Mitä ihmettä- kisaraportti?! Edellisen postauksen jälkeen?
Rally-tokosta?! Mitä täällä tapahtuu?
Ex temporius on ollut lähiaikoina kovassa huudossa. Niin koiraharrastuksessa kuin omassa elämässäni muutenkin. Meitä ei tullakaan näkemään hetkeen Jyväskylässä (ellei ehkä kisoissa...), mikä tarkoittaa sitä, että sanotaan tältä erää ainakin hyvästit Jyväskylän Agility Team:lle. Kiitokset hyvistä treeneistä ja puitteista! Toista se on täällä missä nyt majaillaan, joten saa nähdä jääkö meidän agility nyt kuinka tauolle vai keksitäänkö jotain.
Mehän ei olla varsinaisesti koskaan treenattu rally-tokoa, mutta niin vain käväistiin tänään
Sievissä kisaamassa. Arki on ollut hyvinkin kiireistä lähiaikoina, joten juurikaan ei olla treenattu, mutta ajattelin että kokeillaan. Jalilla on kuitenkin niin vahva tokopohja alla ja uusina juttuina oli ainoastaan oikeastaan eteenmeno ja takaa sivulle kiertäminen sekä saksalainen. Muu on vain enemmän tai vähemmän seuraamisen eri variaatioita (käännökset, pujottelu) tai muuten tokon kautta tuttua. Takaa kiertäminen oli Jalille ihan iisiä kun kerta sai käsimerkkejä käyttää, joten lähinnä se mitä treenattiin niin treenattiin eteenmenoa. Käsimerkillä ja vartaloavulla se on ihan ok, mutta en voi kyllä väittää, että koira käskyä vielä osaisi. Riittävästi kuitenkin, että kisoihin uskallettiin.
Valehtelisin jos väittäisin, ettei kisoissa omaa vuoroa odotellessa jännittänyt. Vaikka mitään paineita en ottanutkaan. Tällä treenimäärällä ja ensimmäistä kertaa oikeasti kylttien kanssa, sekä koira, että ohjaaja. Jali oli kisapaikalla ihan rennosti, mutta kun hain sen rataantutustumisen jälkeen autosta, oli se vähän muissa ajatuksissa eikä oikein tahtonut ottaa kontaktia. Yritin siinä pikkasen herätellä koiraa, mutta ihan sitä superfiilistä en saanut oikein irti. Päästin koiran haistelemaan tolppaa, jossa olikin joku mehevä haju jota vain lonksutteli suussaan...
Rata menikin aika sumussa. Yritin ihan totta miettiä radan jälkeen, että suoritettiinko kaikki kyltit oikein, mutta en oikeasti muistanut.
Ykköskyltiltä ohjaajavirhe -1p, eikä mitään käsitystä mistä kun tehtävänä oli vaan istua? En tunne lajia vielä niin hyvin, että voisin edes arvata mistä se kenties tuli.
Kolmoskyltiltä TVÄ -10p eli väärin suoritettu kyltti. Kommenttina lappuun oli kirjoitettu "pysähtyminen jäi". Ei mitään muistijälkeä tästä? Mielestäni käskytin kyllä istumaan, mutta jos ei ollut kerennytkään istua kunnolla ennenkuin käskytin maahan? Ei mitään käsitystä.
Vitoselta vino eteenmeno -1p, jonka uusin. Tai sitten uusinnasta
-3p ja uusinnassakin vino asento? Mulla ei ole mitään kuvaa kertyykö virhepisteet jo siitä ensimmäisestä suorituksesta vai lasketaanko virheisiin vaan ne uusinnan pisteet ja ensimmäisen suorituksen pisteet nollaantuu? Enkä tiedä olisiko minun edes kannattanut uusia koko kylttiä. Taisi tulla siis ensimmäisellä (minun mielestäni) liian vinoon ja oli muutenkin jotenkin niin tahmea, että päätin uusia. Noo, tuli uusinnallakin vinoon (ei niin pahasti), mutta oli paremmin mukana eli mielestäni kannatti uusia. Onko sillä nyt niin suurta väliä onko se -1p vai -4p?
Loppurata virheettä. Pilkullinen oli tosiaan alussa vähän tahmea, eikä oikein tiennyt mitä me tultiin tekemään. Tuli kuitenkin mukana, mutta vire oli matala ja sen takia esim. perusasennot oli tahmeat (taisin kakkoskyltille ainakin joutua käskyttämään erikseen istumaan?) ja seuraaminen oli lahnailua. Ei kuitenkaan ottanut häiriötä kylteistä. Jännitin ehkä itsekin alkuradalla kun tuntui, että koira ei ole yhtään mukana ja käskyttelin ihan omituisesti. Ehkä jossain 5 kyltin kohdalla otettiin itseämme niskasta kiinni. Luulen, että kyltin uusiminen sai molemmat heräämään ja itseltäkin tippui se jännitys "kun kerta jo mokattiin". Ohjasin loppuradan niinkuin treenatessa eli eleettömästi, en juurikaan kehunut välillä enkä käyttänyt mitään apuja muutenkaan lukuunottamatta tietty 6 kyltillä eteenmenossa. Kun kyllä se prkl seurata osaa. Ja niinhän se seurasi. Jali oikeasti paineistuu vaan jos oikein kehun sitä suorituksen aikana tai muuten käyttäydyn kummallisesti. Kun ei me treenatessa niin miksi sitten kisoissa? Mun jännitys vaan tahtoo purkautua tuommosena kummallisena käskytyksenä ja ylimääräsenä höpötyksenä.
Loppurata olikin sitten oikeasti ihan kiva. Seuraaminenkin tuntui ihan hyvältä ja piti kivaa kontaktia. Ei tuntunut enää perässä vedettävältä matkalaukultakaan. Ei ehkä meidän parasta seuraamista, mutta tosi kivaa näin häiriössä! Ja kaikkein tärkeintä oli se, että koira tosiaan lopussa heräsi hommiin ja mentiin loppuradasta oikeastaan molemmat treenifiiliksellä eli unohdettiin se ympäristö.
Suorituksesta saatiin siis yhteensä
85/100p eli hyväksytty tulos! Ja kovin lämmitti sydäntä tuomarin kisalappuseen kirjoittama kommentti "osaava koirakko" vaikkei mitenkään sijoituttukaan.
Ei ollenkaan huonosti, sanoisin!
Olen itse vähän turhankin perfektionisti välillä ja kilpailuvietti ottaa helposti vallan. Tämä näkyy eniten agilityssä. Vaadin itseltäni ja koiraltani liikaa, kaarrokset voisivat olla aina pienemmät ja taaskaan koira ei tullut ohjaukseen niinkuin ajattelin. Kiinnitän huomioni liikaa virheisiin ja unohdan koiran. Kun en taaskaan osannut! Ja sitten ihmettelen kun koira ei toimi, paineistuu lähdössä, eikä sitä huvita. Miten se nyt niin? Miksei me osata? Kun se taas pelästyi keinuakin. Me ollaan ihan surkeita.
