Radalla

No ny ois oikee sensuroimatonta videomateriaalia viime treeneistä het koko rahan eestä :D Olin laiska enkä jaksanu alkaa näitä videoita karsimaan/muokkaamaankaan.

Valittiin treenipaikan varastosta siellä olevasta kansiosta rata (1lk, Salme Mujusen rata pikkasella muutoksella) ja tehtiin tällä kertaa vaan rataa kun mulla kerta oli kantoapua siskonplikoistakin. Rata itessään oli aika suoraviivanen, mut nii vaa me onnistuttiin häsläämään siellä aika tyylikkäästi. Iltasella oli sopivan viileä treenata, vaikka hiki siltikin tuli!

Tohelo ja Torvelo esittää:

Ensimmäinen yritys. Minen tiiä mitä se ohitteli tuota yhtä estettä alussa, oli vissii ajatus jossain ihan muualla tai jotain... Ja sitten olikin sisko loppusuoralla palkkaamassa ja aiheutti pikkasen häiriötä tuossa kaarroskohdassa :D Renkaalla odotinki ongelmia ja aikalailla jouduin varmistelemaan sitä oikeeta väliä. Loppusuora hyvä kerta siellä oli sisko lelun kans palkkaamassa.

Toinen yritys osa1. Kepit oli ehkä pikkasen paremmat. Mut voihan keinumoka :D Sisko oli taas sopivasti hollilla suoraan tuon esteen kans linjassa ja Jali luuli varmaanki saavansa taas palkkaa sieltä...Mut kökkö toi kaarros muutenki. Niinku mä yritin muka olla ohjaamatta niin laajasti ja kääntää sitä rintamasuuntaa tiukemmin ja mitä kaikkee. Se otti tossa kyllä sitä häiriötä sivussa seisoskelevista siskoista mitä se tietenkään ei sais tehä, mut ennemminki se vaa huvitti :D Ja kun palas aina kuitenki tekemään. Mut ois pitäny vaan ottaa koiran huomio paremmin vaikka sanallisesti itteeni aina hypyn jälkeen nii oltais voitu selvitä paremmin häiriöstä huolimatta.

Toinen yritys osa2. Jatkettiin siitä turkasen kaarroksesta ja loppu menikin ihan hyvin. Kunnes sisko vähän ennakoi palkkalelun heittämisen kans :D

Kolmas yritys. Keinulta läpi, mikä oli harmi kun tuli muuten keinulle niin kivasti. Yskäs keinun jälkeen namin kurkusta :D Kaarrokseen mietittiin jonkin sortin valssi viritelmää, mikä osottautu aika mielenkiintoseks käytännössä... Parhaiten tais toimia tuo ihme "tässä" huutelu kun sai sen koiran huomion ohjaukseen.

Pakko oli ottaa tuo himputin kaarros vielä kertaalleen :P

Makkarakin pääsi ekaa kertaa elämässään liitelemään :D

Kepit (täysillä verkoilla ku en millään jaksanu alkaa pelleileen niitten verkkojen kans) oli hitaat, se jostain syystä pääsee oikeaan tahtiin vasta lopussa? Pitäiskö sen kans tehä lyhyempiä keppejä? Häiritseekö sitä nuo vähän heiluvat kepit? Tuo kaarros oli kans jotenki tosi vaikea, mä en tiiä ohjasinko mä sen jotenki väärin, oliko siskot sille nii häiriönä vai hiimaili muuten vaan ohi eikä seurannu ohjausta? Rengasta varmistelin aikalailla, sitä pitää kyllä treenata lisää niin että hakee sitä itsenäisemmin. Ehkä varmistelin sitä alun jälkeen vähän turhaankin, mutta halusin ottaa nyt varman päälle. Mun oli tarkotus ottaa ihan kisakontaktitki välillä, mut sit mä radalla jotenki aina unohin :D Noh, oli meillä ainaki hauskaa!

Kaikki kommentti tervetullutta :)

Kun pilkku luuli kasvattaneensa siivet

Sori, ei videota vieläkään :P Tästä blogista on näköjään tullu pitkälti treenipäiväkirja näin kesällä :D

Jali teki viime(isissä ohjatuissa) treeneissä elämänsä ensimmäisen lentokeinun! Mä oon ennenki huomannu, että kun ekaa kertaa lähtee keinulle menee paljon vauhdikkaammin, koska luulee luultavasti estettä puomiksi. Mutta ei se sentää lentokeinua oo aikasemmin onnistunu tekemään. Pilkku ei tuntunut olevan lentomatkasta moksiskaan, eikä edes kummemmin aristellut keinua sen jälkeenkään vaikka ääneen epäröinkin, että varmasti kieltää eikä suostu tulla lähellekään keinua. Toki meni varovaisemmin, muttei kuitenkaan saanu mitään traumoja ja jäi ihan kivasti kontaktillekin. Saatiin varsin hyviä toistoja tuon lennon jälkeenkin. Ehkä se ei ookaan ihan niin pehmeä mitä mä kuvittelen?

Siinä missä muut teki pelkkää keinua, me tehtiin hyppy-keinu-hyppy sarjaa ja vahvistelin sitä keinun kontaktia ja koitin valssailla muutaman kerran viimeselle hypylle. Tän jälkeen keinun tilalle vaihdettiin pituus (joka oli myös uus juttu muille kurssilaisille) ja siinä treenattiin Jalin kans eteen lähetystä. Ei se käskysanaa varmaankaan vielä ymmärrä, mutta kunhan sarjan päässä on namikuppi niin on ihan sama mitä mä siellä perässä teen kun vaan annan käskyn lähteä :D Ryökäle teki tosin alussa nätin itsenäisen eteen menon ihan ilman mitään käskyjäkään...

Niin ja sain ihan fiksuja huomautuksia siitä, miten voi (ja pitää!) treenata myös niin, että tahallaan lähtee koiran takaa/yhtäaikaa eikä aina ota sitä etumatkaa. Jotenki sitä vaan aina lähtee edelle ("no mutku se lähtee kuitenkin johonkin huithapeliin jos en oo varmistamassa edellä..." huoh) jos ei ota lentävällä lähdöllä. Sama tuon keinun kans (ja muiden kontaktien kans), se jää kyllä hyvin vaikka otan siihen etumatkaa, mutta entä jos tuunkin selkeesti takana? Tai selkeesti kaukana sivussa? Täytyypä muistaa treenata näitäkin vaihtoehtoja! Ei sillä ollu ton pituus-sarjan kans mitään ongelmaa vaikka mä jätin sen lähtöön ja peruutin ite kauemmas lähölle.

Sen jälkeen muilla vuorossa mutkaputken harjoittelua hypyn kautta. Me kateltiin siinä ohjaamista molempiin putken suihin, eikä vaan siihen mihin hypystä koira suoraan ohjautuis (ei ongelmaa) ja sen jälkeen ohjaaja keksi, että siinä vois treenata puolivalssia. Jali sai hyvää treeniä odottelusta sillä aikaa kun minä tapailin uutta ohjausta, poika pönötti nätisti maassa ja oli taas innokkaana jatkamassa treeniä mun harjottelun jälkeen (jes!). Kävin palkkaamassa välillä maahan kun kentällä kävi pyörähtämässä joku vieras autokin. Uusi ohjaus ei ihan oikeen vielä onnistunut, taisin olla aika pahasti myöhässä ohjauksen kans. Ei kuitenkaan kertaakaan vetäny putkelle vaikka se siellä houkuttelevasti ois hypyn jälkeen olluki eli kai se sitte sen verran sitä mun ohjausyritystä yritti seurata :D

Sovittiin tälle viikolle yhen ryhmäläisen kans yhteistreenit, josko sitä muistais ottaa sitte sen kameranki mukaan :)

Keppihurmosta!

Tiiättekö minkälaista on treenata koiran kans, joka oikeasti kuuntelee ja tekee mielellään hommia? Jonka kans ei tarvi joka ikisissä treeneissä koko ajan tapella nenää vastaan tai huudella koiran huomiota takas jostain nurkasta? Jonka kans voi oikeesti keskittyä kunnolla siihen itse treenaamiseen? Nykyään mäkin tiedän :))

Tehtiin tehotreenit pelkästään keppejä. Ja mä taisin löytää keppien kadonneen vauhdin salaisuuden, nimittäin keppien päästä puuttuva namikuppi! Käytiin yhessä laittaan keppien päähän namikuppiin herkkuja ja pikkasenko menee paremmalla vauhdilla kepit! Ne oli oikeesti välillä ihan superhyvät!

Tehtiin alussa täysillä verkoilla ja sit aloin repiä (=koska jesari :p) yksi kerrallaan verkkoja irti. Ei välittäny puuttuvista verkoista ollenkaan, ainoastaan pari kertaa oikasi yhen kepin välistä kun perättäiset verkot otin pois. Korjasi kuitenkin hyvin. Kun meni niin superisti niin uskaltauduin ottamaan kokonaisuudessa kolme verkkoa irti, mutta kerrankin maltoin lopettaa reilusti ennen epäonnistumista (hyvä minä!). Mä kattelin oikeesti huuli pyöreenä sen vauhtia ja menoa ja mietin, että sen on täytyny treenata keppejä jotenki sillä aikaa kun mä oon töissä :D Super hyvä mieli jäi kepeistä ja jos vaan pääsen samalla temmolla treenaamaan niin uskallan jopa toivoa, että meillä vois olla ihan ok kepit kesän jälkeen...

Kesäaksaa vol2

Meiän keskiviikon itsenäiset treenit ei mennykään ihan niinku ajattelin kun keskiviikolle olikin siirretty jotkut 1-luokan(?) treenit joltain toiselta päivältä. Onneksi ei aiheuttanu hirveetä ongelmaa, pyysin rataa rakentamassa olevia ohjaajia jättämään radan numeroineen treenien jälkeen paikoilleen ja lähdin itse treenien ajaksi koiran kanssa katsomaan siskojen jalkapallopeliä (joiden loppumista mun ois muutenkin pitänyt odotella).

Kentällä oleva rata oli kuulema joku vanha 1-luokan kisarata. Ei onneksi mikään mahdoton, eikä tarvinu oikeestaan mitään ihmeempiä ohjauskuvioitakaan, tai en ainakaan tehnyt :D Ja kun palkkasin kontakteille niin kerkesin hyvin vaihtaa ohjauspuolta tuossa A:n jälkeen ja hakea puomin jälkeen ohjauspaikkaa 15-esteelle. Tehtiin osin pätkissä ja pidettiin paljon taukoja.

Eli rata oli tähän tyyliin, etäisyydet kyllä heittää, mutta eiköhän tuosta idean saa. Mutta olipa taas hieno pilkku liikenteessä! Kaikki kontaktit oli ihan super hienot, keinukin mentiin tosi reippaasti eikä mun mielestä ees hirveen hitaasti. Otin alussa keinua ihan yksittäisenä esteenä, nurmikentällä keinusta ei kuulunut oikeastaan ollenkaan pamahdusta ja oli muutenkin kivan hiljanen keinu. 

Ongelmat tuli 8 esteellä kun hyppäsi renkaan ensin väärästä välistä ja kolautti vähän kylkeään reunoihin. Otti siitä sen verran nokkiinsa, että lähti uudella yrityksellä kiertämään eikä tahtonut hypätä. Otettiin muutama onnistunut yksittäisenä esteenä superkehuilla (missä ei kertaakaan ongelmaa) ja sen jälkeen putken kautta kunnes saatiin onnistumaan. Jätettiin rengas siihen ja oikeestaan jätettiin tuo 8-11 osuus väliin seuraavilla toistoilla yhden onnistuneen pätkän jälkeen. Rengasta pitää kyllä vahvistaa osana rataa ja erityisesti niin, että se hakee itsenäisesti sinne renkaalle enkä mä oo toisella puolella oottamassa, mikä mää uskon oli tässä tapauksessa loppujen lopuks se suurempi ongelma kun teki kuitenki yksittäisenä esteenä hyvin kunhan itse olin toisella puolella varmistamassa oikean välin.

Loppuradassa ei ollu mitää ihmeellisyyksiä.Tuolta 11 hypyltä sain sen hyvin kuljetettua tuonne kauimmaiseen putken päähän, eikä mennyt kertaakaan väärään päähän putkea. Kepit oli tosiaan ohjureilla ja haki ihan kivasti keppien alun, mutta teki hitaasti. Mä en tiiä onko se koskaan tehnykään nopeempaa vai muistelenko mä vaan ite väärin kun se tuntuu hitailevan joka treeneissä kepeillä :D Tuo väli 15-17 meni kans aika näppärästi kun sain sen kivasti irtoamaan putkelle.

Hain tosiaan siskot treenien jälkeen pelistä auttamaan kantamaan esteitä. Siskotki halus kokeilla Jalin kans rataa ja alun kangertelun jälkeen (no en varmasti mene istumaan ton käskystä enkä ainakaan lähde radalle mukaan vaan etsin oikean ohjaajan...) se meniki ihan sulavasti. R teki tuota pätkää 1-7 ja S 12-18. Vähän joutu totaali agilityalottelijoita ohjeistaan, että miten ohjataan, miten käskytetään, miten palkataan, mutta ihmeen hyvin se meni! Aika hyvin se Jali kyllä paikkailee epäselviä ohjauksia. Olipa hauska nähä oma koira radalla toisen ohjaamana, näki jotenki ihan uusin silmin (mun pitäis niin saada videoitua omaa menoa).

Mä hokasin, että kunhan me saatais kepit edistymään niin meillähän alkais hiljalleen olla kaikki palaset jotakuinki kohdillaan. Eli kepit vois olla tän kesän missio(n impossible?)! Harmiks noi kentän verkkokepit on ihan kököt jesarilla kiinni teipatut verkot (miksi, oi miksi?!), joten saan sitte olla niitä joka treenien jälkeen teippailemassa takasin jos haluan välistä verkon pois. Nyt vasta ymmärtää miten hyvä Jattilassa onkaan treenata...

Kesäaksaa

Mepä tosiaan käytiin testaamassa molemmat kentät ja valinta oli aika selkee. Kyllä voiton vie edellisessä postauksessa mainittu paikka1, jossa kenttä oli huomattavasti suurempi, esteet parempi kuntosia ja kepeille oli olemassa jonkunlaiset verkot. Kävin tutustumassa myös alkeiskurssilla ja ohjaaja oli mukava ja me saatiin tehdä vaikeampaa rataa mitä alkeiskurssilaiset. Sen lisäks selvis, että keskiviikkoisin kenttä onkin koko päivän käytettävissä itsenäiseen harjoitteluun, joten kerkeän hyvin töistäkin käydä treenaamassa. Ja kun sunnuntain alkeiskurssi loppuu, saa treenaamassa käydä myös halutessaan sunnuntaisin. Käydään siis nämä muutamat kerrat treenaamassa ohjatusti ja jatketaan sitten itsenäistä treenailua.

Tosiaan, viime sunnuntaina pyörähdettiin treeneissä. Kurssillehan kuului vaan 3 koirakkoa, joista tällä hetkellä oli paikalla vaan kaks (mun lisäks), joten lähes tulkoon yksityisopetustahan ne tuolla kurssilla on saanu :D Mä odotin pilkulta älytöntä haistelua ja kuuroja korvia uudella kentällä ja vielä ulkona, mutta pääsipä taas yllättämään! Ei ollu ihan niin fiiliksissä mitä viime aikoina treeneissä, selkeesti vähän uusi paikka ja hajut kuitenkin häiritsi. Ei kuitenkaan karannu radalta haistelemaan ja jäi lähtöönkin nätisti. Ainoostaan muutaman kerran unohtu haistelemaan ko ite vähän unohin koiran kun ite töpeksin enkä heti palkannu ja ottanu koiraa haltuun. On se vaikeeta muistaa palkata enste se koira jos tekee ite virheen eikä jäädä vaa miettimään mikä meni vikaan...

Tehtiin rataa kahessa pätkässä. Ekassa osassa oli hyppy-hyppy-hyppy-A-mutka putki- hyppy (en oo omalla koneella enkä viiti tähän asennella ratapiirustusohjelmia niin saatte nauttia nätistä paint-taiteesta).

Ihan simppeli pätkä siis, esteetki oli ihan nätisti linjassa. A-estettä meillä ei ennen oo ollu osana rataa niin sitä vähän jännitin ja jäinki varmistelemaan, että Jali jää varmasti kontaktille. Ihan turhaan, jäi yhtä varmasti mitä ennenkin. Meinas tosin ohittaa koko A:n kun käskytin melko myöhään ja vissii oli outoa tulla niin vauhdilla A:lle, mutta korjas kyllä tosi hyvin.

Rata ois jatkunu tästä keppien kautta eteenpäin, mutta koska meiän kepit on hyvin vaiheessa, eikä niihin ollu tällä hetkellä ohjureita niin skipattiin ja tehtiin tauon jälkeen loppurataa erikseen.

Toinen osa oli vähän sitte monimutkasempi ja kutakuinkin tämmönen (klikatkaa kuva isommaks nii näkyy noi numerotki):

Elikkäs siellähän oli muuria ja pussia radalla. Ei ne esteet kyllä noin tökerösti ollu sijotettuna, mut ei riittäny kärsivällisyys leikkiä paintin kans yhtään enempää :D Vieras, kirkkaan punainen pussi oli Jalille vähän hui, mutta sain sen alun kieltäytymisen jälkeen kyllä ihan näppärästi pussiin. Sille tekee kyllä ihan hyvää tehä välillä vierailla esteillä.

Tuota lopun hyppyhässäkkää vähän pohdiskelin ja olin varma, että siellä tulee ne suurimmat ongelmat. Lopulta päädyttiin siihen, että juoksen pussilta tekeen tuonne kutosen taate valssin ja vaihtaan ohjauspuolta siellä ja ohjaan nuo seiskan ja kasin sitten koira vasemmalla puolella. Vähän kiire tuli ehkä valssille ja Jali meinas ohitella ton kasin esteen vasemmalta puolelta kun liian laajasti vissiin ohjasin (ihan niinku näin ois tapahtunu ennenki :D). Mutta yllättävän sujuvasti me lopulta saatiin sekin pätkä suoritettua kuitenki! Tuo alkukin oli yllättävän vaikea, kun tuo muuri oli jotenkin jännässä kulmassa ja ite hätäilin tuon tuplahypyn kans vaikkei mulla ois pitäny olla mitään kiirettä ottaa koiraa vastaan tuolta putken toisesta päästä ja ohjata tuonne kolmoshypylle.

Tänään ei välttämättä oo treenejä, kun on sen verran lämmin. Muuten me ollaan vietetty Jalin kans pitkälti ulkoelämää, rakenneltu terassia, hypitty pelloilla ja käyty kalassa. Tai Jalin näkökulmasta kiusattu kissoja, hypitty pelloilla ja syöty makkarapaketteja. Maalla on mukavaa :)

Valintoja, valintoja

Mä oon tiedustellu nyt kahesta eri paikkaa pääsyä treenaan agilityä ja tilanne on nyt tämmönen:

Paikka1

- nurmikenttä, ympärillä metsää

- vapaana treenipaikka ainoastaan alkeiskurssille, josta jäljellä enää 3 kertaa

- itsenäinen treenioikeus kahtena  päivänä viikossa, tiettyinä päivinä, tiettyyn aikaan. Töiden takia voi olla, etten kerkeä käydä itsenäisesti treenaamassa ollenkaan.

- alkeiskurssin jälkeen mahdollisesti järjestetään yksittäisiä maksullisia (5€/krt) teemakoulutuksia (pujottelu, kontaktit, hyppytekniikka, perusohjaus, esteosaaminen)

- 20€ jäsenmaksu, alkeiskurssi 5€

Paikka2

- hiekkakenttä, ilmeisesti jonkun omakotitalon pihan lähistöllä, osin aidattu

- ei vapaita treenipaikkoja

- itsenäinen treenioikeus jäsenmaksun maksaessa, päivän/t ja ajan saa valita

- 20€ jäsenmaksu

Jaa-a. Taidanpa kallistua ehkä kuitenkin tuonne ykkösvaihtoehtoon. Vaikka hetken mietin kyllä, että josko kävisin sitten tuolla kakkospaikassa itsenäisesti treenaamassa ja osallistuisin sitten vaikka muihin yhdistyksen järjestämiin  koulutuksiin (haku, toko...), mutta en tiiä viitinkö molempiin jäsenmaksuja kuitenkaan maksaa... Sovin jo kuitenkin, että käyn molempia kenttiä ainakin katsomassa. Unohin muuten treenitaskut Jyväskylään, hirveen orpo olo ilman :(

Mutta niitä kesäkuvia :)

No saatoin käydä viilentymässä kuraojassa 

Vauhdilla!

Mulla onki kaksjalkanen dalmatialainen o.O

Yksinäinen kulkija

Jipii! 

Täälä mä oon!

Kukkaispoika

Sairaaksijalostettu paras ystävä?

Jos joku on jostain ihmeen syystä missannut ylen koiranjalostuksesta kertovan dokumentin "Sairaaksijalostettu paras ystävä" niin käykäähän katsomassa kyseinen pätkä Areenasta (enää 5 päivää katseluaikaa). Dokumentissa mainitaan myös dalmatialainen.

Linkki dokumenttiin

Kuva täältä

Koska dalmatialaisten uraattikiviongelma on kuitenkin noin helposti korjattavissa niin ois hienoa, että kasvattajat Suomessakin ottais tämän huomioon. Onneksi Suomeen on tuotu jo yksi LUA-dalmatialainen! Ehkä seuraava (mahdollinen) dalmatialainen tulee olemaan joku tämän koiran jälkeläinen? Ei toista uraattikivitapausta tähän taloon kiitos.

Hei hei jatko1!

Sepä oli tällä tietoa kesän viimeset treenit eilen ainakin kahteen kuukauteen... Tosin koukkua on jo laskettu vesille, josko pääsisin johonkin treeniryhmään kotipaikkakunnalla ja töitten ja auton kans saan muutenkin järjestettyä onnistumaan. Ei kulje meillä päin bussit niin näppärästi mitä Jyväskylässä...

Eilen jatkettiin valssin harjottelua ja lisättiin siihen kylkeen toinen hyppy.

Näin ikkään

Tehtiin myös sitten uutena juttuna vastakäännöstä (vähän niinku valssi, mutta koira otetaanki samalla kädellä vastaan eli ohjauspuolta ei vaihdeta), joka oli ihan kohtuu simppeli kunhan vaan muisti ite kääntyä oikeaan suuntaan. Mä oon välillä vaan niin hukassa käsieni ja jalkojeni ja pääni kanssa ettei tosikaan :D Pitäis vaan jankata nuo toistoilla itelleen selkärankaan ja yrittää olla ajoissa. Ja ottaa koira valssin jälkeen jämäkämmin mukaan. Helteestä huolimatta Jali teki parhaansa. Huomas kyllä ettei oikein ois välttämättä jaksanu, mutta oli koko ajan kuitenkin tekemässä eikä karannu haisteleen kertaakaan! Ja olinpa ylpee kun Jalin hypyn jälkeen singahti samalla kentällä muutaman metrin päästä pien terrieri palkkapallonsa perässä ja pilkku vaan vilkas ja tuli hakeen palkkansa :) Mun pitäis vaan luottaa enemmän siihen, että kyllä se hallinnassa häiriöstäkin huolimatta pysyy kun vaan maltillisesti käsken.

Tehtiin myös erikseen keppejä ja keinua. Kepit meni oikeestaan laiskasti kävellen. Ei jaksanu pieni pilkku rytmittää yhtään, oli kyllä kovin hidasta menoa. Noh, ei hyppiny ainakaan kertaakaan verkkojen yli tai muuta. En viittiny montaa toistoa kepeillä kiusata, helteellä oli varmasti osuuttaa asiaan.

Keinu meni samaan tapaan kuin viime kerralla eli tyyny vähän vaimentamassa kolahdusta ja eiku menoks. Ekalla kerralla meni niin vauhdilla, että luuli varmaan puomiks ja ehkä vähän hätkähti pamahdusta ja liikettä. Ei kuitenkaan milläänlailla panikkiin joutunut ja häntäkin pysy poissa sieltä koipien välistä. On se kyllä selkeesti saanu lisää itsevarmuutta ton keinun kans. Seuraavat toistot oli selvästi varovaisempia, muttei mitenkään huonoja. Vähän hitaahkoja ehkä, mutta ihan sama. Sitä nopeutta keretään varmasti treenaamaan yllin kyllin.

Mutta olipa kyllä jotenki oikeestaan varsin hyvä jakso! Me molemmat kehityttiin kyllä tän jakson aikana ihan hirveästi. Ei nyt välttämättä olla parempia esteillä ja ohjauskuvioissa, mutta yhteistyö on parantunut huimasti! Kiva tehä töitä koiran kans joka oikeesti nykyään jopa kuuntelee mua ja jonka mielestä mun kans on kiva tehä hommia :) Kiitos Annalle kun jakso meitä :D

Syksyllä alotellaan siis toivottavasti jatko2-ryhmässä. Uus jakso tuo varmasti taas omat uudet (ja vanhat jos ennustan mitä meno on 2kk jälkeen ilman, että ollaan kertaakaan käyty hallilla) haasteensa, mutta murehditaan niitä sitten :D

(Juhannuskuvia tulossa kunhan jaksan siirrellä niitä kamerasta koneelle)

Sadas postaus! (yllättäin agiliidellen)

Heh, onpa viime postaukset ollu aika agility painotteisia :D Onhan meillä ollu aika tiiviisti nyt treenejäkin ja vapaa-aika on muuten menny tehokkaasti viimesiin tentteihin päntäten. Ollaan me iltasin käyty humpuuttelemassa yhellä kentällä vähän tokoakin vaikkakin meiän tokoilu on ollu lähinnä yhtä leikkiä. Vitsit miten kivaa kun ennen kentän hajujen perässä nyysävä koira kentälle päästessään oikeesti odottaa, että mä tahon sen leikkiin. Meillä on ollu oikeen kivaa :) Mikä on oikeesti ehkä miljoona kertaa tärkeämpää kuin se, onko meiän seuraaminen täydellistä vai ei (ei se muuten ole).

No mutta tämän päiväsiin treeneihin. Harjottelussa oli valssi, mut vähän erilailla kuin yleensä. Eli tänään ohjattiin koira hypylle niin, että samalla käännytään ite jo lähestulkoon selin samalla kun ohjataan koira hyppäämään ja irtoamaan itse esteelle. Ennakoiva valssi? Joka tapauksessa, tarkoitus oli siis saada koira kääntymään tehokkaammin hypyn jälkeen takaisin tulosuuntaan. Kai se ihan ok meni, en tiiä :D Kuivaharjotellessa tuntu ihan simppeliltä, mutta siinä vaiheessa ku sulle lyödään koira viereen ja pitäis vielä pitää huolta, että se tulee mukana niin ei ookaan niin helppoa. Mut kyllä siinä eron huomas kun vertas siihen "kökkövalssiin" mitä ollaan ennen tehty miten se käänty paremmin ja samalla saan itelle etumatkaa kun ei tarvi ohjata koiraa esteelle saakka. Jalikin ponnistaa niin tuhottoman pitkälle, että sen kans saa kyllä olla tarkkana jos sen haluaa saada kääntymään nopeesti. Tekis mieli testata tota valssia tolla yhellä vanhalla radalla mikä meillä on ollu (mistä hypyn jälkeen palattiin takas päin putkelle), se vois olla aika just eikä melkeen siihen sopiva!

Pitäis melkeen askarrella kotikotia maalle jotkut esteet kun pelkän yhdenkin hypyn kans pystyis treenata jo aika paljon...

Tehtiin tänään muuten niin, että koirat oli samaan aikaan kentällä ja muut teki esimerkiks kontakteja eri puolilla hallia ja Anna ohjeisti tätä valssia. Mä en ihan luota Jaliin vapaana kun kentällä on muita koiria (vaikkei se onneks ketään söiskään), mut ei se tainnu käyä ku kerran tsekkaamassa mitä villistoveri puomilla puuhaa ja sillonki tuli yllättävän kivasti takas kun nätisti huusin. Se on aika hyvin jo jättäny ne keskarinheiluttelu, perseilykierrokset pois kun ei vaan lähe sen kans siihen leikkiin mukaan. Ei kiinnostanu muuten hajut tänään, pilkku oli oikeen kivalla tekemisenmeiningillä mukana :D

Tosiaan, muuten tehtiin vaan kontakteja, rengasta ja muuria. Sen kontaktit (A:lla, puomilla, keinulla) alkaa olla oikeesti aika kivat, se jäi häiriöstä huolimatta kontakteille vaikka itse jatkoin matkaa ja on selkeesti hokannu, mitä siinä haetaan. Uskoisin, että tuosta skeittieste treenaamisesta on ollu kyllä hyötyä. Tehtiin keinua niin, että pari kertaa hidastin keinun liikettä, mutta kun meni niin rohkeesti tänään niin aattelin, että syteen tai saveen. Keinu oli semmonen vanhahko, puinen keinu, joka ei pitäny yhtälailla meteliä kuin metalliset, mutta hain vielä tyynyn keinun alle kolahdusta edes vähän vaimentamaan. Ja mehän mentiin kokonainen keinu ihan omalla vauhdilla! Ja pilkku ei ollu juuri moksiskaan vaan jäi nätisti kontaktilleki pönöttään. Ehkä mä oon varonu koko keinua ihan turhaan? Noh, ei vara venettä kaada ja parempi ku se vaan ei hommaa mitään keinukammoa.

Wannabe seisotus (vapaasti seisotettuna)

Rengas oli ihan ok, pari kertaa kun otin eri kulmista lukitsi väärän välin ja hyppäs sieltä, mutta muuten ok. Muuria otettiin ihan lopussa kun multaki alko jo olla namit lopussa ja pilkulla alko keskittyminen vähän herpaantua, mutta sekin ihan ok.

Mua hiukan harmittaa, että meille tulee tässä kohta parin kuukauden tauko, justiin ku tuntuu, että on alkanu oikeesti sujua. Mä oon vähän kattonu jo sillä silmällä kotipaikkakunnan tarjontaa (joka oli yllättävän runsas!) ja voi olla, että pääsisin ehkä ainakin ulkokentälle vapaasti treenaamaan agia jos ei muuta. Yhteen hakuryhmäänkin vois olla kesäks toiveita päästä testaan jos vaan töiltä kerkeän ja mulla on auto käytettävissä. Katsotaan mitä kesä tuo tullessaan...

Hajujen viemää

Meillä oli eilen poikkeuksellisesti agilitytreenit kun heinäkuussa ois tarkotus pitää taukoa.  Taukoo meille tulee tosin pakosta elokuussakin kun ei olla enää Jyväskylässä.

Pilkulla oli eilen taas semmonen päivä. Se ensinnäki keräs jo hirveet kierrokset häkissä muitten suoritusten aikana (niin se vaan tiistaina oli ihan nätisti häkissä) ja siitä aisti jo kun otti häkistä, että tänään ollaan ihan muissa sfääreissä, nenä veti maahan ja oli jotenki niinku ylivirittyny jousi koko koira.

Rata ois ollu jotakuinki tämmönen:

Se jäi lähtöön kyllä, mutta tosi levottomana. Taidettiin parhaimmillaan päästä ysiesteelle asti, mut niin ne hajut vaan vei ja juoksenteli toiselle puolelle hallia ja nyysäs maata. Ei se oikeen kattonu tai kuunnellu ohjausta ollenkaan. Joku erityishaju hallilla tuntu olevan Jalin mielestä. Noh, siinäpähän vietti sitte koko treenit häkissä. Oli se jotenki tosi levoton treenien jälkeenki ku odoteltiin bussia. Jos se reagoi noin mahdollisesti (juoksu?) nartun hajuun niin mä en haluu tietää miten se reagoi jos se törmää moiseen livenä...

En tiiä, ois ehkä voinu yrittää tehä sen kans aluks jotain yhtä helppoa juttua suurella palkalla, palkkailla ja kehua tiheämmin niistä pienistä hetkistä kun tulee mukana, käydä ulkona vähän tuulettaan nenää tai ehkä ennenkaikkea yrittää rauhottaa sitä olemista jo alussa ja hakea paremmin sitä kontaktia. Ei se radalla käsissä pysy jos se on tossa mielentilassa tai ainakaan se ei siedä sillon multa yhtään pientäkään virheellistä/epäselvää ohjausta vaan saa siitä mielestään syyn lähteä livohkaan.

Uros ja hajut <3

Sulavaa liitelemistä agiradalla

Sehän oli taas aksatiistai. Päivän teemana oli ohjaajan sekoilu ja kompastelu ja koiran kampittaminen ja mitä kaikkee :D Mä en tiiä oliko mulla jotain yliväsymystä ilmassa kun lähdin suoraa koulusta treeneihin vai oliko päivän "kiire kiire kiire" olo jääny päälle kun tuntu, että oma meno oli vähän hmm, hektistä.

Noh, pidemmittä puheitta päivän rataan joka oli kuta kuinkin jokseenkin tämän näköinen:

Radassahan ei sinäänsä muuten ollu mitään muuta ihmeellistä kuin että noi 5 ja 6 esteet ei ollu ihan linjassa (en nyt ihan tarkalleen muista miten ne oikeesti oli), ei tarttenu ees mitään puolenvaihtoja miettiä. Nii ja tuo 3 este on sitte okseri ku en tuosta rataohjelmasta okserille omaa merkkiä löytäny. Jalsu meni ihan kivasti tänään, jäi ongelmitta odottamaan lähtöön (*tuuletushymiö*), hyppäs renkaasta oikeasta välistä ja pussissakaan ei ollu ongelmaa. Pussia otettiin tosin varmuudeks alussa pari kertaa yksistään.

Njaa ne ongelmat tuli sit enimmäkseen tuolla putken jälkeen kun joku ei osannu ohjata noita hyppyjä. Ja oikeesti, mä kampitin koiran tossa seiskaputken suulla... Mä en ymmärrä itekään miten mä onnistuin kun se oli jo menossa putkeen ja sit tää yks pölvästi onnistuu menemään koiran kans mukkelis makkelis siihen putken suulle :D Mä muistelisin, että mä olin jossain muuallaki nätisti jostain syystä maata syleilemässä, ihme häseltäjä. (Jali, koita kestää!)

Toinen rata oli käytännössä eka rata toiste päin, mutta jätettiin pussi pois. On se jännä miten oma pakka menee ihan totaali sekasin kun vaan esteet on vähän pois linjasta :D Enste Jali ohitteli ton kolmosen esteen vasemmalta puolelta, sitte mä sain ohittaan sen oikealta puolelta ja mitähän vielä. Kun oli puhe hartialinjoista niin mä aloin sit jotenki ylianalysoimaan ja ajattelemaan liikaa ja sit ei mistään tullu mitään. On kyllä oikeesti ihme juttu miten se koira seuraa niin tarkasti jotain niinki kummallista asiaa kuin hartialinja! Mä sain sen ohittaan ton vitos-okserinki vaikka se oliki putken jälkeen ihan nätisti ja helposti linjassa kun aloin ajatteleen liikaa. Sekoilin sanoissa, ohjasin miten sattuu, oli ihan supertumpelo olo koko ajan :D Mä en oikeesti jaksanu muutako nauraa itelleni...

Ei pysty pienet aivot näköjään
1. huutamaan oikeita käskysanoja
2. valitsemaan oikeaa juoksulinjaa
3. miettimään käsiohjausta
4. kiinnittämään huomiota hartialinjaan ja vielä
5. seuraamaan sitä koiraa.
On tää vaikee laji.

Hei niin ja rengas oli taas oikeen kiva vaikka oli ekaa kertaa jonku toisen esteen jälkeen. Mä en tiiä miten se on oppinu noin kivan renkaan kun tuntuu ettei sitä nyt niin hirveesti olla ees treenattu.

Ratojen välissä tehtiin myös keppejä ohjureilla niin, että yks ohjuri oli välistä pois. Nytpä se pikku-Jali sen välistä puuttuvan ohjurin huomas vaikka tuulettelinki jo kun itsenäisissä treeneissä ei kiinnittäny siihen mitään huomiota. Pitäis nyt vaan treenata niin, että jättää sieltä välistä ohjurin pois kun tuo vissiin on siinä luulossa, että kun ohjurit loppuu niin kepitkin loppuu.

Omista toilailuista huolimatta oli oikein mukavat treenit. Oli kyllä kiva kuulla muiltaki kommenttia miten me ollaan edistytty ja yhteistyö on parantunu :) Eikä oikeestaan tarttenu ku muuttaa sitä omaa asennetta. Joskus on ihan syytäki kattoo peiliin!