29 syyskuuta 2013

Harjoituskoirakkona koulutusohjaajakurssilla

Niin kuin edellisen postauksen lopussa mainitsin, me ilmottauduttiin harjoituskoirakoksi Julia Kärnän ohjaamalle koulutusohjaajakurssille. Pitkä postaus tiedossa kun rustailen tähän molemmat päivät :D

Lauantai

Olipas hauskaa! Vaikkei tehty oikeestaan hirveesti mitään "kunnon" agilityä niin oli tosi kiva ja jäi joitain hyviä juttuja käteenkin tästä ~3,5 tuntisesta. Ensinnäkin koira jakso ihan superhyvin ja oli alusta asti ihan 100% mukana vaikka koko ajan tehtiin niin, että kentällä oli vuoroaan odottelemassa kaksi muuta koirakkoa ja välillä joutu odotella omaa vuoroaan.

Alotettiin ihan tämmösestä lämmittelyjuoksentelusta, jossa kirmailtiin ympäri kenttää ja innostettiin koiraa. Sen jälkeen tehtiin koiran kans erilaisia taivutteluja ja pyörimisiä ja jalkojen välistä pujottelua, mitä ois hyvä tehdä koiran lämmittelyn yhteydessä muutenkin. Joo, eipä oo tullu tehtyä.

Sen jälkeen oli ohjauskäden lukemista, erilaisia käännöksiä ja pyörähdyksiä ja pieniä sheippaamisharjotuksia, joista osa oli Jalille jo tuttuja (esim koske käteen->palkka, josta Jalin kans siirryttiin siirtämään huomio jalkaan kun käsi oli helppo juttu) ja luopumisharjoitusta (kädessä nami, palkka kun luopuu eli ei tavoittele namia).

Tästä siirryttiin sheippaamaan samaa yhdelle hyppy esteelle. Tää oli itse asiassa aika näppärä harjotus ja täytyy jatkaa tätä vähän soveltaen Jalin kans niin saadaan sitä irtoomista sinne hypylleki! Eli alotettiin sillä, että ohjaaja meni istumaan hypyn siivekkeen kohdalle ja koira jommalla kummalla puolella ohjaajaa. Ilman mitään käskyä tai käsimerkkiä odotetaan, että koira alkaa tarjota ite hyppäämistä mistä heitettiin palkka. Jali tajus ihan hirmu nopeeta, joten vaikeutettiin niin, että menin itse kauemmas esteestä (koko ajan siis sivusuunnassa esteeseen). Edelleen tajus tosi hyvin! Tätä vois tehä niin, että seisoo ite paikoillaan paikkaa vaihdelleen ja käskyttää pelkästään hyppy-käskyllä koiraa esteelle.

Samaa jatkettiin putkella, mutta antaen putkikäskyn ja vaihdelleen lähetyspaikkaa. Tää oli yllättävän haastava kun namikuppi veti jonku verran ohi aina välillä, mutta hyvin se teki tätäki. Jali ei tahtonu irrota ollenkaan pelkällä käskyllä (ei ehkä ymmärrä aina käskysanaa) vaan odotti multa koko ajan liikettä. Erityisesti vikassa harjotuksessa jossa yhdistettiin putkea ennen pari hyppyä. Oli hirveen vaikeeta kun jäinkin seisomaan paikalle eikä meinannu millään irrota vaan veti ennemmin suoraan namikupille kun ei tahtonu ymmärtää mitä haettiin. Tää oli ainoo harjotus missä otti hetkeks hatkat ja kävi haistelemassa yhen toisen reppua, mutta voi olla ettei ihan enää jaksanu keskittyä ja kun ei ehkä tiennyt mitä haettiin. Meiän entinen ohjaaja Jenny oli koulutusohjaaja oppilaana (sattu olemaan ohjaamassa meiän ryhmää) ja tuli kans kehumaan miten koira on menny hurjasti eteenpäin. Hyvä me, hyvä me, hyvä meidän joukkue! :D

Näiden jälkeen jäätiin vielä kuuntelemaan kun Kärnä puhu keinun opettamisesta ja saatiin tehdä pari toistoa esimerkkinä. Ensinnäki kuulema isonki koiran pitäis opettaa juoksemaan täysillä keinun päähän, mikä oli mulle uus juttu! Tai kyse oli tietty vähän myöskin tavoitteista, että kelpaako hitaat keinut. Tehtiin niin, että keinun päähän laitettiin nami ja keinun eteen vähän matkan päähän namikuppi. Koiraa innostettiin juoksemaan keinun päähän (tai ei ees tarttenu innostaa kun hinku keinulle oli jostain syystä hirvee :D), jossa apuohjaaja piti keinua ylhäällä kunnes koira on ihan päässä ja laski sitten alas (ei siis mitenkään erityisen hitaasti) josta heti vapautus namikupille. Myöhemmin kun koira irtoaa keinun päähän varmasti itekseen voi hidastuksen tehdä itse omalla jalallaan keinun alkupäässä.

Julia huomas heti miten Jali alkaa hidastella siinä kohin missä keinu alkais laskeutua jotenka tarttee hirveesti rohkasua vielä. 2o2o asentoa ei kannata alussa keinulle edes vaatia, sen voi ottaa mukaan kun koira oikeasti juoksee keinun päähän rohkeesti. Tai tartteeko sitte ollenkaan kun epäili, ettei mulle tulis ton kans kiirekään, että tarttisin hengähdystauon seuraavalle esteelle (tästä voin olla vähän eri mieltä :D) ja kontaktihan tulee tolla tavalla otettua ihan automaattisesti ja tarkoitus on kuitenkin vasta vapautuksesta (tai keinun paukahduksesta) vapauttaa koira keinulta. Mut fiksulta kuulosti joka tapauksessa, että jos keinussa palkkaa niistä hitaista suorituksista niin sitä saa mitä vahvistaa ja vaikee sitä vauhtii sitten ehkä lähteä rakentaan. Katsotaan josko lähtis tekeen keinua siis tällä tavalla.

Sunnuntai

Yhtä pitkä päivä tänään ja koira edelleenkin ihan super! On se hieno (sillon ko se on) :D

Nyt päästiin tekeen jopa rataakin. Ensimmäisenä tämmönen ohjauskuviohässäkkä:

Kakkoselle valssi (ennakoiva valssi, täälläki mainittiin termi "kökkö" valssi :D), kolmoselle työntö ja veto putken kauempaan päähän. Nojaa, sinne vääräänhän se irtos. Tähän harjotukseen ei ollut paljon aikaa, tehtiin lähinnä tuota ekaa valssia, että saatiin se oikeesti kääntymään (kun joku ois ajoissa...) ja palkattiin se kolmos hypyn jälkeen namikupilla oikeaan suuntaan. Kutoselle oli sitte takaaleikkaus ja siitä sitte viimeselle esteelle. Jos jotain hyvää niin ei ohitellu yhtäkään estettä! Ehkä se ohjaaja joskus oppii sen oikean valssin... Yritti perseillä alussa lähdössä (en osaa jäädä lähtöön), mutta kun anto sille heti tiukan palautteen moisesta perseilystä niin oli loppuajan kuin enkeli. Ja voin sanoa, että hälyä ja häiriötä riitti kyllä ympärillä!

Toinen rata jatkoi vähän meiän omien viime treenien teemaa:

Eli esteiden väliin aina puolivalssi/välistäveto mikälie, vitos hypylle ennakoiva valssi ja viimesenä putki. Musta tuntu, että mä nyt vasta oikeesti tajusin ton ohjauksen kun enste seuras miten Kärnä sen selitti ja näytti koulutusohjaajille ja kun ohjaajat sitte selitti sen meille. Se meni ihan superhyvin! Se oli niiiiiin hieno ja tuli niiiiiin hyvin ohjaukseen ja irtos niiiiiin hyvin putkeen ja käänty niiiin hyvin valssilla, oijoijoijoi. Ainoostaan kerran veti kakkoshypyn väärin päin, mutta se meni kyllä ihan mun piikkiin. Anyway, se oli ihan paras tänään! Ohjaajatki oli ihan, että hyvin meni, ei mitään sanottavaa :)

Ainiin ja viimesenä persjättö harjotus, jossa hyppy-mutka putki- hyppy, persjättö siis aina putken jälkeen. Ihan iisi juttu meille, irtos hyvin putkeen ja haki hyvin namikuppi palkalla vikan esteen. Tässä ei mitään ihmeellistä.

Lopussa jäin vielä kuuntelemaan kun Kärnä puhu keppien opetuksessa. Ei oikeestaan mitään uutta tästä, ihan tuttua. Painotti sitä, että muistaa keppejä harjotella niin, että koira tekee ne itsenäisesti ohjaajan paikasta huolimatta. Ai niin, ja se jäi mieleen, että kepit on nopeemmat jos koiralle näyttää keppien alotuksen (niistosta tais puhua, mulle outo termi vaikka oon puhuttavan kuulluki), vaikka koira osaisikin suorittaa kepit itsenäisesti. Kuulema ihan korkealla kisaavatki tekee näin jos vaan mahdollista. Tietenkään alottelevan koiran kans ei lähetä näyttämään sitä alotusta jos koira ei osaa suorittaa keppejä itsenäisesti, mutta ihan mielenkiintonen pointti kuitenkin. Jos siinä vaiheessa kun me ollaan siellä kolmosissa (joopa joo :D) ja joudutaan oikeesti pelaan aikaa vastaan. Ja toinen oli, että kolme ensimmäistä keppiä pitää antaa koiran suorittaa rauhassa, sillä helposti tulee virheitä jos ohjaaja näiden aikana tekee jotain erikoista (kirittää vauhtia seuraavalle esteelle, tekee jonkun ohjauskuvion, muuten häiritsee koiraa). Samoin puhu kontaktien opettamisesta laatikon avulla, mutta tässä vaiheessa mun kädet oli jo niin jäässä, että lähdin kotiin.

Voin sanoa, että ihanan väsynyt koira molempien päivien jälkeen :D Ja se oli supermahtava ja hieno kun jakso noin pitkät päivät ja oli ihan superisti mukana! Hyvä me, hyvä me, hyvä meidän joukkue!

2 kommenttia:

  1. Hei eihä me missää tollases oltu ku se oli tuomariharjottelija kurssi mis oltiin :D Hienoa Jali ja hyvä te! Vaik välil on huonoja päiviä ni sit tollasten superpäivien avulla jaksaa jatkaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä aattelinki, että kuulosti erilaiselta kurssilta :D Se on kyllä totta, että hyvien päivien avulla jaksaa kyllä vaikka kui pitkään! Mä syytään viime kerrasta kyllä itteeni, ois pitäny olla sille vähän jämäkämpi, annoin turhan paljon löysää kun on ollu tosiaan niin nätisti aikasemmin. Välillä pitää näköjään vähän testata, että onko tänään pakko olla kuulolla :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!