Ja takaisin tauolle

Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Käytiin eläinfysioterapeutti Maarit Hankaniemen vastaanotolla fysioterapiassa ja saatiin tuliaiseksi 2-3 viikon "pakkolomatuomio". Tykkäsin fyssarista ja Jalikin tykkäsi (ja se on paljon se kun oli kyse kuitenkin täysin ennestään tuntemattomasta henkilöstä), antoi tosi hyvin käsitellä ja oli oikeastaan tosi rentona. Oli kuulema oikein mallioppilas ja "harvinaisen fiksun oloinen dalmatialaiseksi". Maarit puhui, että oli törmännyt lähinnä erittäin häsliin ja "aivottoman tuntuisiin" dalmatialaisiin :D Siitä kuinka rodunomainen dalmatialainen Jali sitten oikeasti onkaan voi olla montaa mieltä, mutta on se minustakin kaiken kaikkiaan ihan fiksu tapaus.

Mikäs tässä nukkuessa, tuumasi Jali

Mistäs me lepotuomio saatiinkaan. Hoito-ohjeet ja diagnoosi tullaan vielä saamaan onneksi sähköpostilla kun en nyt esimerkiksi varmasti muista kummasta puolesta puhuttiin. Mutta toisen puolen etujalan hauislihas oli kuitenkin hyvin jumissa ja Maarit epäili Jalin reaktioista, että siellä voisi olla jopa ehkä jännetuppitulehdus. Siispä maksimissaan 20min rauhallisia lenkkipätkiä, ei riehumista, ei agilityä, ei mieluusti tokoakaan. Ravia, ravia, ravia. Jos tuntuu ettei kotivenyttelyssäkään tapahdu mitään muutosta tai jos alkaa selkeästi oireilemaan niin kipulääkekuurikin voisi olla paikoillaan (kaapista sattuu löytymään Rimadyliä jonkun verran). Katsotaan sitten kolmen viikon päästä uudestaan onko tilanne yhtään helpottanut.

Sehän ei ole millään tavalla oireillut tai ontunut ja liikkeet olivat nytkin puhtaat, mutta selkeästi aristi venytyksessä toista puolta. Tosin kun tietenkin alkoi jälkeenpäin miettiä mahdollisia oireiluja niin tuli mieleen pujottelu, että se on tehnyt ne välin ohittelut ehkä vain tietylle puolelle eli vältellyt painon siirtämistä ja tiukkaa käännöstä toiselle puolelle? Etuosahan pujottelussa kuitenkin ottaa aika paljon painoa vastaan ja ehkä se tosiaan räiski koska oli kipeä. Ja oli ehkä sen verran ollut tauolla, että pystyi taas perjantaina kuitenkin pujottelemaan kunnolla. Tai tekikö frisbeellä repiminen ja tavoittelu kipeää? Tiedä häntä, spekulointiahan tämä on. Harmittaa vaan jos tuo on kovinkin kipeä ollut eikä milläänlailla näytä asiaa.

Lonkkaa mietti myös, että voisiko siellä olla löysyyttä. Se ei kuulemma välttämättä kuvissa näy vaikka tälle ne B-lonkat onkin kuvattu. Toivottavasti ei, mutta tarkkaillaan tilannetta! Kaiken kaikkiaan kuulemma oli kuitenkin hyvässä kunnossa ja taipui venytyksiin hyvin. Lihaskuntoa kehui useammankin kerran, mutta syviä lihaksia olisi syytä kuitenkin vahvistaa minkä tiesinkin.

Onneksi minulla on vähän jo ajatuksia pilkun päänmenoksi ettei ihan tulla hulluksi. Taidetaan aloittaa tunnarin opettelu ja vihdoin rakentaa siihen noutokapulan pitoon kestoa. Harmi kun meidän uusi agilityjakso alkaa nyt tällä tavalla, mutta parempi kuitenkin ottaa varman päälle ja saada koira kuntoon.