Jämsä KR 2013

Näyttelyraporttia siis tiedossa. Kamera ei oikeen arvostanu sadetta nii ei viittiny hirveesti kuvia napsia, eikä meistä oo kehästä todistusaineistoa. Mutta pari räpsyä kuvitukseks Jalin velipojasta paras uros-kehässä.

Douglas

Sadepilvien saattelemalla suunnattiin tänään Jämsään. Kiltti parkkityyppi anto alennusta parkista ja näyttelyluettelosta kun mulla ei ollu käteistä molempiin :)) Viimeksi Tuurissa oltiin kehässä kahdestaan Jalin veljen Taisonin (Marnellin Knock Out) kanssa, tänään olikin vuorossa toinen veli Douglas (Marnellin King Of Queens), aika sopivasti siis! :D Mut vitsit Jali oikeesti on kyllä aika korkee... Jalissa on kuulema hyvin paljon samaa mitä isässään.

Jalilla menee odotellessa aina X min aikaa siihen, että tsekataan ympäristö ja vasta sitten tullaan vierelle, että hei, mitäs sulla on mulle tarjota? Pölvästi on niin heei jee, täällä on koiria! Tuollakin on koira! Ja tuolla!!! Nähtiin muuten "tuttuja" kun Hugon omistaja tuli moikkaamaan. Hugo oli hieno, kiva oli nähdä livenäkin eikä vain kuvista :) Jalin tervehtimistyyli on vähän turhan hmmm, kokonaisvaltainen, sais ottaa ehkä vähän rauhallisemmin :D

Odottelun jälkeen päästiinki sitten kehään. Mä olin jotenki ihan pihalla kun kaikki tapahtu jotenki hirveen nopeaa kehässä, Niina vaan huuteli mulle Douglaksen kans perässä, että nyt ravataan ympyrää, nyt meet tohon tuomarin eteen seisottamaan... Alussa meinas lähteä peitsaamaan, mutta sain sen sitten onneks ravaamaan ja lopun aikaa se ravaski oikeen kivasti! Mun pitäis vaan kuulema oikeesti juosta sen kans lujempaa kun sillä on niin hienot liikkeet ja nyt poika kuulema tyyliin löntysteli rennosti. Ja mäkun luulin, että mä juoksin tarpeeks lujaa :D Mä vaan pelkään, että se alottaa peitsaamaan tai innostuu laukalle jos lähtisin sen kans oikeesti lujaa.

Yhen kierroksen jälkeen tosiaan mentiin tuomarin pöydän äärelle ja tuomari tuli kopeloimaan. Mä en kerenny ees alkaa panikoimaan, että mitähän se Jali tuomarista tuumaa kun tuli taas jotenki niin äkkiä (miten niin huomaa, ettei mulla oo näyttelykokemusta :D) Ihan mukava tuomarisetä oli kun otti ensin koiraan kivan kontaktin (katto varmaan ilmeen) ennenku tuli hampaita tarkastamaan niin ei tullu koirallekaan yllätyksenä. Jali antoki kivan rauhassa kattoa ne hampaat! Juu, ja sitten tämä kiltti tuomarisetä meni taputtamaan Jalia kylkeen, mitä Jali tietysti sitten säikähti, mutta hetken pyörimisen jälkeen antoi kyllä käpälöidä jotenkin sen takapäänki. Oiskohan se väistäny ilman tätä taputusepisodia? Luultavasti.

Juoksutti vielä yksikseen yhden kierroksen, jonka jälkeen seisoskelemaan esille.Vähän oli taas pyörimistä ja hakemista alussa kun Jali ei ois millään malttanu jäädä seisomaan, mutta kyllä kai se sitte lopulta ihan kivasti seiso. Tai en mä tiiä, en mä siinä kerenny hirveesti muutaku yrittää saada sitä pysymään paikoillaan ja keskittymään, niin en siitä asennosta niin tiiä :D Kehäsihteeri huuteli meille lopulta tuloksen H eli hyvä ja lätkäs arvostelun kouraan.

Tuomarina Wim Wellens, Alankomaat:
"20 months. Still very immature. Pleasing head. Nice dark eyes. Correct scissor bite. Well sprung ribs. Good forechest just enough angulations. Denced coat but the spotting could be much better and more typical. Elegant movement. Just a bit loose in front. Needs more self-confidence over all."

Vapaasti suomennettuna:
"20kk. Vielä hyvin kehittymätön. Miellyttävä pää. Hyvät tummat silmät. Oikea saksipurenta. Hyvin kaareutuneet kyljet(?) Hyvä eturinta, juuri sopivasti kulmautunut. Tiheä turkki, mutta pilkutus voisi olla paljon parempi ja tyypillisempi. Elegantti liike. Vähän löysä edestä. Tarvitsee itseluottamusta kaiken kaikkiaan."

Korjatkaa jos joku on väärin kun ei näyttelysanasto oo ihan hallussa! Kyllähän se Niina mulle tuon suomensi mutta en kai mä enää kaikkia muista :D Tuota etuliikkeiden löysyyttä Niina kommentoi, että voi olla ihan tuosta juoksutuksesta kiinni kun tuolla vauhdilla sai vähän löntystää. Väistäminen voi kuulema johtua ihan siitä, että lihakset on jumissa ja sen takia aristaa kosketusta. Voi olla kyllä ihan tottakin, varsinkin kun aristaahan se välillä selkeesti munki kosketusta. Pitäis vaa ahkerasti sitä tosiaan iteki hieroskella.

Ja mites se mun eilinen ennustus:

1. Jali on arka/tarvitsee esiintymisvarmuutta
2. Jalilla on liikaa pilkkuja
3. Jalilla on liikaa kaulanahkaa (oho eikö :D)

Ja koska ennustamaan alettiin niin tuloksena hmmm, ollaan tällä kertaa optimisteja ja veikataan, että H. 

Ny on poika kaikkensa antanu!

Aika hyvin :D

Oon kyllä tyytyväinen, saatiin se mitä lähettiin hakemaan eli se harrastus H ja pilkkupoika oli kaikenkaikkiaan ihan suht mallikkaasti. Mut vitsit, kyllä mä oikeestaan ymmärrän miten näihin näyttelyihin voi jäädä koukkuun! Ehkä tää ei jääkään meidän viimiseks...