Jatko 2

Helou Jyväskylä, täällä ollaan taas! Tai oikeestaan jo eilisestä lähtien. Töiden takia venähti paluu vähän pitkäks, mutta mikäpä siinä ajellessa eilen lähestulkoon suoraan treeneihin :)

Aloteltiin siis uutta jaksoa eli jatko2 ja kouluttajaksi saatiin tuttu naama, Sanni. Ekalla kerralla tehtiin tutustumisrataa suunnilleen tähän malliin:

Semmonen. Putken jälkeen persjättö (tosin taisin pyörähtää valssillakin) ja siitä kepeille, josta taas hypyn kautta A:lle. Eniten jankattiin tuota 8-10 väliä kun meinas mennä ysiltä ohitte ko joku oli vissii vähän myöhässä jalkojensa kans nii koiran linja oli minne sattuu. Opinpa muuten fiksuja asioita taas kun hokasin, että sen koiran linjan voi tosiaan suoristaa niin, että seuraavalle esteelle on helpompi tulla, eikä vaan toivoa että kyllä se seuraavan hypyn osaa itekseen hakea. Ja sitte ihmeteltäis kun koira ei vauhdissa huomaa koko hyppyä ja painelee ohi.

Tuo putkikulma oli Jalilla alussa kans vähän hakusessa, mutta haki sen toistojen jälkeen jo kivasti. Lopun eteenmenossa ei onkelmaa kun olihan siellä päässä odottamassa namitäti :) Ja oonhan näitä eteenmenoja jonku verran yrittäny tehäki.

Me saatiin jopa vikalla toistolla lähestulkoon nollarata :) Tai se ois ollu nollarata jos en ois ottanu A:ta uusiks kun ryökäle tuli kontaktilta läpi. Selkeesti kontakteja pitää tehä enemmän osana rataa ja kunnon vauhista kun näköjään herkästi tulee läpi jos on yhtään vauhtia alla ja ehkä korkeemmalla vireellä. Yksittäisenä esteenähän ei oo kontaktille jäämisessä yleensä ongelmaa. Oli meillä tosin pieni taukoki, ettei olla tehty kontakteja, mut täytyy silti niihinki tuoda lisää haastetta eikä mennä aina varman päälle. Kun se koira kuitenki tietää mitä siltä odotetaan.

Kepit oli hitaahkot, se vaan tarttee sen kunnon hetsauksen ennen keppejä tällä hetkellä, että pääsee oikeaan rytmiin. Mä tosin ehkä voisin käskyttää kepit vähän aikasemmin ja selkeemmin, että se oikeesti tietää mitä on tulossa eikä tartte huomata vasta keppien kohalla, että ai kato, nytkö mun pitäiski sitte pujotella. Ja antaa sille tilaa tehä ne kepit. Mut täytyy tehä lyhyillä kepeillä ja koittaa lisätä aina yks kerrallaan ennen keppejä muita esteitä, josko sen rytmin sais jäämään sinne selkärankaan. Kyllä se siitä :)

Koska me ei olla oltu yli kahteen kuukauteen hallilla ja tosiaan melkeen suoraa ajettii treeneihin niin odotin vähän keskittymiskyvytöntä pilkkua. Ja vielä mitä. Millonkahan mä opin pitämään tätä nyky Jalia enemmänki sääntönä kuin poikkeuksena? :D Kyllähän se aluks vähän haahuili ku ois lähtöön pitäny tulla istumaan, mut hyvin pientä kuitenkin. Ei varastanu lähöstä kertaakaan, enkä aio sitä sille kyllä "opettaakaan". Toisella kierroksella oli selkeesti täpäkämmin jo lähössäkin mukana. Hieno miäs!

Onpa kiva pitkästä aikaa olla taas ohjatuissa treeneissä! :)