Kontrollikäynnillä

Käytiin moikkaamassa tänään vanhaa tuttua, nimittäin eläinlääkäriä. Tai no, jos tarkkoja ollaan niin eläinlääkäri oli vaihtunut, mutta paikka oli sama vanha tuttu.

Jali on syönyt nyt ehkä 2-3kk raakaruokaa ja halusin käydä tarkistamassa miltä siellä rakossa näyttää. Mitään oireita ei ole ollut, virtsa on kulkenut ihan normaalisti eikä se ole ollut veristä. Ruoka on sopinut Jalille ihan superhyvin, siitä lähtee vähemmän karvaa, sen korvanpäät on vihdoin täysin parantuneet (ei enään edes rupea!), hammaskiven määrä on vähentynyt, jätökset on paljon fiksummat ja ravintosisältö ylipäätään on paljon järkevämpi mitä eläinlääkärin erikoisruuassa. Jalin kippoon on tippunut aina satunnainen mix broilerin tai kalkkunan lihaa ja lihaista rasvaa (sika-nauta), kasvissosetta, sekä kananmunia, raejuustoa, riisiä, kalanmaksaöljyä, lohiöljyä, rypsiöljyä, kalkkunan kauloja, kalkvitaa, sinkkiä... Ja aina reilusti vettä.

Uusi eläinlääkäri suhtautui huomattavasti järkevämmin tähän minun kokeiluuni. Olin jo valmistautunut perustelemaan eläinlääkärille miksi haluan ruokkia koiraani muulla kuin erikoisruualla (olin valmistautunut kuulemaan jo näitä "koirasi kuolee jos se ei syö erikoisruokaa!!" vastaväitteitä), mutta tämän uuden eläinlääkärin mielestä oli ihan fine, että Jali syö muutakin ruokaa jos sillä ei kiviä ilmaannu. Mainitsi vain, että silloin tällöin voisi olla hyvä syöttää tuota erikoisruokaa kuureina.

Niin ja mitäs siellä rakossa näkyikään. Olihan siellä kiteitä, mutta kiviä ei löytynyt. Tämän eläinlääkärin mielestä kiteet eivät haittaa jos kiviäkään ei näy, mikäli koira vaan juo hyvin. Kiteet kyllä poistuvat rakosta. Eläinlääkäri soittelee vielä tämän päivän tai huomisen aikana miltä se virtsanäyte näyttää, mutta ei tuntunut olevan huolissaan ainakaan rakon näkymästä. Nuo kiteet on vähän kakspiippunen juttu, mutta ajattelin tällä hetkellä jatkaa samalla ruokinnalla, ehkä pienellä fiksauksella vähäpuriinisempaan suuntaan. Katsotaan taas sitten jonkun ajan päästä uudestaan. Jotenkin ei jaksa itsekään enää stressata asiasta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Päivä kerrallaan.

Pakko muuten rakastaa ja hehkuttaa edelleen vakuutusyhtiötä. Siinä missä minä maksoin tästä käynnistä ~32e (nappasin mukaan myös matolääkkeet), vakuutusyhtiö korvasi ~95e. Ei paha!

Jalmari painoi muuten 36,9kg! On siihen vissiin sittenkin tarttunut lisää massaa vaikken itse olekaan huomannut :)

Eläinlääkärikäynnin jälkeen jatkettiin matkaa agihallille. Tehtiin superhyvät keppitreenit niin, että jäin itse lähtöön ja heitin pallon sieltä kaukaa. Ensin kuudella kepillä, sen jälkeen täyspitkillä. Siinä vaiheessa kun se hidastamisen sijaan ("mikset sää tuu perässä?")  alkoi kiristää vauhtia lopussa (jess!!) totesin, että tähän on hyvä lopettaa. Satunnaisia "pujottelen tässä kaksi keppiväliä kerralla" ja "lopetan kepit kesken" hetkiä lukuunottamassa se oli niin hieno! Tehtiin myös muutamat toistot keinua, hienosti meni nämäkin. Ja pikkasen kädetöntä ohjaamista ja Henna, kyllä se osaa hakea ne esteet ilman sitä sun epämääräistä heilumista....

Muoks. Virtsanäytteessä kiteitä oli asteikolla 1-3 kuulemma ykkösen verran eli aika vähän. Mutta senkin edestä oli "hituloita" eli sitä "jotain" mistä kiteet muodostuu. Ph oli 6 ja virtsassa ei näkynyt verta tai bakteereja tai muutakaan erikoista.  Ell ei osannut sanoa oikein juuta eikä jaata kauanko esimerkiksi virtsakivien muodostuminen kestää, mutta suositteli jossain vaiheessa ruokkia taas kuurina tuota erikoisruokaa kun sen aikana virtsa oli kuitenkin täysin puhdasta. Hmm.