Pentuarkea vol2

Heräät, *astut pissaan, yrität saada pennun ulos ennen uutta pissaa ja kakkaa samalla kun hypit yhdellä jalalla ympäriinsä, tulet sisälle (pentu kerkesi kyykätä jo ennenkuin ulos asti pääset), siivoat lukuisat pissat ja kakat*, käytät koirat aamupissalla (siis isomman, eihän pentu pissatuslenkillä enää mitään tee), vuoraat lattiat sanomalehdillä ja lähdet töihin. Tulet töistä, toista **. Lähdet isomman kanssa lenkille, tulet kotiin, toista ** Ja oho, huomaamattasi oletkin käyttänyt puolet vapaa-ajastasi siivoamalla kämppää tai hyppäämällä pennun kanssa ulkona (usein turhaan koska se on huomaamattasi kerennyt jo tehdä tarpeensa jonnekin nurkkaan). 

Luovutetaan 3kk ikäinen pentu. Palautus kun sisäsiisti.

Inhoan pikkupentuaikaa.

Nomutta tätähän se pennun kanssa pitkälti on. Jos jotain positiivista niin pentu jää edelleen yksin kotiin työpäivien ajaksi ihan tyytyväisenä eikä ainakaan heti jää huutamaan perään. Sitä en tiedä mitä se täällä päivän aikana tekee. Tai siis tiedänpä; pissaa ja kakkaa ja repii pissapaperit ympäriinsä ja räjäyttää lelulaatikon jokaisen lelun ympäri kämppää ja todennäköisesti kiusaa Jalia. Ja luultavasti myös nukkuu, sillä vastassa on ollut oikeastaan joka kerta kun tulen kotiin haukotteleva pentu. Vielä ei ole keksinyt maistella mitään huonekaluja tai listoja, katsoo koska sen aika on.

Ongelma pennun kasvaessahan on siinä, että ikä ja unentarve tuntuu olevan kääntäen verrannollisia suureita. Kun ikää tulee lisää, unentarve vähenee, mikä samalla tarkoittaa toki aktiivista, kaikkialle kerkeävää pentua. Waldo tykkää kantaa asioita. Paljon. Mitä vaan suuhunsa saa. Waldolla onkin oma aarresaari (=peti), jonne aarteensa aina kerää. Ei se oikeastaan tuhoa (tai tämän hetkisellä purukalustolla ei vaan saa aikaiseksi), kunhan vaan kanniskelee. Pupsi on alkanut saada myös ajoittain kunnon pentuhepuleita, onneksi Jali on alkanut leikkiä Wallun kanssa niin saa osan energioistaan käyttää siihen eikä tarvitse ihan koko ajan olla vahtimassa mitä se pentu nyt on löytänyt tai mihin se pentu nyt pissaa. Ennustan meille hankalaa murkkuikää...

Pupsi on päässyt mukaan treeneihin ja on ollut autossa varsin tyytyväisenä! Muutamat ensimmäiset treenithän se huusi meidän perään, mutta nyt on ollut aivan hiljaa ja jopa nukkunut autossa. Toivottavasti pysyykin hiljaisena. Eräissä treeneissä tuli puheeksi Waldon tulevaisuuden "ura" ja sain treenikaverilta hyviä vinkkejä jäljen tekoon. Siinä aikamme pk-jäljen teoriasta keskusteltuamme tehtiin samalla puupille ensimmäinen namijälki hautumaan. Kiva kun oli osaava ihminen näyttämässä alkuun. Waldo oli kuulema oikein pätevä ensikertalainen vaikka kaivettiin se autosta juuri syöneenä ja nukkuneena jäljelle ja kyllä siitä kuulema jälkikoira leivottaisiin. Tästä innostuneena olenkin nyt tehnyt Waldolle useamman namijäljen ja kivasti on sujunut! Wallu etsii keskittyneesti ja vähän hakee jo sitä oikeaa rytmiäkin, ettei ihan koko aikaa tarvi jarrutella. Ei pyöri ylimääräisiä vaan tuhina vaan käy kun nenä on töissä. Treenikaverin mukaan on tosi taitava pieni, ei ota itseensä vaikka vähän joutuisikin jarrutella.

Aika hauskaa oikeastaan vaikka jäljen tallominen ja namittaminen 1. tuntuu idiootilta ja 2. on äärettömän rasittavaa kyykkimistä. Eikä hirveän  pitkiä jälkiä edes olla tehty. Mutta koitan jaksaa tehdä nämä pohjat, kyllä se kuulema helpottaa kun tästä alusta pääsee! Waldo tykkää, sen saa aina repiä pois jäljeltä kun se sinne aina niin kovasti haluaisi takaisin ja jo lähtöä lähestyessä alkaa nenä käydä ja puupi alkaa selvästi tietää mitä on tulossa tekemään. Katotaan tulisko siitä isona pk-koira? Ja jos ei tule niin onpahan kivaa aktivointia ja uuden lajin opettelemista. Kai huomasitte muuten PK SM-kisoissa hienon dalluedustuksen metsäjäljellä? Siinä meille tavoitetta!

Jali on tehnyt rallya. Oikeastaan jopa aika ahkerasti. Oikealla seuraaminen on alkanut sujua melko kivasti eikä ole sellaista perässä laamailua. Koittanu hakea siihen vähän asennetta mukaan. Mun pitäis kovasti saada itselle selville kaikki käsimerkit ja käskysanat kun käännöksiä on se miljoona ja Jali tuntuu menevän sekaisin liian samanlaisista käsimerkeistä. Loppuu mielikuvitus. Erottelua ja käskysanojen läpiajamista siis oikeastaan, ei niinkään mitään ihan hirveän suurta tekniikkapuutetta. Yksittäiset liikkeet siis sujuu, mutta ei välttämättä erottele liikkeitä, mikä tekee radalla onnistumisesta haastavampaa. Oikealla perusasennossa takapäätreeniä pitäisi kyllä tehdä. Mutta khyllä se siitä.

Muuten Jaltsu ei oo tehnyt muuta kuin yrittänyt sietää pentua ja opettanut sille ihan järkeviäkin asioita. Niinkun vaikka että kaikkiin asioihin ei tarvitse reagoida ja kotiin voidaan jäädä kiltisti ja ulos ei saa rynniä ilman lupaa ja hihnassa ei saa sinkoilla minne sattuu. Vitsit miten järkevä koira se osaakin olla halutessaan! Jali on myös opettanut, että metsissä on kiva viilettää siellä täällä eikä tarvi mamman jaloissa koko aikaa kököttää. Pieni puupi yrittää niin kovasti pysyä isoveljen vauhdissa :D Waldo ei ookaan nyt opetellut oikeastaan kuin arkijuttuja, töiden alkamisen jälkeen ei ole ollut energiaa treenailla pennun kanssa mitään "turhaa" tokohömppää/temppuja. Meillä on kyllä kaikki maailman aika jäljellä :)