä viikolta peruttiin. Kateltiin vähän tokoa kun joku oli kentältä siististi keränny kaikki esteet sopivasti eestä sivuun :D Hajut meinas taas viedä, mut vitsit miten hyvin se alko keskittyä ku vaa pääs vauhtiin. Namikuppi takapalkkana toimii tolle kyllä ihan loistavasti ja kun kupille saa luvan vaan mun pään nyökäytyksestä niin pojan joutu oikeesti tuijotella mua (se kadonnu katsekontakti!) ja saatiin ihan nätskää seuraamista. Lyhyttä, parin askeleen seuraamista, mutta seuraamista kuitenkin.

Oon nyt kans vähän kaukoja aatellen treenaillu ton kans istu-maahan-seiso siirtymisiä. Ihan alussa ollaan vasta eli käsiavun kans noita siirtymiä treenataan. Haetaan vähän sitä oikeeta maahan menoa (ei istumisen kautta) ja seisomista pitäis saada vahvistettua niin ettei heti löis takas istumaan. Ja sitä nopeutta.

Otettiin lopuks pikkasen myös aksaa. Kontaktia A:lla ja puomilla -> A:lla tahtoo jäädä liian ylös pönöttään eikä ota oikeeta 2on2off asentoa, hmph. Toistoilla saatiin muistuteltua A:lleki se oikee asento. Puomilla ei mitään ongelmaa.

Otettii myös vähän keinua kun sitä ei olla aikoihin tehty. Ensin niin, että lasken ite keinua alas -> meni ihan superhyvin ja jäi hyvin kontaktille. Sitte aloin laskea vähän nopeampaa ja lopulta mentiin keinu ihan ilman hidastelua kun meni niin rennosti ja se osas jo vähän iteki hillitä sitä vauhtia! Vähän säikähti ekaa kertaa kun keinu paukahti maahan, mut lopulta meni ihan superhyvin koko keinun! Ei uskois, että tää oli se sama koira joka jäykisteli jo kun keinu liikkui vieressä ja pienesti paukahteli. Hieno poika! Toivottavasti se ei keksikään alkaa tätä taas pelätä ku meni nyt niin hyvin. Otettiin tän perään vielä yks kokonainen puomi.

Pienen pientä ratapätkää tehtiin kans. Mut joo, ei sillä keskittyminen pysy kun tehään tämmöstä vauhikkaampaa. Houkutus lähteä rilluttelemaan omiaan on vähän turhan suuri eikä se malta oikein seurata ohjausta. Tai sitte mä oon yksinkertasesti vaan liian hidas. Nojaa. Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin tosi tyytyväinen siihen miten koira tänää keskitty :) Varsinkin kun ottaa huomioon mitä sen keskittyminen lähi aikoina on ollu...