Me vaikutetaan tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla, Kauhavalla. Jyväskylän miniyksiöstä siirryttiin lähes kaksi kertaa suurempaan rivarikaksioon omalla pienellä aidatulla pihalla. Jännää. Jalillehan on aivan sama onko neliöitä 30 vai 60, mutta allekirjoittaneelle erillinen makkari/olohuone/keittiö tuntuu luksukselta.
Uusilla tienoilla ollaan majattu vasta vajaa viikko ja kun tämän viikon aikana lämpötilat ovat paikoin huidelleet -30 asteen tienoilla ja muutto ja työt ovat vieneet energiaa, ei olla oikein päästy ympäristöön kunnolla tutustumaan. Onneksi viikonloppuna ilma lauhtui ja päästiin tutkimaan maastoja.
Melkein meidän takapihalta lähtee valaistu kuntopolku, jossa on tällä hetkellä vedetty hiihtoladut. Koira, kävelijä ja hiihtoladut on yhdistelmä, joka saa monen näkemään punaista, sen takia mieluusti ei mennä hiihtäjiä häiritsemään. Ihmisiä on niin monenlaisia. Kävelin pätkän kuntoladulle vievää jonkun itse suksilla tekemää oikoreittiä Jali vapaana kun kuulin takaa tulevan hiihtäjän. Kutsuin äkkiä koiran vierelle ja siirryin itse syrjään pellolle. Tämä oli kuitenkin niitä fiksuja tapauksia ja huikkasi vain minulle, että "kyllä täällä koirat saa olla, ei ne tiedä koirista mitään jotka koirista suuttuu". Varmuudeksi kuitenkin pysytään laduilta pääsääntöisesti pois, ettei päästä paikallislehden valituspalstoille.
Olen yleensä huono pitämään kännykkää lenkeillä mukana, mutta erityisesti uusissa maastoissa se kännykkä tuo kyllä turvaa. Varsinkin sen jälkeen kun löysin
Maastokartat- sovelluksen. Yksinkertaisuudessaan sovellus siis näyttää sijaintisi ja Suomen maastokartat. Jospa alla olevasta kuvasta selviää paremmin. Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi ainakin Android-puhelimiin.
 |
| Sovellus apuna kansallispuistossa |
Maastokartan avulla löysin monia uusia lenkkireittejä Jyväskylässä ja nyt hyödynnän sitä täällä Kauhavalla. Käytännössä siis bongailen katkoviivoilla merkittyjä polkuja ja lähden tutkimaan. Tai ei välttämättä aina tarvitse olla edes polkua. Sovelluksen avulla pysyn helposti kartalla ja jos olen hukassa pystyn tarkistamaan myös kulkusuunnan ja sen perusteella pyrkiä kohti lähintä polkua tai tietä. Tykkään kun kartalla näkyy pienetkin polut ja maaston muodot ja minne ikinä menenkin on kartta mukana mikäli vain kännykkä on mukana. Ja akkua tarpeeksi.
Tänään kuljeksittiin tunnin lenkki täällä uusissa maastoissa. Välillä polkuja, pellonreunaa, ojien reunoja, umpihankea. Vielä pitää vähän reittiä miettiä, oli nimittäin kohtalaisen raskasta tarpoa metsässä omia polkuja vaikkei lunta hirveästi olekaan. Luulen, että fiksumpiakin reittivalikoimia tuolta metsästä löytyisi kunhan vain tutuksi tulee. Mukava kun on lääniä mitä tutkia ja mahdollisuus koiran vapaana juoksuttamiseen näin lähellä. Eilen löydettin järvi ja sitä kiertävä polku, myöskin karttasovelluksen avustuksella.
Jali on hyvä metsäkaveri, se nimittäin luonnostaan pyrkii kulkemaan helpointa reittiä pitkin. Siellä missä on Jali, on yleensä myös polku (mikäli sellainen on ylipäätään metsässä tallottuna) ja helpoimmalla pääsee kun seuraa vain koiraa. Eipä ollut metsässä liikkunut kuin metsäneläimet, jäniksen jälkiä bongailtiin useampia ja luultavasti kauriit olivat käyneet yhdellä pellolla syömässä. Mahdollisesti myöskin ketun jäljet nähtiin. Yhdellä kohtaa oli luultavasti Jalin reaktiosta päätellen melko tuoreet jäljet, joten jatkettiin suosiolla matkaa toiseen suuntaan. Täytynee olla silmä tarkkana elukoitten varalta, Jalista onneksi näkee helposti kun on jäljellä ja se on onneksi ihan kivasti huudettavissa jäljeltä pois. Näkölähdöt onkin sitten valitettavasti eri asia.
Jaa. Taas eksyin jaarittelemaan. Tarkoitus oli vain tulla tekemään pikapäivitys ja vinkkaamaan tuosta Maastokartat-sovelluksesta. Minä ainakin olen kovasti paljon siitä käytössä tykännyt ja olisin toivonut löytäneeni sen jo aiemmin. Kun suuntavaisto on nolla ja kompassi ei pysy kädessä on ihan kiva, että voi sijaintinsa tarkistaa aina välillä.
Niin notta ylös, ulos ja lenkille ja uusia maastoja tutkimaan itse kukin :)
